Historia

Opettajan oppitunnilla kertomaa

2026-09-29T18:13:14+03:00

Peruna on yksi tärkeimmistä ihmisen käyttämistä ravintokasveista Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Euroopassa perunaa tarkoittavat nimet ovat usein liittyneet perunan ulkonäköön: mukula, maapäärynä, maaomena ja tryffeli. Myös Suomen murteiden laaja perunaa tarkoittavien sanojen kirjo pohjautuu eurooppalaisiin nimiin. Yleiskielen sana peruna tulee ruotsin kielen sanasta päron (päärynä). Pottu on tietenkin suora johdos ruotsinkielisestä sanasta potatis, joka puolestaan pohjautuu englannin kielen sanaan potato. Espanjalaisten käyttämä patata juontuu Karibian intiaanien käyttämästä batata-nimisestä bataattikasvista. Vaikka espanjalaiset erottivat perunan ja bataatin toisistaan jäi patata silti tarkoittamaan perunaa. Ranskalaiset tunsivat perunan maaomenana, joten he käyttivät siitä nimeä pomme de terre. Inkaintiaaneille peruna oli papa, mukula.

Peruna Andeilta Eurooppaan

Perunan koti on Etelä-Amerikassa Andien vuoristossa 3 000–4 600 metrin korkeudessa, jossa se on otettu viljelykäyttöön noin 5 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Euroopassa peruna on tunnettu vasta 500 vuotta eli varsin vähän aikaa perunan viljelyhistoriassa! Peruna (Solanum tuberosum) kuulu koisokasvien Solanaceae heimoon. Samaan ryhmään kuuluvat esimerkiksi tomaatti, paprika ja munakoiso. Heimoon sisältyy myös joitakin myrkyllisiä kasveja, kuten tupakka, hulluruoho ja mustakoiso. Myrkylliset lähilajit ovat olleet yksi syy siihen, miksi perunan viljelyskäyttöön hyväksyminen vei Euroopassa noin parisataa vuotta.

Perunan jalostustyön aloittivat inkaintiaanit valitsemalla villiperunoista vähiten kitkeriä ja myrkytysoireita aiheuttavia yksilöitä. Inkojen satojen vuosien perunanviljelyn myötä lajikerunsaus oli jo hyvin laaja espanjalaisten löytöretkeilijöiden saapuessa Etelä-Amerikkaan 1500-luvulla. Espanjalaiset toivat perunoita mukanaan Eurooppaan palatessaan. Peruna osoitti hyviä puoliaan jo laivamatkan aikana, sillä pelätty keripukki ei iskenyt perunoita syövään miehistöön. Euroopassa perunaa viljeltiin ensimmäisenä todennäköisesti Kanariansaarilla vuonna 1562.

Peruna levisi Espanjan kautta Ranskaan ja Belgiaan 1500-luvun loppupuolella. Siitä mukulan matka jatkui leviten Italiaan, Saksaan, Sveitsiin ja Hollantiin, lähinnä kuitenkin kasvitieteellisten puutarhojen kokoelmiin ja herraskartanoiden koristekasviksi. Peruna oli Euroopassa alun perin ylemmän luokan herkku ja koristekasvi. Kansa karsasti epäpyhänä, primitiivisenä ja likaisena pitämäänsä kasvia, mutta hallitsijoiden osoittaman esimerkin avulla perunan suosio kasvoi 1700-luvulla. Tärkeitä perunan suosion edesauttajia olivat Ranskan kuningas Ludvig XVI sekä Preussin hallitsija Fredrik Suuri. Heistä jälkimmäinen jopa painosti talonpoikia perunanviljelyyn uhkaamalla nenän ja korvien silpomisella, jos ei mukuloita torpan pellolla kasvaisi. Ensimmäiset tiedot perunasta Ruotsi-Suomessa ovat vuodelta 1658. Perulaiseksi koisoksi kutsuttu peruna oli Uppsalan Kasvitieteellisen puutarhan kasviluettelossa.

Peruna rantautuu Suomeen

Ensimmäinen perunankasvatusopas julkaistaan

Perunaa viljeltiin Suomessa ensimmäisenä Fagervikin kartanossa Inkoossa, jonne saksalaiset peltisepät olivat tuoneet perunoita 1730-luvun alussa. Peruna lähti leviämään talonpoikien käyttöön maan etelä- ja länsiosiin Pommerin sodasta (1757–1762) palanneiden ruotusotamiesten mukana. He olivat seitsenvuotisen sodan aikana oppineet arvostamaan perunaa ravintona. Ruotusotamiehet olivat myös panneet merkille perunan viinanpolttomahdollisuudet.

Vaikka ensimmäinen ruotsalaisen kauppaneuvoksen Jonas Alströmin kirjoittama perunankasvatusopas Potatoesten istuttamisen muoto nijn hywin sijhen tietoon nähden cuin Engelandista ja Irrlandista minlla sijtä on, cuin myös sen comivuotisen oman coettelemuksen cautta täällä Ruotzis käännettiin suomeksi 1729 oli perunan käyttö ravintokasvina suomalaisille vielä 1800-luvun alussakin paikoitellen epäselvää. Viljelijät eivät olleet aina täysin varmoja tuliko kasvista syödä varsi, mukulat vai kukat. Vihertyneet perunat aiheuttivat kokemattomille perunansyöjille kivistäviä vatsanväänteitä. Usein peruna jauhettiinkin jauhoksi ja käytettiin leipiin, mikä oli työläs tapa hyödyntää perunaa pääasiallisena ravintona.

Perunan käyttö yleistyy

Perunan ehkäpä tunnetuin puolestapuhuja Suomessa oli asikkalalainen varapastori Axel Laurell. Hän saarnasi kirkossa perunan oivallisista ominaisuuksista ja kirjoitti omiin viljelykokemuksiinsa pohjautuvan viljelyoppaan Lyhykäinen Kirjoitus, Potatesten Eli Maan-Päronain Wiljelemisestä, säilyttämisestä ja hyödytyxestä Huonen hallituxesa, joka painettiin kuninkaan Kuustaa III käskystä 1773. Valtiovalta yritti houkutella viljelijöitä perunankäyttöön kertomalla perunasta saatavan "kahvia" ja perunan lehdistä tupakan korviketta.

1800-luku oli perunalle kulta-aikaa. Perunan havaittiin olevan energia-arvoltaan viljaa heikompi, mutta tuottavampi viljelypinta-alaan nähden. Lisäksi se sisälsi tarpeellisia vitamiineja ja hivenaineita. Perunaa oli kannattavaa viljellä myös pienillä peltotilkuilla tilojen omaan käyttöön. Se oli varmempi viljeltävä kuin vilja ja oleellisesti edullisempaa huonoina viljasatovuosina. Peruna oli yksi syy väestön kiihtyvään kasvuun 1700-luvun lopulta lähtien. 1900-luvun puolessa välissä suomalaiset söivät perunaa noin 140 kg vuodessa henkeä kohti. Nykyään vastaava luku on noin 60 kg.

Peruna juurtui osaksi suomalaista ruokavaliota 1800-luvulta lähtien. Perunaa on käytetty keitin- ja muusiperunoiden lisäksi muun muassa rieskoissa, limpuissa, piirakoissa, keitoissa ja haudutetuissa laatikkoruoissa. Niin hyvin peruna on löytänyt paikkansa suomalaisten ruokapöydästä, että nykyään on vaikea uskoa perunan olleen laajemmassa viljelykäytössä täällä vasta reilun parin vuosisadan verran.

Perunan lisääntyminen ja jalostus

Peruna voi lisääntyä sekä suvullisesti että suvuttomasti. Lisätietoa kasvien suvullisesta ja suvuttomasta lisääntymisestä löydät täältä.

Perunaa voidaan viljelyominaisuuksien säilyttämiseksi lisätä kasvullisesti (suvuttomasti) mukuloiden avulla. Tällöin lajikkeen muodostaa kloonipopulaatio, jonka yksilöt ovat emoperunan geneettisiä kopioita.

"Siemenperunalla" tarkoitetaan emokasvin varsimuuntumaa, joka on perunakasvin maarönsyn kärkiosa.

Maissi

Maissi tuli Eurooppaan löytöretkien seurauksena 1500‑luvulla, ja sen matka oli yksi Kolumbuksen aikakauden suurista kasvien siirtymistä.

Mistä maissi on peräisin?

Maissi on alkuperäinen kasvi Mesoamerikasta, erityisesti nykyisen Meksikon alueelta.
Alkuperäiskansat, kuten mayat ja asteekit, viljelivät maissia jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua.
Maissi oli heille pyhä kasvi, tärkeä ravinnon, uskonnon ja kulttuurin osa.

Miten maissi tuli Eurooppaan?

Maissi saapui Eurooppaan Kristoffer Kolumbuksen ensimmäisten Amerikan-matkojen jälkeen, 1490–1500‑luvuilla.
Espanjalaiset ja portugalilaiset valloittajat toivat siemeniä mukanaan takaisin Atlantin yli.
Maissi levisi nopeasti Välimeren alueelle, koska:

se kasvoi hyvin lämpimässä ilmastossa, tuotti suuren sadon, sitä voitiin käyttää sekä ihmisravintona että eläinten rehuna

Missä maissia alettiin viljellä Euroopassa?

Ensimmäiset viljelyalueet olivat Espanja, Portugali ja Italia.
1500–1600‑luvuilla maissi levisi myös Ranskaan, Balkanille, Keski-Eurooppaan

Maissi ei yleistynyt pohjoisessa yhtä nopeasti, koska se tarvitsee lämpimän kasvukauden.

Miten maissi muutti Euroopan ruokataloutta?

Maissi toi uuden, erittäin satoisan viljan Eurooppaan.
Se auttoi vähentämään nälänhätiä Etelä-Euroopassa.
Maissista tehtiin: puuroja (esim. polenta Italiassa), leipiä, eläinten rehua

Tomaatti tuli Eurooppaan samassa uusien viljelykasvien aallossa kuin peruna ja maissi – mutta sen vastaanotto oli kaikkein ristiriitaisin.

Mistä tomaatti on peräisin?

Tomaatin villimuodot ovat Perun ja Ecuadorin rannikkoalueilta, mutta erityisesti asteekit tunsivat sen ja hyödynsivät kasvia.
Asteekit kutsuivat tomaattia nimellä tomatl, ja sitä käytettiin jo varhain kastikkeissa ja ruoissa.

Miten tomaatti tuli Eurooppaan?

Espanjalaiset valloittajat näkivät tomaatteja asteekkien Tenochtitlánin markkinoilla vuonna 1521, ja siemeniä tuotiin Espanjaan pian tämän jälkeen.
Ensimmäiset tomaatit kasvoivat espanjalaisissa luostaripuutarhoissa 1520‑luvulla.
Tomaatin varhaisin kirjallinen kuvaus Euroopassa on vuodelta 1544, jolloin italialainen Pietro Andrea Mattioli kuvasi sen nimellä pomi d’oro – “kultainen omena”. Varhaiset eurooppalaiset tomaatit olivat usein keltaisia.

Miksi tomaattia pelättiin Euroopassa?

Tomaatti kuuluu koisokasvien heimoon, jossa on myös myrkyllisiä kasveja kuten belladonna, myrkkykoiso. Tämä teki ihmiset epäluuloisiksi.
Varakkaat eurooppalaiset söivät tina- ja lyijypitoisilta lautasilta. Tomaatin happo liuotti lyijyä, mikä aiheutti myrkytyksiä – ja tomaatti sai maineen “myrkyllisenä omenana”.
Siksi tomaattia kasvatettiin pitkään koristekasvina, ei ruokakasvina.

Milloin tomaatti alkoi yleistyä ruokana?

Ensimmäinen tunnettu eurooppalainen tomaattikastikkeen resepti julkaistiin Napolissa vuonna 1692.
1700–1800‑luvuilla Etelä-Italian köyhät alkoivat käyttää tomaattia ruoanlaitossa, koska heillä ei ollut lyijyastioita – ja näin tomaatti alkoi vähitellen murtaa huonoa mainettaan.
1800‑luvulla tomaatti nousi lopulta Euroopan keittiöiden peruskasviksi.

VIHKOON

2026-09-29T06:13:43+03:00

Uusia viljelykasveja saapuu Eurooppaan

Eurooppaan saapui löytöretkien myötä useita uusia kasveja, joista merkittävimpiä olivat esimerkiksi peruna, maissi ja tomaatti. Peruna tuli Andien vuoristosta ja muutti Euroopan ruokatalouden satoisuutensa ja ravitsevuutensa ansiosta. Maissi saapui Meksikosta ja levisi nopeasti Etelä-Eurooppaan tärkeäksi ruoka- ja rehukasviksi. Tomaatti tuotiin Espanjaan 1500‑luvulla, mutta sitä pidettiin pitkään myrkyllisenä ennen kuin se yleistyi ruoanlaitossa. Nämä kasvit mullistivat eurooppalaista ruokakulttuuria ja lisäsivät väestönkasvua monissa maissa.

Kotitehtävät

2026-09-06T20:41:34+03:00

Lue joka päivä jaksovihkoon tehty teksti kotona ja katso kuvat. Mikäli työ on jäänyt oppitunnilla kesken, tee teksti / kuva loppuun kotona.

Osaamisen näyttö

- aineistotehtävä: tietosivu löytöretkeilijästä

Linkit

2026-09-06T20:41:58+03:00

3D GLOBE

POSTIMEES Machu Picchu

ASTEEKIT Koirien joukkohautaus kummastuttaa

ASTEEKIT Euroopan tuliaisina ruokamyrkytys

INKAT Lapsiuhraus - karmiva pelote

INKAT Machu Picchun hovi

MAYAT Elohopeaa ja kaakaota

MAYAT Pallopeli - uhrattiinko parhaat pelaajat?

Pippurinhimo aiheutti löytöretket

TEHTÄVÄ

2026-09-18T05:56:30+03:00

Tutustu valitsemastasi alkuperäiskansasta kertovaan uutiseen.

1. Lue teksti ja katso kuvat
2. Mistä teksti kertoo? Alleviivaa tärkeimmät kohdat
3. Tee vihkoosi otsikko Uutisen otsikko:
4. Kirjoita vihkoosi uutisen päivämäärä ja uutisen kirjoittaneen toimittajan nimi
5. Kirjoita n. 5 virkkeen tiivistelmä uutisesta
6. Kerro, mitä ajatuksia uutinen sinussa herättää

Kuka kukin on?

2026-09-09T06:13:11+03:00

Erik Punainen eli Erik Thorvaldsson

Erik Punainen oli noin vuonna 950 syntynyt norjalainen viikinki, joka joutui muuttamaan pois sekä Norjasta että Islannista, koska hän oli riidoissa ja tappanut ihmisiä. Karkotuksensa aikana hän purjehti Grönlantiin, kiersi saaren eteläkärjen ja perusti pienen siirtokunnan paikkaan, jota alettiin kutsua Eriksfjordiksi. Kun hänen karkotuksensa päättyi, Erik palasi Islantiin ja kokosi suuren joukon ihmisiä, jotka lähtivät hänen kanssaan asuttamaan Grönlantia; perille pääsi noin 500 uudisasukasta. Myöhemmin Erikin lapset jatkoivat tutkimusmatkoja ja purjehtivat aina Pohjois-Amerikan rannikolle asti. Grönlannin siirtokunta pysyi olemassa 1400‑luvun alkuun saakka, kunnes se katosi kylmän ilmaston tai paikallisten kansojen kanssa syntyneiden ristiriitojen vuoksi.

Kuva: tehty tekoälyavustaja Copilotilla

Leif Erikinpoika

Leif Erikinpoika oli noin vuonna 970 syntynyt viikinki ja Erik Punaisen poika, joka tunnetaan ensimmäisenä eurooppalaisena Amerikassa. Hän kasvoi Grönlannissa ja hänellä oli kaksi veljeä sekä sisar, ja myöhemmin hän perusti oman perheen. Leif osti laivan tutkiakseen lännessä olevia maita ja purjehti noin vuonna 1002–1003 ensin kivikkoisille ja sitten metsäisille rannikoille, kunnes saapui Newfoundlandiin. Siellä hän ja hänen miehensä rakensivat taloja, viettivät talven ja nimesivät alueen Vinlandiksi, koska heidän kerrotaan löytäneen viinirypäleitä. Myöhemmin myös Leifin sisar ja veljet tekivät matkoja samoille seuduille, ja Vinlandin tarkka sijainti on yhä tutkijoiden keskuudessa kiistanalainen.

Kuva: tehty tekoälyavustaja Copilotilla

Zheng He

Zheng He oli kiinalainen tutkimusmatkailija, joka eli 1371–1433 ja johti valtavia laivastoja eri puolille Aasiaa ja Afrikan rannikkoa. Hän sai tehtävän keisarilta, joka halusi näyttää Kiinan voiman ja rakentaa ystävyyssuhteita muihin maihin. Zheng Hen laivat olivat valtavia puualuksia, paljon suurempia kuin eurooppalaisten laivat samaan aikaan. Hän teki ainakin seitsemän pitkää merimatkaa, joilla käytiin esimerkiksi Intiassa, Persianlahdella ja Afrikan itärannikolla. Matkojen jälkeen Kiina lopetti suuret meriretket, koska ne olivat kalliita, mutta Zheng Hen tutkimusmatkat jäivät historiaan yhtenä maailman suurimmista meriseikkailuista.

Kuva: tehty tekoälyavustaja Copilotilla

Tiedostoja

2026-09-23T06:28:10+03:00

DigikoulukartastoOpettajalle_OPETTAJAN_LISÄMATERIAALI_sivut01-48.pdf: DigikoulukartastoOpettajalle_OPETTAJAN_LISÄMATERIAALI_sivut01-48.pdf
Maailma-nimetytmaanosat.pdf: Maailma-nimetytmaanosat.pdf
Maailma-maanosat.pdf: Maailma-maanosat.pdf
Maailma-asteverkkojamaanosat.pdf: Maailma-asteverkkojamaanosat.pdf
Maailma-asteverkko.pdf: Maailma-asteverkko.pdf
2.Valintakortit_A4_kaksipuoleinen_ÄPP.pdf: 2.Valintakortit_A4_kaksipuoleinen_ÄPP.pdf
Uutiset alkuperäiskansat.pdf: Uutiset alkuperäiskansat.pdf
löytöretket 2026 kysely aineisto.pdf: löytöretket 2026 kysely aineisto.pdf
löytöretket 2026 kysely.pdf: löytöretket 2026 kysely.pdf

VIHKOON

2026-09-20T07:20:32+03:00

Korkeakulttuureja Etelä- ja Mesoamerikassa ennen eurooppalaisia valloittajia

Mayat

Mayakansa asui Meksikossa, Belizessä, Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa noin vuodesta 800 eaa. vuoteen 1530 jaa. Mayakulttuuri oli levittäytynyt laajalle, eikä siinä ollut yhdestä kaupungista käsin hallittua valtakuntaa. Mayoilla oli käytössä useita kieliä ja kehittynyt kirjoitusjärjestelmä.

Mayat palvoivat erityisesti luonnonjumalia ja uskonnollisissa rituaaleissa uhrattiin jopa ihmisiä verenhimoisten jumalten ravitsemiseksi. Vastapalveluksena jumalat takasivat mayoille hedelmällisen maan ja hyvän sadon. Mayat olivat kekseliäitä ja taitavia insinöörejä ja rakensivat suuria temppelipyramideja ja useita kaupunkeja kokonaan ilman metallityökaluja.

Mayat käyttivät kolmea eri kalenteria, joista jokaisella oli oma tarkoituksensa. Kalenterien avulla mayat tiesivät, milloin uskonnolliset seremoniat tuli järjestää ja milloin oli paras aika viljellä maata.

Inkat

Inkat olivat alkuperäiskansa vuosien 1100–1530 aikana läntisessä Etelä-Amerikkassa Chilestä Kolumbiaan. Inkavaltakunnan pääkaupunki oli Cusco. Inkavaltakunnassa puhuttiin useita kieliä, mutta heillä ei ollut kehittynyttä kirjoitusjärjestelmää. Inkat olivat maanviljelijöitä ja palvoivat luonnonjumalia. Myös inkat uhrasivat ihmisiä jumalilleen. Uhriksi valikoituivat usein erityisen terveet ja kauniit lapset, koska silloin uhrilahjaa pidettiin mahdollisimman kallisarvoisena ja niin ollen jumalille mieluisena. Inkojen kehittyneestä rakennustaidosta todistaa muun muassa Perussa sijaitseva vuoristokaupunki Machu Picchu, jota ympäröivät kehittyneet viljelypengermät.

Asteekit

Asteekit hallitsivat suuria alueita nykyisessä Meksikossa 1400–1500-luvuilla. Asteekit puhuivat vain yhtä kieltä, jossa oli paljon murteita. Asteekeilla oli kuviin ja hieroglyfeihin perustuva kirjakieli. Yhden yhtenäisen valtakunnan sijaista asteekkivaltakunta koostui heimoista. Heimoilla oli keskinäisiä kiistoja, joita valloittajat käyttivät hyväkseen.

Asteekit rakensivat muun muassa valtavan pyramiditemppelin keskelle pääkaupunkiaan, jonka paikalla nykyään sijaitsee México eli Mexico City. Asteekit rukoilivat hedelmällisyyden jumalia, mutta kaikkein tärkein oli sodanjumala. Uhritoimituksissa ja uskonnollisissa seremonioissa juotiin kuivatuista ja jauhetuista kaakaopavuista valmistettua juomaa, sillä asteekit pitivät kaakaopuuta pyhänä kasvina ja siksi myös kaakaota jumalten juomana.

VIHKOON

2026-09-16T17:08:17+03:00

Tutkimusmatkailijoita

Marco Polo (1254-1324)
Venetsialainen kauppias ja tutkimusmatkailija, joka matkusti Aasiaan asti ja vietti vuosia Kiinan keisarin Kublai-kaanin hovissa. Kiinassa viipyessään Marco Polo teki lukuisia matkoja eri puolille Kiinaa, käyden aina Itä-Intiassa saakka. Hänen matkakertomuksensa avasi eurooppalaisille uuden kuvan Aasiasta.

Henrik Purjehtija (1394-1460)
Portugalin prinssi, joka ei itse tehnyt pitkiä merimatkoja, mutta perusti merenkulkukoulun sekä johti ja rahoitti tutkimusretkiä Afrikan rannikkoa pitkin. Hänen tukensa käynnisti Portugalin nousun merivallaksi.

Bartolomeu Dias (1450-1500)
Portugalilainen tutkimusmatkailija, joka purjehti ensimmäisenä eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen, Hyväntoivonniemen, ympäri vuonna 1488. Tämä osoitti, että merireitti Intiaan oli mahdollinen.

Kristoffer Kolumbus (1451-1506)
Espanjan palveluksessa purjehtinut genovalainen tutkimusmatkailija, joka saapui Karibian saarille vuonna 1492 etsiessään merireittiä Aasiaan. Hänen matkansa käynnistivät pysyvän eurooppalaisen läsnäolon Amerikassa.

Vasco da Gama (1469-1524)
Portugalilainen merimatkailija, joka purjehti ensimmäisenä Euroopasta Intiaan Hyväntoivonniemen kautta vuonna 1498. Hänen matkansa avasi tuottoisan merikaupan Euroopan ja Aasian välille.

Vasco Nunez de Balboa (1475-1519)
Espanjalainen valloittaja eli konkistadori joka ylitti Panaman kannaksen ja näki ensimmäisenä eurooppalaisena Tyynenmeren vuonna 1513. Hänen löytönsä avasi uuden suunnan Espanjan valloituksille.

Fernao de Magalhaes (1480-1521)
Portugalilainen tutkimusmatkailija Espanjan palveluksessa, jonka retkikunta teki ensimmäisen maailmanympäripurjehduksen 1519–1522.

Francisco Pizarro (1475-1541)
Espanjalainen konkistadori, joka valloitti inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa.

Hernan Cortes (1485-1547)
Espanjalainen konkistadori, joka valloitti asteekkien valtakunnan Meksikossa.

TEHTÄVÄ

2026-09-11T08:05:33+03:00

Tutkimme verkkosivua Suuret löytöretket. Klikkaa linkkiä
Suuret löytöretket

Valitset yhden löytöretkeilijän ja valmistat hänestä tietosivun: kirjoitat tietoa ja piirrät kuvan (koko työ yksi sivu - aukeama vihkoon). Alla kuvassa näet listauksen, mistä löydät kunkin löytöretkeilijän tiedot sivustolla. Merkitse lähteeksi tiedonportailla.fi/loytoretket ja päivämäärä. Voit käyttää myös muita lähteitä. Jos teet niin, kirjoita työhösi toisenkin lähteen verkkosivun osoite.

Valitse näistä tutkimusmatkailijoista. Jos saat yhden tietosivun valmiiksi, voit tehdä toisen vapaasti valitsemastasi tutkimusmatkailijasta tai esimerkiksi purjelaivoista ja merenkäynnistä yleisesti. Sivustolla on tietoa. Teet tehtävän vihkoosi.

Henrik Purjehtija
Marco Polo
Kristoffer Kolumbus
Bartolomeu Dias
Vasco da Gama
Fernao de Magalhaes
Vasco Nunez de Balboa
Hernan Cortes
Francisco Pizarro

VIHKOON

2026-09-16T17:08:52+03:00

Löytöretkien aika

Eurooppalaiset alkoivat tehdä suuria merimatkoja 1400‑luvulla, kun kartat, kompassit ja laivat kehittyivät paremmiksi. Portugalilaiset ja espanjalaiset purjehtivat ensin Afrikan rannikkoa pitkin ja myöhemmin Amerikkaan, mikä johti uusien maiden valloituksiin ja vilkkaaseen kauppaan. Matkojen syinä olivat raha, valta, uskonnon levittäminen ja halu oppia uutta maailmasta. Löytöretket aiheuttivat kuitenkin paljon tuhoa alkuperäiskansoille, koska eurooppalaisten taudit ja väkivalta tappoivat suuren osan heistä, ja samalla eläimiä ja kasveja kulkeutui mantereelta toiselle. Eurooppa rikastui, mutta Amerikkojen väestö ja luonto muuttuivat pysyvästi, ja kauppa vaikutti myös Aasian ja Afrikan alueisiin pysyvästi.

VIHKOON

2026-09-16T17:09:19+03:00

Kiinalaiset tutkimusmatkat

Kiinalaiset tekivät suuria tutkimusmatkoja erityisesti 1400‑luvulla, jolloin kuuluisa tutkimusmatkailija Zheng He johti valtavia laivastoja Intian valtamerelle. Hänen laivansa olivat aikansa suurimpia, ja ne purjehtivat muun muassa Kaakkois‑Aasiaan, Intiaan ja Afrikan itärannikolle. Matkojen tarkoituksena oli näyttää Kiinan voimaa, käydä kauppaa ja luoda suhteita muihin maihin. Zheng He toi mukanaan eksoottisia lahjoja ja tietoa kaukaisista paikoista, mikä auttoi kiinalaisia ymmärtämään maailmaa paremmin. Kiinan tutkimusmatkat päättyivät myöhemmin, kun hallitsijat päättivät keskittyä enemmän maan sisäisiin asioihin kuin merimatkoihin.

Kuva: Wikipedia Continentalis CC BY-SA 3.0

VIHKOON

2026-09-16T17:09:47+03:00

Viikinkien tutkimusmatkat

Viikingit tekivät pitkiä merimatkoja 1000-luvun taitteen molemmin puolin. He purjehtivat pohjoisilla merillä ja löysivät sekä asuttivat paikkoja kuten Islannin ja Färsaaret. Erik Punainen oli noin vuonna 950 syntynyt norjalainen viikinki, joka karkotettiin synnyinseuduiltaan Norjasta. Karkotuksensa aikana hän purjehti Grönlantiin, kiersi saaren eteläkärjen ja perusti pienen siirtokunnan paikkaan, jota alettiin kutsua Eriksfjordiksi. Myöhemmin Erikin lapset jatkoivat tutkimusmatkoja ja purjehtivat aina Pohjois-Amerikan rannikolle asti, missä Leif Erikinpojan kerrotaan nousseen maihin Vinlandiksi kutsutulla alueella. Viikingit kulkivat myös idän jokia pitkin Venäjälle ja aina Bysanttiin asti käydäkseen kauppaa.

Kuva: Wikipedia Bogdangiusca CC BY-SA 3.0

Jakson aiheita

2026-09-06T20:42:47+03:00

viikko	aiheet	oppiaineet	osaamisen näyttö
vko 37	Löytöretkille! - Leif Eriksson - kiinalaisten tutkimusmatkat - löytöretket Portugalista ja Espanjasta - Kristoffer Kolumbus ym.	historia	- aineistotehtävä
vko 38	Valloituskilpaan! - alkuperäiskansat - löytöretket Englannista, Hollannista jne.	historia	- aineistotehtävä
vko 39	Maapallo - piirretään kartta, valmistetaan karttapallo - maanosat, vesistöt	maantieto	- oma maapallo
vko 40	Hyötykasvit - mausteet, maissi, sokeriruoko, tupakka, kahvi, puuvilla	biologia	- karttakoe