<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Revontulet</title>
<id>https://peda.net/id/1c75af04b90</id>
<updated>2024-12-13T06:31:24+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/1c75af04b90:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/arkistod7cbedc454475/vuonna-2013-ja-2014-syntyneet-4.-ja-5.-luokalla/ymparistooppi/revontulet#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Katso video</title>
<id>https://peda.net/id/62596c72b90</id>
<updated>2024-12-13T06:39:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/arkistod7cbedc454475/vuonna-2013-ja-2014-syntyneet-4.-ja-5.-luokalla/ymparistooppi/revontulet/katso-video#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-66735063&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Lapin luonto | Yle Areena&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-4612469&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;K1, J4: Revontulet | Tarinoita tuntureilta | Yle Areena&lt;/a&gt;</content>
<published>2024-12-13T06:33:21+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Viisi vaikuttavaa ilmiötä taivaalla revontulista tähdenlentoon ja sateenkaareen – näin ne syntyvät</title>
<id>https://peda.net/id/4139541cb90</id>
<updated>2024-12-13T06:32:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/arkistod7cbedc454475/vuonna-2013-ja-2014-syntyneet-4.-ja-5.-luokalla/ymparistooppi/revontulet/viisi-vaikuttavaa-ilmiota-taivaalla-revontulista-tahdenlento#top" />
<content type="html">&lt;h3&gt;&lt;span&gt;Ilmakehän ansiosta maapallolla on taivaanilmiöitä, joita ei kaikilla muilla planeetoilla nähdä. Erityisen onnekkaita olemme me pallon pohjoiskolkan asukkaat, kun saamme ihailla huikeita ilmiöitä revontulista valaiseviin yöpilviin. Tästä jutusta saat selville, miten ne syntyvät.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Revontulet syntyvät avaruuden rajalla&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Miten kuvailisit revontulia ihmiselle, joka ei ole koskaan niitä nähnyt? Ovatko ne yötaivaalla tanssivia värejä vai luonnon omia diskovaloja?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Vain pieni osa maapallon asukkaista on koskaan päässyt ihailemaan revontulia, sillä niitä esiintyy pääosin vain leveyspiireillä 60–75° sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla. Suomessa revontulia voi siis nähdä hyvällä tuurilla Helsingissä asti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Useimmiten revontulet näkyvät vihreinä värisävyinä, toisinaan myös punaisina tai violetteina. Pohjois-Lapissa pilvettöminä talviöinä “reposia” eli revontulia voi näkyä joka toisena yönä, Helsingissä esiintyvyys on vain kerran kuukaudessa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-728b6fe3-0 is-block align-wide has-inner-container&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-728b6fe3-1 gnTcfP inner-container&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-1aa3567b-0 mXQUg&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-1dc36e35-0 bfuETl is-visible-on-mobile is-visible-on-tablet is-visible-on-desktop&quot;&gt;&lt;img class=&quot;sc-1dc36e35-2 bEvtqW&quot; src=&quot;https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=3840&amp;amp;q=75&quot; alt=&quot;&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: decoding=&quot;async&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-nimg=&quot;1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: sizes=&quot;(max-width: 728px) 100vw, 940px&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: srcset=&quot;https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=640&amp;q=75 640w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=750&amp;q=75 750w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=828&amp;q=75 828w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=1080&amp;q=75 1080w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=1200&amp;q=75 1200w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=1920&amp;q=75 1920w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=2048&amp;q=75 2048w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/6NxYNHuicsU0DIIwe6tFM4/633a830fd91ccc5078061c968cacdbb1/revontulet_1_NYeQJ.jpg?w=3840&amp;q=75 3840w&quot;--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Revontulet syntyvät 100–150 kilometrin korkeudessa ilmakehän ja avaruuden rajamaastossa. Kun Auringosta saapuvat hiukkaset törmäävät maapallon magneettikenttään, suurin osa niistä sinkoaa takaisin avaruuteen. Ne onnekkaat hiukkaset, jotka pääsevät läpi, etenevät kohti ilmakehämme atomeja. Kun aurinkohiukkaset törmäävät atomeihin, syntyy revontulia, kun törmäysenergia muuttuu valoksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Jotkut sanovat, että revontulista kuuluu huminaa, mutta tiede ei ole pystynyt ääniä selittämään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;Maapallon korkeimmat pilvet hohtavat&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Valaisevat yöpilvet ovat myös korkeilla leveysasteilla asuvien etuoikeus. Niitä voi bongata taivaalta myöhään kesäiltoina juuri auringonlaskun jälkeen tai ennen auringonnousua, kun aurinko on 4–16 astetta horisontin alapuolella.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Ne hohtavat taivaalla valkoisen tai sinisen väreissä aivan kuin joku olisi käynyt maalaamassa taivasta hopeapensselillä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-728b6fe3-0 is-block align-wide has-inner-container&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-728b6fe3-1 gnTcfP inner-container&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-1aa3567b-0 mXQUg&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-1dc36e35-0 bfuETl is-visible-on-mobile is-visible-on-tablet is-visible-on-desktop&quot;&gt;&lt;img class=&quot;sc-1dc36e35-2 bEvtqW&quot; src=&quot;https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=3840&amp;amp;q=75&quot; alt=&quot;&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: decoding=&quot;async&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-nimg=&quot;1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: sizes=&quot;(max-width: 728px) 100vw, 940px&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: srcset=&quot;https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=640&amp;q=75 640w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=750&amp;q=75 750w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=828&amp;q=75 828w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=1080&amp;q=75 1080w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=1200&amp;q=75 1200w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=1920&amp;q=75 1920w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=2048&amp;q=75 2048w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/5ZOMKgFCPDIMB8tG1mch2G/800f0447fa99e4bd4aecbd9737c5918d/yl_pilvet_ybBz8.jpg?w=3840&amp;q=75 3840w&quot;--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Valaisevat yöpilvet syntyvät peräti 80 kilometrin korkeudessa. Ne ovatkin maapallon korkeimmalla esiintyvä pilvilaji! Valaisevia yöpilviä syntyy, kun pienenpienet jääkiteet tiivistyvät ylhäällä ilmakehässä olevien pölyhiukkasten ympärille. Pöly voi olla peräisin esimerkiksi tulivuorenpurkauksista, sukkuloista tai meteoreista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;Sateenkaaret: Voiko niitä koskettaa?&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Sateenkaaren syntymiseen tarvitaan auringonpaistetta ja sadetta tai jääkiteitä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Sateenkaari on optinen ilmiö, jonka seurauksena voimme nähdä kaikki valon silminnähtävät värit eli punaisen, oranssin, keltaisen, vihreän, sinisen ja violetin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Sateenkaari saa alkunsa auringonvalon taittumisesta ja heijastumisesta pisarassa. Valo taittuu sadepisaran etupinnassa, kulkee pisaran läpi ja heijastuu sitten takaisin pisaran takapinnasta. Tämän jälkeen heijastunut valo kulkee uudemman kerran pisaran läpi kohti sen etupintaa ja taittuu vielä kerran ennen kuin se matkaa katsojan silmiin. Valkoinen auringonvalo hajoaa tämän jälkeen sateenkaaren väreihin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Olet ehkä kuullut sanonnan, että sateenkaaren päässä on aarre. Todellisuudessa sateenkaarta on mahdoton saavuttaa tai koskettaa – ainakaan omissa silmissäsi. Kun liikut kohti sateenkaarta, se karkaa sinulta valon taittumisen vuoksi. Mutta jos kaverisi tarkkailee sinua etäältä, hän saattaa nähdä sinun koskettavan sateenkaarta. Kannattaakin pyytää kaveria nappaamaan kuva – saatat hämmästyä lopputulosta!&lt;/p&gt;&#10;&lt;h3&gt;Kirkas välähdys voi olla tähdenlento&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Välähtikö taivaalla kirkkaasti? Ehditkö toivoa? Kyseessä saattoi olla tähdenlento eli meteori. Se on erittäin kirkas valoilmiö joka syntyy, kun maan ilmakehään syöksyy avaruudesta jokin kappale, kuten kivi. Törmäysnopeus on yleensä niin suuri, että kappale palaa ilmakehässä tuhkaksi aiheuttaen kirkkaan välähdyksen. Kiven ei tarvitse olla suuri, koska voimme täällä maan pinnalla nähdä jo 0,1 millimetrin kokoisen kappaleen tuhoutumisen ja palamisen ilmakehässä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Jos kappale on tarpeeksi suuri, siitä saattaa päätyä joitain osia myös maapallon pinnalle. Tällöin ilmiötä kutsutaan meteoriitiksi. Taivaalla pitkään ja hitaasti liikkuva kirkas, valkoinen täplä ei kuitenkaan ole meteori, vaan todennäköisesti satelliitti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-728b6fe3-0 is-block align-wide has-inner-container&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-728b6fe3-1 gnTcfP inner-container&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-1aa3567b-0 mXQUg&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-1dc36e35-0 bfuETl is-visible-on-mobile is-visible-on-tablet is-visible-on-desktop&quot;&gt;&lt;img class=&quot;sc-1dc36e35-2 bEvtqW&quot; src=&quot;https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=3840&amp;amp;q=75&quot; alt=&quot;&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: decoding=&quot;async&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-nimg=&quot;1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: sizes=&quot;(max-width: 728px) 100vw, 940px&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: srcset=&quot;https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=640&amp;q=75 640w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=750&amp;q=75 750w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=828&amp;q=75 828w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=1080&amp;q=75 1080w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=1200&amp;q=75 1200w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=1920&amp;q=75 1920w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=2048&amp;q=75 2048w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/3L4Wv2PrjeQK1seAlnIScQ/659be7fadd47c42ee6133132c817ad60/t_hdenlento_w9hVi.jpg?w=3840&amp;q=75 3840w&quot;--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h3&gt;Supervärikkäät auringonlaskut&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Joskus taivaanranta on niin värikäs, että sitä suorastaan häkeltyy. Auringonlaskun värit voivat vaihdella kirkkaanpunaisesta oranssiin ja kellertävään, mutta huomion kiinnittävät erityisesti punaiset värisävyt.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Värikkäät auringonlaskut kielivät siitä, että ilmakehässä on joko runsaasti pienhiukkasia tai kosteutta. Hiukkaset ikään kuin suodattavat valon lyhyitä aallonpituuksia, kuten sinistä ja vihreää, ja jättävät jäljelle punaisen eri sävyjä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-728b6fe3-0 is-block align-wide has-inner-container&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-728b6fe3-1 gnTcfP inner-container&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-1aa3567b-0 mXQUg&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;sc-1dc36e35-0 bfuETl is-visible-on-mobile is-visible-on-tablet is-visible-on-desktop&quot;&gt;&lt;img class=&quot;sc-1dc36e35-2 bEvtqW&quot; src=&quot;https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=3840&amp;amp;q=75&quot; alt=&quot;&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: decoding=&quot;async&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-nimg=&quot;1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: sizes=&quot;(max-width: 728px) 100vw, 940px&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: srcset=&quot;https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=640&amp;q=75 640w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=750&amp;q=75 750w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=828&amp;q=75 828w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=1080&amp;q=75 1080w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=1200&amp;q=75 1200w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=1920&amp;q=75 1920w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=2048&amp;q=75 2048w, https://assets.apu.fi/vqd9tl2q3uk2/1tGE4eMQ6Ao4qrAbbQRMqM/d187ab2f285fb9a7d149e37c02f4fa7e/auringonlasku_lNLxa.jpg?w=3840&amp;q=75 3840w&quot;--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Pienhiukkasia voi kulkeutua meille ilmakehässä kaukaa ja ne voivat olla esimerkiksi maastopalojen aiheuttamia. Esimerkiksi marraskuun alussa nähtiin huikeita auringonlaskuja, joiden syynä olivat Mustanmeren lähellä syttyneet maastopalot.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m&quot;&gt;Joskus syypäänä on Saharan hiekkapöly, eli aiheuttaja voi saapua Suomeen tuhansienkin kilometrien päästä&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2024-12-13T06:32:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Revontulet - kuvataidetyö</title>
<id>https://peda.net/id/fb6874e4b90</id>
<updated>2024-12-13T06:37:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/arkistod7cbedc454475/vuonna-2013-ja-2014-syntyneet-4.-ja-5.-luokalla/ymparistooppi/revontulet/revontulet-kuvataidetyo#top" />
<content type="html">​&lt;iframe width=&quot;672&quot; height=&quot;378&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/hS4eSZIbB5g&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2024-12-13T06:37:38+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tarina hännättömästä ketusta</title>
<id>https://peda.net/id/99dbe80ab90</id>
<updated>2024-12-13T06:34:54+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-luokka2/arkistod7cbedc454475/vuonna-2013-ja-2014-syntyneet-4.-ja-5.-luokalla/ymparistooppi/revontulet/tarina-hannattomasta-ketusta#top" />
<content type="html">​&lt;iframe width=&quot;672&quot; height=&quot;378&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/CYsiYtimqps&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2024-12-13T06:34:54+02:00</published>
</entry>


</feed>