2. Kylmän sodan luonne (2h) - Main features of Cold war

Tehtävä

2024-03-12T17:46:36+02:00

Kylmän sodan kilpailu

Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat kaikilla elämänalueilla. Kumpikin supervalta halusi osoittaa maailmalle, että juuri sen järjestelmä on paras. Kyseessä oli kahden vastakkaisen ideologian kamppailu, jossa propagandalla oli merkittävä rooli.

Paritehtävä: (Tehkää propaganda-posteri englanniksi)

Valitse itsellesi pari. Toinen teistä on Neuvostoliitto ja toinen Yhdysvallat. Lue ensin tekstit (alla), jotka kertovat Kylmän sodan aikaisesta supervaltojen kilpailusta. Huomio, että tekstit sisältävät useita linkkejä (kaikki sinisellä alleviivattu). Tee sen jälkeen tehtävä. Soveltuvia appseja esim. Pic Collage tai vastaava kuvankäsittelyohjelma, jossa tekstieditori mukana (tai paljon monipuolisempi Canva, joka toimii samoilla tunnuksilla niin appissa kuin selainversiossa).

Neuvostoliitto: Tehtävänäsi on koostaa Neuvostoliiton saavutuksista kertova kuvakollaasi sopivine teksteineen. Oman maan kansalaisille, liittolaisille sekä vastustajille on osoitettava, että Neuvostoliitto on vahvempi ja kyvykkäämpi! Punakone jyrää!

Yhdysvallat: Tehtävänäsi on koostaa Yhdysvaltojen saavutuksista kertova kuvakollaasi sopivine teksteineen. Omille kansalaisille, liittolaisille sekä vastustajille on osoitettava, että USA on vahvempi ja kyvykkäämpi! Go USA!

Tulostakaa lopuksi valmiit kuvakollaasit ja palauta myös kuvana pedanettiin. Kollaasit tulevat esille käytävälle.

Mutta ennen kuin alat hommiin, tutustu Yle:n sivuun: 7 faktaa propagandasta 👈
- Hyödynnä sivuston tietoja oman posterisi suunnittelussa

You can find similar kind of information than above in English HERE 👈

Varustekilpa

2019-01-27T20:56:38+02:00

Kylmää sotaa suurvaltojen välillä käytiin monin tavoin. Maailmalla puhjenneisiin kriiseihin osallistumisen ja ideologisen kamppailun ohella kilpailtiin muun muassa taloudessa, urheilussa, tieteissä ja taiteissa. Maailmanrauhan kannalta vaarallisinta oli kuitenkin kilpailu asevarustelussa. Varustelun pohjana oli kilpailu ydinaseissa. Siihen osallistuivat Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton ohella muutkin suurimmat valtiot. Yhdysvallat oli kehittänyt atomipommin ensimmäisenä vuonna 1945, mutta jo neljä vuotta myöhemmin Neuvostoliitollakin oli oma ydinase. Pian perässä seurasivat Iso-Britannia, Ranska ja Kiina.

Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kilpailivat ydinaseiden määrässä ja tuhovoimassa.

Seuraavaksi ydinaseita kehitettiin entistä tehokkaammiksi. Uudet vetypommit olivat jopa 10-20 kertaa atomipommia tuhovoimaisempia. Kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto rakensivat mannertenvälisiä ydinohjuksia, ryhdyttiin puhumaan "kauhun tasapainosta". Sen mukaan molemmilla supervalloilla oli niin paljojn iskuvoimaa, että ne voisivat tuhota toisensa. Sen vuoksi niiden ei siis kannattanut ryhtyä sotaan toisiaan vastaan. Tällä hetkellä maailmassa on 7-9 valtiota, joilla on toimiva ydinase. Uusia ydinasevaltioita tuskin kukaan maailmaan toivoo, ja esimerkiksi Lähi-Idän maiden ydinohjelmia yritetään seurata tarkasti.

_{lähde: epookki 7-8, historia}

Avaruuskilpa

2022-03-17T09:59:35+02:00

Buzz Aldrin ja Yhdysvallat ehtivät kuun pinnalle ennen Neuvostoliiton kosmonautteja, mikä kasvatti suuresti länsimaiden itsetuntoa.

Kilpailu siitä, kuka ehtisi ensimmäisenä avaruuteen liittyi ydinaseiden kantojärjestelmien kehittelyyn. Neuvostoliitto pääsi tässä kilpailussa edelle laukaisemalla vuonna 1957 kaksi Sputnikia, eli satelliittia, maata kiertävälle radalle. Vielä merkittävämpi saavutus oli ensimmäisen onnistuneen miehitetyn avaruuslennon suorittaminen. Huhtikuussa 1961 kosmonautti Juri Gagarin lensi avaruudessa ja palasi onnistuneesti maahan. Hänestä tuli maailmankuulu ja hän kiersi useissa maissa kertomassa avaruuslennostaan. Ihmistä ennen avaruuteen lähetettiin kuitenkin eläimiä, joista kuuluisin oli Laika-koira.

Yhdysvalloille Neuvostoliiton saavutukset avaruudessa olivat katkeraa purtavaa. Se vauhditti omaa avaruusohjelmaansa ja presidentti Kennedy julisti, että 1960-luvun loppuun mennessä Yhdysvallat kuljettaisi ihmisen kuuhun ja toisi hänet elävänä takaisin. Tavoitteessa onnistuttiin, kun Apollo 11 kuljetti vuonna 1969 astronautit avaruuteen ja Neil Armstrong kävi kuun pinnalla. Puntit avaruuden valloituksessa supervaltojen välillä olivat tasoittuneet.

Simple History: Space Race 1955-1975

_{lähde: epookki 7-8, historia}

Kilpailu urheilussa

2019-01-27T20:58:04+02:00

Urheilijat joutuivat osaltaan kylmän sodan pelinappuloiksi. Monet heistä olivat valtion ylläpitämiä ammattilaisia, joille haettiin menestystä vaikka kiellettyjen aineiden avulla. Systemaattisinta dopingin käyttö linee ollut Itä-Saksassa, jossa monet urheilijat menettivät terveytensä liiallisen suorituskykyä parantavien aineiden käytön takia. Yksi DDR:n dopingohjelman tunnetuimpia tapauksia oli kuulantyöntäjä Heidi Krieger. Hänelle alettiin syöttää 16-vuotiaana anabolisia steroideja, ja lopulta hänen sukupuolensa muuttui niin radikaalisti, että hän päätti vaihtaa sukupuolensa mieheksi.

Jääkiekossa tunnetuksi tuli Neuvostoliiton “Punakone”, joka voitti maailmanmestaruuden 20 kertaa vuosina 1963-1990. Hurjaa voittoputkea katkoivat muutaman kerran Tsekkoslovakia ja kerran Ruotsi. Mitaleitta punakone ei noina vuosina kuitenkaan jäänyt kertaakaan. Toisinaan kylmä sota esti kilpailemisen kokonaan. Yhdysvallat liittolaisineen boikotoivat vuonna 1980 Moskovan olympialaisia, ja neljä vuotta myöhemmin Neuvostoliitto ei puolestaan osallistunut Los Angelesin olympiakisoihin.

Kuulantyöntäjä Heidi Krieger kärsi uransa aikana liiasta kasvuhormonien käytöstä ja muutti sukupuolensa myöhemmin mieheksi.
_{lähde: epookki 7-8, historia}

Vakoilua ja antikommunismia

2019-01-29T20:35:21+02:00

Kylmän sodan toimissa keskeisiä olivat myös tiedustelupalvelut: Yhdysvaltain CIA, ja Neuvostoliiton KGB. Tiedustelu oli jatkuvaa kilpajuoksua kaksoisagentteineen ja loikkareineen. Kuuluisimpiin vakoilutapauksiin kuuluu Ethel ja Julius Rosenbergin tapaus, jossa kaksi yhdysvaltalaista kommunistia tuomittiin kuolemaan syytettyinä atomivakoilusta. He olivat ainoat vakoilusta teloitetut yhdysvaltalaiset kylmässä sodassa. 1950-luvun alussa Yhdysvalloissa koettiin suorastaan antikommunistinen hysteria. Senaattori Joseph McCarthy syytti kommunismista niin professoreita, virkamiehiä kuin elokuvien käsikirjoittajiakin. Seurasi ajojahti, jonka tarkoituksena oli erottaa kaikki kommunistit ja heidän tukijansa tehtävistään. McCarthyn uskottavuus kuitenkin romahti, kun hän ei pystynyt todistamaan kaikkia mielikuvituksellisia syytöksiään.

Yhdysvallat kuvasi Neuvostoliiton sotilaskohteita U-2 vakoilulentokoneen avulla. Suuresta nopeudesta ja lentokorkeudesta huolimatta NL onnistui ampumaan koneen alas. Seurauksena oli kriisi maiden välille.

Vakoilua harjoitettiin myös lentokoneilla. Yhdysvallat halusi kehittää koneen, joka pystyisi lentämään vähintään 21 000 metrissä Neuvostoliiton tutkien tavoittamattomissa. Vastaukseksi rakennettiin U-2 -lentokone, jonka tehtävänä oli lentää Neuvostoliiton yllä ja valokuvata sotilaskohteita. Vakoilulennot uudella koneella aloitettiin 1950-luvun lopulla. Huolimatta hurjasta lentokorkeudesta, Neuvostoliiton ilmapuolustus kuitenkin onnistui ampumaan alas Gary Powersin ohjaaman U-2 -koneen toukokuussa 1960, ja ulkopoliittinen selkkaus oli valmis. Neuvostoliitto antoi asiasta nootin, mutta Yhdysvallat yritti selitellä lentokoneen vain tutkineen ilmakehää. Lopulta presidentti Eisenhower tunnusti lentojen olleen sotilaallisia ja Neuvostoliiton ylilennot lopetettiin.
_{lähde: epookki 7-8, historia}

Liennytys

2019-01-27T21:01:58+02:00

Ensimmäinen merkittävä ydinaseita vastustanut joukkoliike syntyi Iso-Britanniassa. Tuhannet mielenosoittajat marssivat vuonna 1957 ydinasetukikohtaan Englannissa ja ja vaativat aseistariisuntaa. Rauhanliikkeen painostus ja ydinsodan partaalle maailman vienyt Kuuban kriisi saivat Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtajat suhtautumaan vakavammin asevarustelun hillitsemiseen.

Vuonna 1963 ydinasevaltiot pääsivät sopimukseen ilmakehässä suoritettavien ydinräjäytysten kieltämisestä. Viisi vuotta myöhemmin yli 50 valtiota allekirjoittivat ydinsulkusopimuksen, jolla pyrittiin estämään ydinaseiden leviäminen. Vaikka ydinaseet vielä levisivätkin, lisääntynyt yhteistyö antoi aiheen puhua suurvaltasuhteiden liennytyksestä. Vuonna 1972 Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat uuden ydinaseita rajoittavan sopimuksen ja myöhemmin pyrittiin rajoittamaan ydinaseiden laatua.

Mahdollinen ydinaseiden käyttö herätti huolta ympäri maailmaa. Joukko naisia kokoontui YK:n päämajan eteen Kuuban ohjuskriisin aikaan 1962.
_{lähde: epookki 7-8, historia}