https://peda.net/id/1cc84bdcd6b 2020-08-05T04:43:46+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/1cc9fcedd6b 2017-01-09T18:16:48+02:00 <a href="https://peda.net/id/1cca3114d6b" target="_blank">Luvut 1–13</a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://quizlet.com/_2yu3pm" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png"/> <span>Termit 1-13 Quizletissä</span> </a> <br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/id/1cca8568d6b" target="_blank">Luvut 14–22</a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://quizlet.com/_2yu7ch" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png"/> <span>Termit 14-22 Quizletissä</span> </a> 2020-08-05T04:43:46+03:00 https://peda.net/id/1cca3114d6b 2017-01-09T18:01:45+02:00 <b>biodiverstiteetti<br/> </b>Elollisen luonnon monimuotoisuus. Biodiversiteetillä tarkoitetaan: 1) eliölajin yksilöiden perinnöllistä erilaisuutta (muuntelua), 2) tietyn alueen eliölajien lukumäärää (lajirunsaus) tai 3) ekosysteemien ja eliöyhteisöjen määrää ja kirjoa.<br/> <b><br/> drumliini<br/> </b><span>Jäätikön kalliokumpareen ympärille kasaama moreeniharjanne. Drumliini on jäätikön kulkusuunnan mukainen.</span><b><br/> <br/> ekosysteemipalvelu<br/> </b>Ekosysteemin tuottamat monet aineelliset ja aineettomat hyödylliset asiat, kuten metsä tuottaa marjoja, vähentää melua ja luo kauniita maisemia.<b><br/> <br/> eroosio<br/> </b><span>Aines siirtyy paikasta toiseen veden, jään, tuulen tai painovoiman vaikutuksesta. </span><b><br/> <br/> </b><strong>Fennoskandia<br/> </strong>Luonnonmaantieteellinen suuralue, johon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Kuolan niemimaa ja Itä-Karjala.<br/> <b><br/> </b><strong>GIS</strong><b><br/> </b>Paikkatietojärjestelmä, joka koostuu tietokoneesta tai mobiililaitteesta, paikkatieto-ohjelmista ja paikkatietoaineistoista kuten kartoista ja tietokannoista. Lähes kaikki digitaaliset kartat perustuvat paikkatietojärjestelmiin.<br/> <b><br/> </b><b>harju<br/> </b><span>Jäätikön sulamisvesivirran pohjaansa kasaama hiekka- ja soramuodostuma.</span><b><br/> <br/> hiekka<br/> </b><span>Maalaji, jonka kivirakeet erottuvat paljain silmin (0,2–2 mm).<br/> </span><b><br/> </b><strong>ilmastodiagrammi<br/> </strong>Kuukausien keskimääräistä sademäärää ja lämpötilaa kuvaava diagrammi. Lämpötila piirretään viivana, ja sademäärä ilmoitetaan pylväinä.<br/> <br/> <strong>ilmastonmuutos</strong><b><strong><br/> </strong></b><span>Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan ihmisen toimien aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.</span><b><br/> <br/> jääkausi<br/> </b><span>Maapallon ilmastollisesti kylmä ajanjakso. Voidaan tarkoittaa joko pitkää vuorottaisten jäätiköitymisten ja interglasiaalikausien kokonaisuutta tai vain yhtä interglasiaalikausien välistä kylmää ajanjaksoa.</span><br/> <b><br/> jäänne-eläin<br/> </b>Relikti. Laajemman levinneisyyden ajalta olosuhteiden muuttuessa suppeammalle alalle sopeutunut populaatio. Esimerkiksi härkäsimppuja ja saimaannorppia elää Suomen järvissä. Niiden esi-isät ovat eläneet Itämeressä.<b><br/> <br/> </b><strong>kasvihuoneilmiö</strong><b><em><br/> </em></b><span>Ilmakehän kasvihuonekaasujen maan pinnan lähellä pidättämä lämpö. Ilman näitä kaasuja maapallon lämpötila olisi alhaisempi.</span><b><br/> <br/> kemiallinen metsätalous</b><br/> Teollisuuden ala, jossa valmistetaan puusta mm. paperia ja kartonkia.<b><b><br/> </b></b> <p><strong>kerrostunut kivi<br/> </strong>Rapautumisen ja eroosion tuloksena meren pohjaan kerrostunut eli sedimentoitunut maa-aines iskostuu kovassa paineessa uudelleen kiveksi sulamatta välillä. Sedimenttikivi.<br/> <br/> <b>korkeapaine</b><br/> Korkeapaineessa ilmanpaine on suurempi kuin ympäröivillä alueilla. Korkeapaineessa ilma laskee alaspäin.<br/> <b><br/> luontainen metsänuudistaminen<br/> </b>Hakkuaukealle jätetyt siemenpuut tuottavat siemeniä, joista kasvaa uusi metsä<b><br/> <br/> maalaji<br/> </b><span>Maaperän rakenneosa, esimerkiksi savi tai moreeni.<br/> </span><b><br/> maankohoaminen<br/> </b><span><span><span>Ilmiö, jossa maankuori nousee ylöspäin esimerkiksi jäätikön painon poistuttua.<br/> </span></span></span><b><br/> maaperä</b><br/> Kiinteän kallioperän päällä oleva irtain mineraali- ja eloperäinen maa-aines.<br/> <br/> <b>magmakivi</b><br/> Magmasta jähmettymällä muodostunut kivilaji. Jaetaan pinnassa muodostuneisiin pääosin huokoisiin pintakiviin ja syvällä jähmettyneisiin tiheisiin syväkiviin.<br/> <br/> <strong>mannerilmasto<br/> </strong><span>Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, jossa sataa melko vähän ja jossa vuodenaikojen lämpötilaerot ovat suuret.</span></p> <p><b>matalapaine</b> <br/> Matalapaineessa ilmanpaine on pienempi kuin ympäröivillä alueilla. Matalapaineessa ilma kohoaa ylöspäin.</p> <b>mekaaninen metsäteollisuus</b><br/> Teollisuuden ala, josta puista tehdään mm. lautoja, ovia ja huonekaluja.<br/> <br/> <strong>meri-ilmasto<br/> </strong>Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, jossa sataa paljon ja vuodenaikojen lämpötilaerot eivät ole suuret.<br/> <br/> <b>metsänviljely</b><br/> Siementen kylväminen tai taimien istuttaminen hakkuuaukealle.<br/> <br/> <span><span><b>mineraali</b><br/> Yhdisteistä tai alkuaineista koostuva rakenne. Kivilajit koostuvat mineraaleista. Mineraaleilla on niille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten kovuus, kiderakenne ja väri.<br/> </span></span><span><br/> <b>moreeni</b><br/> <span>Jäätikön murskaama ja kuljettama aines, sisältää kaikenkokoista maa-ainesta.</span><br/> <br/> <strong>murtovesi</strong><em><br/> </em>Vesi, jonka suolapitoisuus vaihtelee makean veden ja valtameren suolapitoisuuden välillä. Esimerkiksi Itämeri ja Mustameri ovat murtovesialtaita.<br/> <br/> <strong>muuttunut kivi<br/> </strong>Magma- ja sedimenttikivistä ilman sulamista uudelleen yhdistynyt kivilaji. Kiderakenne järjestyy uudelleen kovassa paineessa ja korkeassa lämpötilassa esimerkiksi alityöntövyöhykkeellä.<br/> <br/> <b>pintavesi</b><br/> Vesialueilla, kuten joissa, lammissa, järvissä ja merissä oleva maanpäällinen vesi.<br/> <br/> <b>pohjavesi</b><br/> Maaperän huokosissa oleva vesi, joka on kerrostunut vettä huonosti läpäisevien maakerrosten päälle. Sadevesi suodattuu maakerroksen läpi pohjavedeksi.<br/> <br/> <strong>Pohjola tai Pohjoismaat <br/> </strong> Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.<br/> <br/> <b>päätehakkuu</b><br/> Metsän tukkipuiden kaato, kun metsä on noin 70–100 vuotta vanha.<br/> <br/> <strong>rehevöityminen<br/> </strong>Ravinteiden, lähinnä fosforin ja typen aiheuttama perustuotannon kasvu.<br/> <br/> <b>reunamuodostuma<br/> </b><span>Jään reunalle kertynyt suuri kasautumismuodostuma, esimerkiksi Salpausselkä.</span><b><br/> </b><br/> <b>savi<br/> </b><span>Hyvin hienojakoinen maalaji (raekoko alle 0,002 mm eli savihiukkasia ei voi nähdä paljain silmin).</span><br/> <b><br/> siirtolohkare</b><br/> <span>Jäätikön siirtämä suuri kivi, hiidenkivi.</span><br/> <b><br/> </b><strong>Skandinavia<br/> </strong>Niemimaa, jonka muodostavat Ruotsi ja Norja.<b><br/> <br/> silokallio</b><br/> <span>Jäätikön hioma ja tasoittama kalliopinta.</span><br/> <b><br/> sora<br/> </b><span>Karkea maalaji, raekoko 2–20 mm.<br/> <br/> <strong>suolavesipulssi<br/> </strong>Suolavesipulssiksi kutsutaan Pohjanmereltä tulevaa hetkellistä, suolaisen veden sisään virtausta, joka tuo runsaasti hapekasta Atlantin vettä Itämereen.<br/> <br/> <b>suo</b><br/> Ekosysteemi, jossa syntyy turvetta. Suot voivat olla avoimia (neva ja letto) tai puustoisia (räme ja korpi).<br/> <b><br/> suppa</b><br/> <span>Jäälohkareen sulamiskuoppa, &quot;kuolleen jään kuoppa&quot;</span><br/> </span><br/> <strong>sykloni<br/> </strong>Liikkuva matalapaine, jossa on lämmin ja kylmä rintama.<br/> <br/> <b>valuma-alue</b><br/> Alue, jolta vesistöön tulee vettä. <br/> <br/> <b>vesistöalue</b><br/> Vesialue ja siihen kuuluva valuma-alue. Esim. Kokemäenjoen vesistöön kuuluvat Kokemäenjoki, siihen laskevat joet ja niiden valuma-alue.<br/> <br/> <b>vuono<br/> </b><span>Jäätikkövirran kovertama U-laakso, jonka pohja on merenpinnan alapuolella.<br/> <br/> <strong>väli-ilmasto<br/> </strong>Lauhkean vyöhykkeen ilmastoalue, joka manner- ja meri-ilmaston välimuoto. Mm. Suomessa.</span><br/> </span> 2020-08-05T04:43:46+03:00 https://peda.net/id/1cca8568d6b 2017-01-09T17:53:13+02:00 <span><strong>alkutuotanto<br/> </strong></span>Alkutuotannolla tarkoitetaan maataloutta, metsätaloutta, kalastusta sekä kaivostoimintaa ja louhintaa. <span><br/> </span><b><span><br/> asemakaava <br/> </span></b><span>Yksityiskohtaisin kaava ja siinä esitetään tarkat rakentamismääräykset. Asemakaavassa määritellään mitä alueelle saa rakentaa ja kuinka paljon saa rakentaa. </span><br/> <b><br/> </b><strong>biotalous</strong> <b><br/> </b>Biotalous tarkoittaa vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. <br/> <b><br/> </b><strong>fossiiliset polttoaineet</strong><br/> Polttoaineet, jotka ovat muodostuneet miljoonia vuosia sitten eläneiden eliöiden jäänteistä (eli fossiileista) hapettomissa oloissa maa- ja kivikerrostumien välissä. Maaöljy, maakaasu ja kivihiili. Turve on vastaavaa, mutta paljon nuorempaa.<br/> <b><br/> </b><strong>geoterminen energia</strong><em><br/> </em>Kallioperän sisältämä lämpöenergia, joka on peräisin maapallon sisäosista.<br/> <b><br/> </b><strong>kiertotalous</strong><em><br/> </em>Talous, jossa materiaalien tehokkaalla kierrättämisellä ja käytöllä vältetään uusien raaka-aineiden käyttöä, materiaalien hukkaamista ja jätteiden syntymistä.<br/> <br/> <strong>kestävä kehitys</strong><em><br/> </em>Luonnonvarojen käyttämistä niin, että myös tuleville sukupolville taataan luonnonvarojen riittävyys ja hyvinvointi.<br/> <b><br/> kuolleisuus</b><br/> Alueella vuodessa kuolleiden määrä tuhatta asukasta kohden.<br/> <br/> <b>liikekeskus</b><br/> Kaupungin ydin, jossa on korkeimmat rakennukset ja korkein maan hinta.<br/> <br/> <strong>luonnonvarat</strong><em><br/> </em>Luonnonvaroilla tarkoitetaan luonnossa olevia resursseja, joita ihminen hyödyntää. Luonnonvarat voidaan jakaa aineellisiin ja aineettomiin. <b>Aineellisia</b> luonnonvaroja ovat aineesta koostuvat uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, esimerkiksi metallit, öljy, puut ja vesi. Niiden taloudellinen arvo voidaan mitata rahassa, kun taas aineettomien luonnonvarojen arvoa on vaikea mitata. <b>Aineettomia</b> luonnonvaroja ei voi omistaa ja ne voivat olla elämyspohjaisia. Luonnonvaroista aineettomia ovat esimerkiksi luonnon kauneus, hiljaisuus ja puhtaus.<br/> <br/> <b>luontainen väestönkasvu</b><br/> Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus.<br/> <br/> <b>kaupungistuminen</b><br/> Ilmiö, jossa kaupungeissa asuvien ihmisten määrä kasvaa suhteessa koko väestöön, mihin liittyy yleensä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja teknologisia muutoksia<br/> <br/> <strong>pakolainen</strong><em><br/> </em>Henkilö, joka jättää kotiseutunsa pakon edessä vainon takia.<br/> <br/> <b>segregaatio</b><br/> Väestön eriarvoistuminen, jonka seurauksena erityyppiset ihmiset sijoittuvat kaupunkien ja seutujen eri alueille<br/> <br/> <b>syntyvyys</b><br/> Alueella vuodessa syntyneiden määrä tuhatta asukasta kohden.<br/> <br/> <b>taajama</b><br/> Sellaista rakennustihentymää, jossa asuu vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys ei ylitä 200 metriä, kutsutaan Suomessa <b></b><br/> <br/> <strong>turvapaikanhakija</strong><br/> Henkilö, joka pyytää oleskelulupaa toisesta maasta suojelun tarpeen perusteella.<br/> <br/> <span><b>yleiskaava</b> <br/> Kunnan tulevan maankäytön suunnitelma.</span> 2020-08-05T04:43:46+03:00