<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/538/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/1ba61c7ed6b</id>
<updated>2020-08-05T04:43:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/1ba61c7ed6b:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e9l/suomi225/14-v%C3%A4est%C3%B6-juha/tjt2#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/538/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Tavoitteet</title>
<id>https://peda.net/id/1ba670d5d6b</id>
<updated>2016-12-30T12:47:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e9l/suomi225/14-v%C3%A4est%C3%B6-juha/tjt2/tavoitteet#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Ymmärrät Suomen asutushistorian pääpiirteitä. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Osaat kertoa Suomen vähemmistöryhmien kulttuureista ja tavoista sekä opit arvostamaan ja kunnioittamaan erilaisuutta. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Tiedät, mitkä päätekijät vaikuttavat alueiden väestön määrään. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Osaat käyttää muuttoliikkeeseen liittyvää terminologiaa oikein. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Osaat kertoa suomalaisten siirtolaisten päämuuttovirroista ulkomaille. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ymmärrät, mitä tekijät aiheuttavat pakolaisuutta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Osaat tulkita erilaisia väestödiagrammeja.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-08-05T04:43:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/1ba6cbeed6b</id>
<updated>2019-01-28T03:44:31+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e9l/suomi225/14-v%C3%A4est%C3%B6-juha/tjt2/tiivistelm%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e9l/suomi225/14-v%C3%A4est%C3%B6-juha/tjt2/tiivistelm%C3%A4/m#top&quot; title=&quot;maantiede_kartat_vaestokartta_eurooppa_1894_shutterstock_95907889.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/verkkokauppa/yl%C3%A4koulu/lukuvuosi-20-21/e9l/suomi225/14-v%C3%A4est%C3%B6-juha/tjt2/tiivistelm%C3%A4/m:file/photo/dad5fd967ebf39319b8fc65ee669690419be70f3/maantiede_kartat_vaestokartta_eurooppa_1894_shutterstock_95907889.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vuoden 1894 väestökartta. Suomi on ollut harvaan asuttua aluetta.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Suomen asutus sai alkunsa noin 10 000 vuotta sitten, kun etelän suunnalta saapui maahamme ryhmä pyynti- ja keräilytaloudesta elantonsa saaneita ihmisiä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Samasta suunnasta noin 4000–5000 vuotta sitten saapui Etelä-Suomeen ihmisiä, jotka osasivat jo viljelytaidon. Suomen väkiluku alkoi kasvaa, kun ruokaa riitti suuremmalle väestölle. Myöhemmin alkoi syntyä ensimmäisiä kaupunkeja.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lähinnä Etelä- ja Länsi-Suomen rannikoille keskittynyt asutus levisi jokien varsia myöten sisämaahan. Jokien ravinteikkaat lietemaat vetivät asutusta puoleensa. Näin syntyi Pohjanmaalle tyypillinen nauha-asutus.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Etelä-Suomen maatalouden kehittymistä helpottivat suotuisa ilmasto, hedelmällinen savimaa ja tasainen maasto.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vaara-Suomessa asutus ja pellot ovat vaarojen laella, koska maa onsiellä hedelmällisempää ja halloja esiintyy vähemmän kuin vaarojen juurilla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomen valtaväestön rinnalla elää useita perinteisiä vähemmistöryhmiä, joista suomenruotsalaiset ovat suurin ryhmä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tekijät, jotka vaikuttavat suoraan alueen väestömäärään, ovat välittömiä tekijöitä. Tällaisia tekijöitä ovat syntyvyys ja kuolleisuus sekä tulo- ja lähtömuutto.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Välillisiä tekijöitä ovat esimerkiksi katovuodet, taudit ja sodat, jotka vaikuttavat väestön määrään välittömien tekijöiden kautta. Esimerkiksi sodat ja taudit nostavat kuolleisuutta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Aikojen saatossa suomalaissiirtolaisia on siirtynyt erityisesti Yhdysvaltoihin, Kanadaan sekä Ruotsiin. &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Suomen väestönkasvu on hidastunut viime vuosina ja jos maahanmuuttoa Suomeen ei lisätä, tuloksena on todennäköisesti väkiluvun väheneminen muutaman vuosikymmenen kuluttua.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Avaintermit: valtaväestö, vähemmistöryhmä, suomenruotsalainen, saamelainen, romani, syntyvyys, kuolleisuus, luonnollinen väestönkasvu, lähtömuutto, tulomuutto, maassamuutto, maastamuutto, siirtolaisuus, pakolainen, turvapaikanhakija, kiintiöpakolainen.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2020-08-05T04:43:46+03:00</published>
</entry>


</feed>