14.4.8 Historia

Tehtävät

2021-03-09T19:22:26+02:00

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta sekä kannustaa heitä omaksumaan vastuullisen kansalaisuuden periaatteet. Menneisyyttä koskevan tiedon avulla oppilaita ohjataan ymmärtämään nykyisyyteen johtanutta kehitystä, henkisen ja aineellisen työn arvoa sekä pohtimaan tulevaisuuden valintoja. Oppilaita ohjataan näkemään yksilön merkitys historiallisena toimijana sekä oivaltamaan toiminnan taustalla esiintyviä tekijöitä ja ihmisten motiiveja. Tarkoituksena on tukea oppilaiden identiteetin rakentumista sekä edistää heidän kasvuaan aktiivisiksi ja erilaisuutta ymmärtäviksi yhteiskunnan jäseniksi.

Historianopetuksessa oppilaat paneutuvat erilaisten toimijoiden tuottaman tiedon kriittiseen käsittelyyn ja historiallisen lähdeaineiston ulottuvuuksiin. Opetuksessa syvennytään lisäksi historiantutkimuksen lähtökohtaan, jonka mukaan menneestä pyritään muodostamaan mahdollisimman luotettava kuva saatavilla olevan todistusaineiston perusteella. Opetuksen tavoitteena on kehittää historian tekstitaitoja: taitoa lukea ja analysoida menneisyyden toimijoiden tuottamia lähteitä sekä tehdä päteviä tulkintoja niiden tarkoituksesta ja merkityksestä.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään historiatiedon tulkinnallisuutta ja moniperspektiivisyyttä sekä selittämään historiallisessa kehityksessä ilmenevää muutosta ja jatkuvuutta. Historianopetus auttaa oppilaita tunnistamaan yhteiskunnassa olevia arvoja, arvojännitteitä ja niissä tapahtuneita muutoksia eri aikoina.

Painopisteet

2021-03-09T19:23:17+02:00

Tukimateriaaleja (mappi)

2021-08-09T14:01:05+03:00

Tukimateriaaleja (linkkilista)

2021-08-09T14:01:05+03:00

Tavoitteet ja sisältöalueet

2021-03-18T15:58:21+02:00

Historian opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 4-6

Oppimisen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1-S5	L1-L7
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä	S1-S5	L1, L2, L4, L5, L7
T3 oppilas harjaantuu havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuutta	S1-S5	L1, L2, L4-L7
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 oppilas hahmottaa erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttää niihin liittyviä historiallisia käsitteitä	S1-S5	L1, L2, L3
T5 oppilas oppii ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja	S1-S5	L2-L4, L6, L7
T6 oppilas oppii hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille	S1-S5	L2, L4, L7
T7 oppilas tunnistaa muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtää, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille	S1-S5	L1-L7
T8 oppilas hahmottaa jatkuvuuksia historiassa	S1-S5	L1, L2, L4, L7
Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 oppilas oppii esittämään muutoksille syitä	S1-S5	L1, L2, L4
T10 oppilas oppii selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä	S1-S5	L1-L7
T11 oppilas oppii selittämään ihmisen toimintaa	S1-S5	L2-L4, L6, L7

Historian tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 4-6

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista. Historian opiskelu on hyvä aloittaa perehtymällä historian tiedon luonteeseen oppilaan suvun tai lähiyhteisön menneisyyden avulla. Keskeisissä sisältöalueissa kiinnitetään huomio oman perheen, paikkakunnan ja lähialueen historiaan soveltuvissa kohdissa. Sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti.

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty: Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö: Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

S3 Keskiaika: Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe: Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia: Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla.

Historian oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 4-6

Oppiaineen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja, esimerkiksi erilaisten lähteiden tutkimista, kerrontaa, draamaa, leikkiä ja pelejä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden historian tekstien ja ympäristön lukutaitoa sekä harjoitella tulkintojen tekemistä itsenäisesti ja toisten kanssa. Opiskelussa hankitaan ja käytetään historiallista tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Historia oppiaineena sopii hyvin integroitavaksi muiden oppiaineiden kanssa.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki

2021-03-09T19:37:28+02:00

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki historiassa vuosiluokilla 4-6

Historianopetuksessa oppilaita ohjataan tutkivaan opiskelutapaan ja heitä rohkaistaan tekemään tulkintoja, vertailemaan, tekemään johtopäätöksiä ja soveltamaan hankittua tietoa sekä suullisesti että kirjallisesti. Tekstien ymmärtämiseen ohjataan avaamalla teksteissä käytettyjä käsitteitä.

Arviointi

2021-03-09T19:39:51+02:00

Oppilaan oppimisen arviointi historiassa vuosiluokilla 4-6

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Laaja-alaiset osaamisalueet

2021-03-09T19:42:10+02:00

Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 5-6

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Historian opiskelu harjaannuttaa ajattelun taitoja johdattamalla oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille. Historian opiskelussa harjaannutaan tutkimaan ihmisen toimintaa, opitaan taitoa asettaa siihen liittyviä kysymyksiä sekä etsimään vastauksia hakemalla tietoa historian lähteistä. Oppilasta ohjataan ajattelun taitojen kehittymiseen, mm. tutkimalla ihmisten motiiveja eri tilanteissa sekä etsimällä historian ilmiöille syitä ja seurauksia.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Historian opiskelussa oppilasta ohjataan tutustumaan omaan lähihistoriaansa ja löytämään paikkansa sukupolvien ketjussa. Tutustutaan myös oman kotiseudun ja -alueen historiaan ja kulttuuriperintöön (Pori, Satakunta) ja hyödynnetään tässä monipuolisia työtapoja kuten museovierailuja, vierailijoita luokassa ja itsenäisiä tutkimustehtäviä. Historian opiskelussa nostetaan esiin myös erilaisia ilmaisutapoja, joita voidaan jakaa myös muille (esim. näytelmät, kollaasit). Rohkaistaan oppilaita ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja annetaan heille tilaisuuksia tuotosten jakamiseen kouluaikana (teemapäivät, juhlat, projektit) sekä kannustetaan oppiaineiden väliseen yhteistyöhön.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Historiassa harjoitellaan erilaisten työtapojen kautta vastuunottoa omasta ja yhteisestä työskentelystä ja opiskeluilmapiiristä. Oppisisällön kautta perehdytään myös menneisyyden ihmisten arjen toimintatapoihin ja ratkaisuja yhteisten asioiden hoitamiseksi. Opiskelussa hyödynnetään internetiä ja tuodaan esiin sen kriittinen ja vastuullinen käyttö.

Monilukutaito (L4)

Historian opiskelussa käytetään monipuolisesti erilaisia lähteitä ja opitaan tulkitsemaan niitä lähdekriittisesti. Opetellaan tiedonhakutaitoja painetusta tekstistä, tietokannoista ja internetistä. Yhteistyö äidinkielen opetuksen kanssa on tärkeää.

Tieto- ja vietsintäteknologinen osaaminen (L5)

Historian opiskelussa opitaan käyttämään erilaisia laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Oppilaita kannustetaan sujuvaan tekstin tuottamiseen ja käsittelyyn eri välineillä, sekä mahdollistamaan myös kuvan, äänen, videon ja animaation tekemistä eri historiallisista tapahtumista. Oppilas ymmärtää viestinnässä hyvät käytöstavat sekä tekijänoikeuksien perusperiaatteet. Oppilaat kykenevät etsimään tietoa useammasta eri lähteestä hakupalveluiden avulla ja he harjoittelevat tämän tiedon kriittistä arviointia.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Historian opiskelussa ohjataan oppilasta itsenäiseen ja järjestelmälliseen työskentelyyn. Oppilas oppii asettamaan itselleen kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi hän työskentelee vastuullisesti, pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Historian opiskelun kautta pyritään herättämään oppilaiden kiinnostus vaikuttamiseen. Esimerkkeinä voidaan käyttää oppiaineen sisällöistä nousevia teemoja kuten demokratian kehittyminen ja ilmeneminen. Historian integroiminen muihin oppiaineisiin soveltuvin osin luo oppilaille monia mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Huomioidaan median merkitys yhteiskunnassa ja sen käytön harjoittelu vaikuttamisen välineenä. Historian kautta voidaan myös painottaa jokaisen vastuullisuutta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.