https://peda.net/id/1c69d74c154 2019-12-02T22:55:45+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/16fb419c161 2019-12-03T23:23:03+02:00 <div class="ff0"><b><span class="a">Maamme</span></b></div> <div class="ff0"> </div> <div class="ff1"><span class="a">Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, <br/> soi, sana kultainen!<br/> <br/> E</span><span class="a">i laaksoa, ei kukkulaa,<br/> ei vettä rantaa rakkaampaa,<br/> </span><span class="a">kuin kotimaa tää pohjoinen,<br/> maa kallis isien!<br/> <br/> </span></div> <div class="ff1"><span class="a">Sun kukoistukses kuorestaan <br/> kerrankin puhkeaa.<br/> <br/> </span><span class="a">Viel lempemme saa nousemaan<br/> sun toivos, riemus loistossaan,<br/> </span><span class="a"> ja kerran, laulus synnyinmaa<br/> korkeemman ka<span class="l6">iun saa.</span></span><br/> <br/> Säv. Pacius <br/> San. Runeberg<br/> <br/> <iframe width="640" height="480" src="https://www.youtube.com/embed/Uzz_UK8fLmQ" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></div> 2019-12-03T23:23:03+02:00 https://peda.net/id/971d3d52154 2019-12-03T23:24:30+02:00 <br/> 1. Katso video <a href="https://yle.triplet.io/articles/suomen-itsenaistyminen-pahkinankuoressa?collection_edit=true" rel="nofollow ugc noopener">Suomen historiasta ja itsenäistymisestä</a> (Yle 2016).<br/> <br/> 2. Lue, miten <a href="https://aipe.edu.fi/web/site-223703/state-jurdgmjqgura/page-475913" rel="nofollow ugc noopener">Suomesta tulee itsenäinen valtio</a> (<a href="http://www.aipe.edu.fi)" rel="nofollow ugc noopener">www.aipe.edu.fi)</a>. Haastavamman tekstin löydät <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/01/itsenaisyyspaiva-612" rel="nofollow ugc noopener">täältä</a>.<br/> <br/> 3. Kuuntele <a href="https://www.youtube.com/watch?v=F5zg_af9b8c" rel="nofollow ugc noopener">Finlandia</a>-hymni, jonka on säveltänyt Jean Sibelius<br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>SANASTO<br/> <br/> <em><b>bolsevikit, kommunismi ~ kommunisti, ideologia, helmikuun vallankumous, lokakuun vallankumous, itsemääräämisoikeus, tunnustaa itsenäisyys, väliaikainen hallitus, valtalaki</b></em><br/> <br/> KIRJOITA VAIKEAT SANAT VIHKOON!</td> </tr> </tbody> </table> <p><br/> <iframe width="853" height="480" src="https://www.youtube.com/embed/F5zg_af9b8c" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe></p> 2019-12-02T23:06:20+02:00 https://peda.net/id/63ed186a154 2019-12-02T23:19:14+02:00 <strong>Ensimmäinen maailmansota</strong> aiheutti paljon ongelmia Venäjälle. Venäjän armeija kärsi jatkuvasti tappioita. Venäjältä alkoi loppua ruoka, ja ihmisillä oli kova nälkä. Kansa halusi lopettaa sodan ja tehdä Venäjästä demokraattisen valtion.<br/> <br/> Helmikuussa 1917 ihmiset lähtivät Pietarin kaduille vaatimaan uudistuksia ja sodan lopettamista. Sen seurauksena Venäjällä tapahtui <strong>helmikuun vallankumous</strong>.<strong> Keisari Nikolai II </strong>joutui pois vallasta. <strong>Väliaikainen hallitus</strong> otti keisarin vallan. Väliaikainen hallitus ilmoitti, että Suomi saa autonomian takaisin ja venäläistäminen lopetetaan. Siihen päättyi toinen venäläistämiskausi.<br/> <br/> Venäjän väliaikainen hallitus oli heikko. Se ei voinut hallita levotonta tilannetta. Syksyllä 1917 Venäjällä tapahtui uusi vallankumous. Tästä tapahtumasta käytetään nimeä <strong>lokakuun vallankumous</strong>. Siinä <strong>bolsevikit</strong> ja heidän johtajansa<strong> Lenin</strong> nousivat valtaan. Bolsevikit olivat <strong>kommunisteja</strong>. He halusivat tehdä Venäjästä valtion, jota työläiset johtavat. Kommunistisessa valtiossa ihmisillä ei ole omaisuutta, vaan kaikki on yhteistä. Lisäksi bolsevikit lupasivat, että kaikki Venäjän kansat saavat itsemääräämisoikeuden.<br/> <br/> Joulukuun 6. päivänä 1917 Suomen eduskunta julisti Suomen <strong>itsenäiseksi valtioksi</strong>. Venäjän johtaja Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1917 viimeisenä päivänä. Sen jälkeen myös monet muut valtiot tunnustivat Suomen itsenäisyyden.<br/> <br/> Lenin antoi Suomelle itsenäisyyden monesta syystä. Bolsevikkien ideologiaan kuului, että kansoilla on itsemääräämisoikeus. Lenin myös ajatteli, että valtioiden väliset rajat eivät ole tärkeitä, koska kommunismi leviää lopulta kaikkiin maailman valtioihin. Lisäksi Lenin halusi, että tilanne Suomessa rauhoittuisi mahdollisimman nopeasti. Tämä oli tärkeää, koska Venäjällä oli alkamassa sisällissota.<br/> <br/> Lähde: <a href="https://aipe.edu.fi/web/site-223703/state-jurdgmjqgura/page-475913" rel="nofollow ugc noopener">www.aipe.edu.fi</a> 2019-12-02T23:19:14+02:00 https://peda.net/id/7dc42dba154 2019-12-03T23:19:19+02:00 <h3>Itsenäisyyspäivän perinteet</h3> <ul> <li><b>Lipunnosto Helsingin </b>Tähtitorninmäellä: puheita ja kuorolaulua. </li> <li><b>Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus</b> Helsingin tuomiokirkossa. Valtion ylin johto: presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet.</li> <li><b>Tasavallan presidentti myöntää itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja ylennyksiä</b> puolustusvoimissa. Puolustusvoimat järjestävät valtakunnallisen paraatin, jonka paikka vaihtelee vuosittain. Sankarihaudoille viedään kukkia, kynttilöitä ja seppeleitä.</li> <li>Yliopistokaupungeissa juhlapäivän perinteisiin kuuluu <b>ylioppilaiden soihtukulkue</b>.</li> <li>Monet sytyttävät itsenäisyyspäivän kunniaksi <b>ikkunaan kaksi sinivalkoista kynttilää</b>. Kynttilöiden polttamisen taustalla on pitkä perinne, joka ulottuu 1700-luvulle ja Ruotsin vallan ajalle asti. Alun perin niitä poltettiin kuninkaallisten ja muiden suurmiesten kunniaksi heidän vierailujensa aikana. Sortovuosina ikkunalle asetetuilla kynttilöillä ilmaistiin vastarintaa.</li> </ul> <h3>Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto eli Linnan juhlat</h3> <p>Illalla kodeissa seurataan televisiosta <a class="ydd-article-link ydd-article-link--standard" href="http://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/itsenaisyyspaiva-ja-linnan-juhlat" title="Linnan juhlista" rel="nofollow ugc noopener">Linnan juhlia</a>. Itsenäisyyspäivän ensimmäisen juhlavan vastaanoton järjesti presidentti K. J. Ståhlberg vuonna 1919.<br/> <br/> <b>Kuka saa kutsun?</b></p> <ul> <li>Juhlan kunniavieraita ovat sotaveteraanit ja lotat.</li> <li>Vastaanotolle kutsutaan myös aina istuvan hallituksen jäsenet, kansanedustajat sekä Euroopan parlamentin suomalaisjäsenet</li> <li>Myös valtion korkeimmat virkamiehet sekä Suomeen akkreditoitu diplomaattikunta saa kutsun.</li> <li>Kutsuvieraiden joukossa on lisäksi eri tavoin ansioituneita suomalaisia yhteiskunnan eri aloilta sekä presidenttiparin vuoden aikana tapaamia henkilöitä.</li> </ul> <br/> Linnan juhlat on edelleen yksi vuoden seuratuimmista televisio-ohjelmista.<br/> <div class="ydd-image ydd-image--inline"> <!--filtered tag: <figure--><!--filtered attribute: data-aspect-ratio="original"--><!--&gt;--><a class="colorbox yle-photoswipe-processed" href="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_88/w_1400,h_1400,c_fit/v1544028330/17-69858584013b98ddbe.jpg" rel="nofollow" data-height="1382"><!--filtered attribute: data-copyright="Yle / Erkki Suonio"--><!--filtered attribute: data-description="Tungosta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1964"--><!--filtered attribute: data-public-id="17-69858584013b98ddbe"--><!--filtered attribute: data-width="1400"--><img class="ydd-image__image yle-ims-optimize-image-processed lazyloaded" src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_88/w_700/v1544028330/17-69858584013b98ddbe.jpg" alt="Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa 1964. Tungos kahvipöydän luona" title="Tungosta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1964"/><!--filtered attribute: itemprop="image"--><!--filtered attribute: content="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/fl_keep_iptc/q_88/w_700/v1544028330/17-69858584013b98ddbe.jpg"--><!--filtered attribute: data-base-url="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/"--><!--filtered attribute: data-public-id="17-69858584013b98ddbe"--><!--filtered attribute: data-yle-id="17-69858584013b98ddbe"--><!--filtered attribute: data-crop-coords=""--><!--filtered attribute: data-image-width="2432"--><!--filtered attribute: data-image-height="2400"--><!--filtered attribute: data-image-version="1544028330"--><!--filtered attribute: data-initial-width=""--><!--filtered attribute: data-default-width="300"--><!--filtered attribute: data-src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_88/w_700/v1544028330/17-69858584013b98ddbe.jpg"--> </a><!--filtered end tag: </figure>--> <div class="ydd-image__captions"><em>Tungosta tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 1964</em> <span class="ydd-image__copyright">Kuva: Yle / Erkki Suonio</span></div> </div> <h3><br/> Maamme-laulu</h3> <p>Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun on säveltänyt Fredrik Pacius <a class="ydd-article-link ydd-article-link--standard" href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/07/jl-runebergin-paiva-52" title="Johan Ludvig Runebergin" rel="nofollow ugc noopener">Johan Ludvig Runebergin</a> runoon Maamme.</p> <p> </p> <div> <div class="ydd-fluid-aspect-ratio-placeholder"><!--filtered attribute: data-aspect-ratio="16:9"--> <div class="ydd-areena-player js-ydd-areena-player js-ydd-areena-lazyload yle-arenafield-lazyload-videos-processed ydd-yle-arena-field-init-processed yle_areena_player_dynamic lazyloaded"><!--filtered attribute: data-locale="fin"--><!--filtered attribute: data-id="1-1683891"--><!--filtered attribute: data-autoembed="false"--> <div> <div> <div><img class="JS-player-preview-image PreviewImage__Preview-sc-1jbd12e-0 krVoUH" src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_lossy,q_auto,dpr_1,w_960,c_fill,ar_16:9,d_yle-areena.jpg/13-1-1683891.jpg"/><!--filtered attribute: data-src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_lossy,q_auto,dpr_auto,w_auto,c_fill,ar_16:9,d_yle-areena.jpg/13-1-1683891.jpg"--><!--filtered attribute: style="opacity: 1;"--> <div class="VideoPreviewOverlay__OverlayTop-fjfmit-2 ckuTuD">Musiikki: Pacius ja Maamme-laulu</div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> <div> <div class="ydd-fluid-aspect-ratio-placeholder"><!--filtered attribute: data-aspect-ratio="16:9"--> <div class="ydd-areena-player js-ydd-areena-player js-ydd-areena-lazyload yle-arenafield-lazyload-videos-processed ydd-yle-arena-field-init-processed yle_areena_player_dynamic lazyloaded"><!--filtered attribute: data-locale="fin"--><!--filtered attribute: data-id="1-1683891"--><!--filtered attribute: data-autoembed="false"--> <div> <div> <div class="player-container KalturaPlayer__KalturaPlayerContainer-sc-4nr4cd-0 kCoYTP"> <div> <div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> <h3>Porilaisten marssi</h3> <p>Porilaisten marssi on ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi vuodesta 1918 alkaen. Marssin alkuperä on epäselvä. Sanat ovat Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista.<br/> <br/> Lähde: <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/01/itsenaisyyspaiva-612" rel="nofollow ugc noopener">www.yle.fi/oppiminen</a></p> 2019-12-02T23:12:47+02:00