https://peda.net/id/1d73d852708 2019-05-07T08:29:41+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/7996c748708 2019-05-09T12:25:43+03:00 Ohuesta, juoksevasta magmasta muodostuu yleensä laakeita ja matalia niin sanottuja kilpitulivuoria, ja sitkeästä ja paksusta laavasta muodostuu usein korkeita kerrostulivuoria, Jos kerrostulivuoren laki räjähtää, tilalle syntyy kaldera.<br/> <br/> <b>Kilpitulivuori<br/> <br/> </b>Kilpitulivuoret syntyvät juokevasta magmasta. Ne muistuttavat muodoltaan ritarin kilpeä, joka on maassa etupuoli ylöspäin. Rinteet ovat loivat, ja matalatkin kilpitulivuoret levittäytyvät hyvin laajalle alueelle. Kilpitulivuoren tunnistaa siitä, että sen rinteet ovat loivimmillaan keskellä.<br/> <br/> <b>Kerrostulivuori</b><br/> <br/> Kerrostulivuorten muoto muistuttaa perinteistä mielikuvaa vuorista. Niiden huippu kohoaa jyrkästi ja rinteet loivenevat alempana. Näin se erottuu selvästi kilpitulivuoresta. Kerrostulivuoret koostuvat useista päällekkäisistä laava- ja tuhkakerroksista. Monet niistä ovat hyvin korkeita<br/> <br/> <b>Pyöreälakinen kerrostulivuori<br/> <br/> </b>Jos kerrostulivuoren magma on hyvin sitkeää, se jähmettyy virrattuaan vain muutaman metrin. Tällöin kraatteriin muodostuu laavatappi tai -kupoli, joka tukkii koko purkauskanavan. Kun tulivuori purkautuu seuraavan kerran, magman paine räjäyttää laavatapin tieltä ja huipun muuttuu. 2019-05-07T08:32:16+03:00