https://peda.net/id/1b48310c527 2024-08-04T18:27:48+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b834e7fc5fe 2024-08-21T21:20:02+03:00 <b> Tutustu</b>  <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZkN71_mZCtw" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">videoon</a> sekä<a href="http://www.btnk.fi/files/pdf/elainkloonaus_verkko.pdf" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"> tekstiin</a> kloonaukseen liittyen. Voit myös etsiä muualta tietoa asiasta. <br/> <br/> Kun olet tutustunut aiheeseen, niin <b> kirjoita</b> lyhyesti vihkoosi, mitä kloonaus on käytä esimerkkejä, mitä kaikkea on jo kloonattu. <br/> <br/> <b>Ja lopuksi kirjoita</b> vähintään yksi kappale siitä, <b>mitä mieltä itse olet kloonauksesta</b>. <b>Perustele</b> näkemyksesi.<br/> 2024-08-21T21:03:50+03:00 https://peda.net/id/283d04ac5fe 2024-08-21T21:18:31+03:00 <p> </p> <p>Norsua, hiirtä, hyttystä, ihmistä, tohvelieläintä, valkovuokkoa, kuusta ja tattia yhdistää yksi pieni asia: ne rakentuvat soluista, kuten kaikki muutkin elävät olennot. Joissakin eliöissä, kuten ihmisessä, soluja on hyvin paljon. Toiset eliöt taas muodostuvat vain yhdestä solusta. Solut jaetaan neljään ryhmään: eläin-, kasvi-, sieni-, ja bakteerisoluihin. Solut voivat näyttää erilaisilta ja niillä voi olla erilaisia tehtäviä, mutta niiden perusrakenne on kuitenkin samanlainen.</p> <p> </p> <p><strong>Solu on elämän perusyksikkö</strong></p> <p>Kaikki eliöt rakentuvat soluista. <strong>Solu </strong>on elämän perusyksikkö. Solut ovat yleensä niin pieniä, että ne näkee vain mikroskoopilla. <strong>Yksisoluiset</strong> eliöt muodostuvat yhdestä solusta. Tällaisia eliöitä ovat monet bakteerit ja osa alkueliöistä, kuten tohvelieläin. Suuri osa eliöistä kuitenkin rakentuu useista soluista. Niitä kutsutaan <strong>monisoluisiksi </strong>eliöiksi. Solut voidaan jakaa neljään ryhmään: eläimet muodostuvat <strong>eläinsoluista</strong>, kasvit <strong>kasvisoluista,</strong> sienet <strong>sienisoluista</strong> ja bakteerit <strong>bakteerisoluista.</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Soluilla on erilaisia tehtäviä</strong></p> <p>Monisoluiset eliöt voivat koostua miljoonista soluista. Eliön jokaisella solulla on oma tehtävänsä. Solut ovat erinäköisiä, koska niillä on erialisia tehtäviä. Esimerkiksi siittiösolulla on uimasta helpottava siima. Myös kasveissa on erilaisia soluja. Osa kasvien soluista kuljettaa nesteitä ja muita aineita ja osa taas esimerkiksi muodostaa lehden pintaa.</p> <p>Solut, joilla on sama tehtävä ja rakenne, muodostavat ryhmän. Nämä soluryhmät hoitavat eliön eri toimintoja, kuten puolustusta, viestintää ja energiataloutta. Kasveissa solut, joilla on samanlainen tehtävä ja rakenne, muodostavat <strong>solukoita.</strong> Eläimillä näitä soluryhmiä kutsutaan kudoksiksi.</p> <p><strong>Jokaisella solulla on samanlainen perusrakenne</strong></p> <p>Eläin-, kasvi-, ja sienisoluilla on samanlainen perusrakenne. Solukalvo peittää ja suojaa solua sekä säätelee, mitkä aineet pääsevät solun sisään ja sieltä ulos. Solukalvo on ikään kuin solun tulli. Se päästää tavaraa sisään ja ulos solusta.</p> <p>Solun sisällä on pääasiassa solunestettä eli <strong>solulimaa.</strong> Se muodostuu vedestä ja siihen liuenneista solulle tärkeistä aineista. Eliöt koostuvat suurimmaksi osaksi vedestä, koska solujen sisältö on pääasiassa vettä. Solulima suojaa soluelimiä kuten lapsivesi sikiötä.</p> <p>Solun sisällä on myös soluelimiä, joilla on erilaisia tehtäviä. Soluelimiä ovat esimerkiksi tuma ja mitokondrio. <strong>Tuma </strong>ohjaa solun toimintaa ja samalla koko eliötä sisältämiensä <strong>perintötekijöiden </strong>eli geenien avulla. <strong>Geenit</strong> siirtävät erilaiset ominaisuudet sukupolvelta toiselle. Koska tuma vastaa solun toiminnasta, sitä voikin verrata lentokoneen komentokeskukseen.</p> <p>Solut tarvitsevat lisääntymiseen ja kasvamiseen energiaa. <strong>Mitokondriot </strong>ovat solun energialaitoksia, koska niissä tapahtuu <strong>soluhengitys</strong>, jossa energiaa vapautuu solun käyttöön.</p> <p> </p> <p><strong> </strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><strong>Solujen rakenteessa on eroja</strong></p> <p>Eri eliöiden solujen rakenteessa on eroja. Kasvisoluissa on solukalvon päällä selluloosasta muodostuva <strong>soluseinä.</strong> Se antaa soluille muodon sekä tukee ja suojaa solua. Myös sienisoluilla ja osalla bakteerisoluista on soluseinä. Sienisolujen soluseinä muodostuu kitiinistä, kuten kovakuoriaisten ja äyriäisten kuori. Eläinsoluissa ei ole soluseinää.</p> <p>Kasvisoluissa on <strong>viherhiukkasia</strong>, joissa tapahtuu <strong>yhteyttäminen</strong>. Yhteyttämällä kasvit pystyvät tuottamaan itse oman ravintonsa. Eläimet tai sienet eivät tähän pysty, koska niiden soluissa ei ole viherhiukkasia.</p> <p>Kasvi- ja sienisolun sisällä on myös nestevarastona toimiva solunesterakkula. Kun <strong>solunesterakkula </strong>on riittävän täysi, sen ja soluseinän väliin muodostuu paine. Tämä paine auttaa kasvia pysymään pystyssä. Jos paine laskee liian pieneksi, kasvi nuupahtaa. Kun kasvi saa lisää vettä, paine palautuu ja kasvi kohoaa pystyyn.</p> <p> </p> <p><strong>Solut elävät eripituisia aikoja</strong></p> <p>Soluja syntyy ja kuolee jatkuvasti. Eliön yksittäiset solut elävät yleensä lyhyemmän ajan kuin eliö itse. Monisoluisissa eliöissä kuolleiden solujen tilalle syntyy jatkuvasti uusia soluja. Solut lisääntyvät<strong> jakautumalla,</strong> jolloin yhdestä solusta muodostuu kaksi samanlaista solua.</p> <p>Yksi hermosolu voi elää koko ihmisen eliniän, kun taas bakteerisolut voivat jakautua noin joka kahdeskymmenes minuutti. Yksittäisten solujen kuolemista ja uusien syntymistä on vaikea havaita, koska solut ovat niin pieniä. Ilmiön voi kuitenkin nähdä esimerkiksi, kun ruskettunut iho vaalenee. Silloin ruskettuneen ihon pintasolut kuolevat ja tilalle syntyy uusia soluja.<br/> <br/> <b>Kaikki solut eivät ole pieniä<br/> <br/> </b>Suurin osa soluista on niin pieniä, että ne näkee vain mikroskoopilla. On kuitenkin olemassa myös suuria soluja. Esimerkiksi ihmisen pisimmät solut ovat hermosoluja. Ne voivat olla yli metrin pituisia, sillä niiden pitää ulottua selkärangasta jopa varpaisiin asti. Maailman pisimmän solun sanotaan olevan<a href="https://animalia.bio/fi/giant-squid" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"> jättiläiskalmarin</a> hermosolu, joka voi olla 12 metriä pitkä. Se ulottuu lonkeron päästä päähän.<br/> <b><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </b></p> 2024-08-21T20:38:20+03:00 https://peda.net/id/bd41da6e5fe 2024-08-22T22:07:23+03:00 <a href="https://iinabiologia.blogspot.com/2013/04/perusrakenne-jokaisella-solulla-on.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Biologia- solu ja perinnöllisyys (iinabiologia.blogspot.com)</a><br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=Oyiauyu1pT8" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Eläinsolu (youtube.com)</a><br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=y62-hR4mFBo" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">BI03 - Kasvisolu (kurssityö 2019) (youtube.com)</a> 2024-08-21T20:42:30+03:00