https://peda.net/id/1acb92c2bd8 2018-11-23T13:40:35+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/68c13316ebe 2018-11-21T11:11:16+02:00 On olemassa erilaisia kyyneliä ja niitä käsitellään seuraavilla rasteilla. Tehtävänänne on nimetä rasteilla käsitellyt kyyneleet. Rasteja saa kiertää vapaaseen tahtiin ja seuraavalle voi siirtyä, kun on valmis edellisellä rastilla. <br/> <br/> 1. Ota parisi kanssa tuijotuskilpailu, jossa kumpikaan ei saa räpäyttää silmiään. Jos silmäluomea pitää riittävän kauan auki, alkaa se vuotaa, sillä kyynel ei levity silmämunalle tasaisesti.<br/> <br/> 2. Leikatkaa sipulia. Käsitelkää veistä varovasti. Joillain sipulin leikkaaminen aiheuttaa silmien vuotamista.<br/> <br/> 3. Lukekaa ote kirjasta Veljeni Leijonamieli, jossa Korppu itkee. 2018-11-19T12:46:45+02:00 https://peda.net/id/3a9f7c9ee65 2018-11-21T10:15:46+02:00 - Niinpä niin, Korppu, kukaties sinäkin jonain iltana lennät minun luokseni. Nangijalasta nimittäin. Istut tuossa ikkunalaudalla kuin valkoinen kyyhynen. Ole kiltti ja tule!<br/> <br/> Juuri silloin minua alkoi yskittämään, ja Joonatan auttoi minut istualleni ja piti minusta kiinni, niin kuin hänellä oli tapana aina kun minulla oli oikein vaikeata ja sitten hän lauloi:<br/> <br/> <em>Sun sielus se on, ja se tahtoo<br/> </em><em>hetkisen levätä<br/> </em><em>kotona majassani<br/> </em><em>rakkaus sylissä.<br/> <br/> </em>Vasta silloin minä tulin ajatelleeksi, mimmoista olisi mennä Nagnijalaan ilman Joonatania. Miten yksinäinen minä ilman häntä olisin. Mitä iloa siitä olisi, että pääsisin vaikka miljoonaan seikkailuun ja satuun, ellei Joonatan olisi mukana. Minähän vain pelkäsin enkä tietäisi mitä minun pitää tehdä.<br/> <br/> - En minä halua sinne, minä sanoin ja itkin. - Minä tahdon olla siellä missä sinäkin, Joonatan!<br/> <br/> - Niin mutta minäkin tulen myös Nagnijalaan, tottahan sinä sen käsität. Tulen kohta puoleen.<br/> <br/> - Niin no, kohta puoleen, minä sanoin. - Mutta jos sinä vaikka elät yhdeksänkymmenen vanhaksi, minä joudun sen aikaa olemaan yksikseni. <br/> <br/> <br/> <em>Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli</em> 2018-11-12T11:27:52+02:00 https://peda.net/id/576d3c4cebe 2018-11-23T13:41:14+02:00 Tunnin tavoitteena on tutustuttaa oppilaat heidän kehoonsa ja auttaa muodostamaan kuvaa siitä, kuinka kyyneleet syntyvät ja mitä kehon mekanismeja ja osia siihen tarvitaan. Oppilaat oppisivat myös hahmottamaan mitä hyötyä kyynelistä on; ne eivät kuvaa vain surua, vaan niillä on biologisia tarkoituksia. Oppitunnin aikana oppilaita kannustetaan pohtimaan sekä omia kokemuksiaan, että pohtimaan ilmiötä myös ryhmässä. <br/> <br/> <b>3.-6. luokkalaiset</b><br/> <br/> <b>S1 Minä ihmisenä:</b><br/> Sisältöjä valitaan siten, että ne liittyvät ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin sekä ihmisen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Sisällöissä kiinnitetään huomiota kehityksen ajankohtaisiin muutoksiin ja niiden yksilöllisen luonteen ymmärtämiseen. Käsitellään ikäkauden mukaisesti seksuaalista kehitystä ja ihmisen lisääntymistä. Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytään terveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä. Tunnistetaan omaa oppimista tukevia asioita.<br/> <br/> <b>T10</b> <br/> Tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan<br/> <br/> <b>T15</b> <br/> Ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjen tunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisen rakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen 2018-11-19T12:31:57+02:00 https://peda.net/id/43e49f86ddd 2018-11-23T13:42:54+02:00 <b>1. Keskustelua parin kanssa<br/> </b><span>Tarkoituksena herätellä oppilaita tunnin aiheeseen.</span><br/> <span>Kesto noin 5 min.</span><b><br/> </b> <ul> <li><span>Miksi ihmiset itkee?</span></li> <li><span>Minkälaisissa tilanteissa ihmiset itkee, vaikka ei tunne surua?</span></li> <li><span>Mitä hyötyä itkusta on?</span></li> <li><span>Miten kyyneleet syntyvät?</span></li> </ul> <br/> <b>2. Yhteinen koonti oppilaiden keskusteluista<br/> </b>Mitä asioita oppilailla on noussut esiin. Opettaja kirjaa vastauksia ylös myöhempää käyttöä varten. Opettaja kirjaa oppilaiden mahdollisia kysymyksiä ylös. Kysymyksiin etsitään yhdessä vastauksia tai kysymykset lähetetään jollekin alan asiantuntijalle.<br/> Kesto noin 5 min.<br/> <br/> <b>3. Miten kyyneleet syntyvät? Erilaiset kyyneleet<br/> </b>Opettajan johdolla käydään läpi miten kyyneleet syntyvät, sekä käsitellään millaisia erilaisia kyyneleitä on olemassa. Pohditaan, miten oppilaiden ennakkokäsitykset poikkesivat juuri opituista asioista ja mitä samaa niissä oli.<strong class="editor red"><br/> </strong>Kesto noin 10 min.<b><br/> <br/> 4. Video aiheeseen liittyen<br/> </b>Videolla kerrataan vielä juuri läpikäytyjä asioita. Video on englannin kielinen, joten opettajan on hyvä tauottaa videota, avata vaikeat käsitteet ja kirjoittaa ne esimerkiksi taululle. <br/> Kesto noin 2 min.<br/> <br/> <strong><a href="https://www.youtube.com/watch?v=VJo5z11rUYQ" rel="nofollow ugc noopener"><span>https://www.youtube.com/watch?v=VJo5z11rUYQ</span></a></strong><b><br/> <br/> 5. Erilaisten kyyneleiden syntyminen<br/> </b>Oppilaat pääsevät itse kokeilemaan, miten kyyneleet syntyvät. <span>Oppilaat kiertävät pienissä ryhmissä tai parin kanssa pisteitä luokassa. Harjoituksen aikana oppilaiden tehtävänä on nimetä erilaiset kyyneleet. </span> Oppilaat ottavat kaverin kanssa tuijotuskilpailun ja seuraavat, mitä tapahtuu kun silmää pitää pitkään auki (peruskyynel). Seuraavaksi oppilaat saavat leikata sipulia ja seurata, miten sipuli (refleksikyynel) aiheuttaa toisilla silmien vuotamista. Lisäksi oppilaat lukevat pätkän Veljeni Leijonamieli -kirjasta, jossa päähenkilö itkee (tunneperäiset kyyneleet). Ennen kuin oppilaat aloittavat pistetyöskentelyn, jaetaan oppilaille seuraavan kohdan monisteet, sekä kerrotaan ohjeet sen täyttämiseen, jotta oppilaat voivat omaan tahtii siirtyä tekemään monistetta, kun ovat kaikki pisteet kiertäneet.<br/> Kesto noin 10 min.<br/> <b><br/> 6. Monisteet <br/> </b>Oppilaat saavat nimetä kyynelelimet ja selittää kuvan avulla, miten kyyneleet syntyvät. Opettaja kiertää luokassa ja antaa palautetta työskentelystä.<br/> Kesto 10 min.<br/> <b><br/> 7. Kyynel-bingo<br/> </b>Ennen tunnin loppua, oppilaille jaetaan bingoruudukot, jotka opettaja on tehnyt oppilaiden vastausten perusteella. Oppilaat täyttävät ruudukkoa omaan tahtiin.<br/> Kesto vajaa 5 min.<br/> <br/> <b>8. Viiman vaikutus</b><br/> Oppilailla on tehtävänä välitunnin aikana tarkkailla, miten viimalla on vaikutusta kyyneleiden syntyyn. Ennen välitunnille lähtöä opettaja kertoo viiman aiheuttavan joillain ihmisillä silmien vuotamista ja kyseessä on samoja refleksikyyneleitä, mitä syntyi sipulia leikatessa. Oppilaiden kokemuksiin palataan välitunnin jälkeen. 2018-11-01T15:30:14+02:00 https://peda.net/id/ab1d9b14ddd 2018-11-21T10:51:48+02:00 <p><span>Oppilaiden ennakkokäsityksiä selvittäessä huomattiin, että oppilaat olivat varsin perillä, mistä kyyneleet johtuvat. Vastauksia tuli paljon juuri</span><em><span> tunneperäisistä kyyneleistä</span></em><span>, ja lapset kertoivat ihmisten itkevän esimerkiksi kun</span></p> <ul> <li><span>on surullinen/iloinen</span></li> <li><span>pelottaa</span></li> <li><span>koira kuoli</span></li> <li><span>kaatuu ja sattuu</span></li> <li><span>naurattaa paljon</span></li> </ul> <p><span>Lasten vastauksissa tuli myös ilmi </span><em><span>refleksikyyneleet</span></em><span> (“kun tuulee silmään”) sekä </span><em><span>peruskyyneleet</span></em><span>  (“kun on nukkunut ja silmät ovat kosteat aamulla”).</span></p> <p><span>Lapset osaavat siis kertoa kyynelistä yhtymäkohtia omaan elämäänsä. He myös löytävät monia syitä, minkä takia kyyneleitä tulee ihmisellä. Haastavammaksi kysymykseksi osoittautui kuitenkin, </span><em><span>“Miten kyyneleet muodostuvat?”</span></em><span>. Vastauksia, mitä heiltä tuli oli</span></p> <ul> <li><span>silmiä pitää kosteuttaa</span></li> <li><span>silmästä</span></li> <li><span>kyynelluomesta</span></li> <li><span>silmäperästä</span></li> <li><span>jos juo, niin siellä on suolaa ja tippuu se silmästä</span></li> </ul> 2018-11-01T15:18:48+02:00 https://peda.net/id/9a746fb4ed6 2018-11-26T15:05:33+02:00 <p><span>Kyyneleet ja itkeminen on luonnollinen osa ihmisen arkielämää. </span><span>Kyynelien tehtävä on kostuttaa silmän pintaa ja suojata sitä (Selkälä 2018). </span><span>Monesti itkeminen mielletään jotenkin huonoksi tai negatiiviseksi asiaksi - se ei saisi näkyä jokapäiväisessä elämässämme eikä muiden tulisi olla tietoisia siitä. Kognitiivisten neurotieteiden professori Lauri Nummenmaan mukaan eri kulttuureissa julkinen itkeminen nähdään jopa paheksuttavana, kuten esimerkiksi Japanissa. Länsimaissa, eli esimerkiksi Suomessa itkeminen nähdään kuitenkin paljon hyväksyttävämpänä.  Se on muille ihmisille merkki, että kaikki ei ole hyvin (Nummenmaa, Väärämäen 2016 mukaan).</span></p> <p><span>Oppilaiden olisi kuitenkin hyvä tietää se, että kyyneliä ja itkemistä on monenlaista, eikä se aina kerro surusta tai pahasta olosta. Kliseinen &quot;roska silmässä&quot; -selitys ei aina ole pelkkää höpöhöpöä, vaan se on totta. On olemassa kolmenlaisia kyyneleitä. </span><b>Peruskyyneleet eli basaalikyyneleet</b><span> ovat kyyneleitä, joita meillä on jatkuvasti silmässä ja jotka pitävät silmämme kosteina. Tällä tavalla ne suojaavat silmiämme lialta ja bakteereilta. Tämän lisäksi meillä tulee välillä </span><b>refleksikyyneleitä</b><span>. Nämä ovat niitä “roska silmässä” -kyyneleitä. Ihmiseltä tulee refleksikyyneleitä sen vuoksi, että ne huuhtelevat silmää ärsyttäviä roskia ja muita aineita pois. Tämän vuoksi, kun pyöräilee ja ötökkä lentää silmään, alkaa ihmisen silmä vuotamaan valtoimenaan. Silmäsi yrittää tällöin puhdistaa itseään. Samoin käy myös silloin, kun ihminen silppuaa sipulia. Viimeisimmät kyyneleet ovat ihmisille ehkä ne tunnetuimmat kaikista, eli </span><b>tunneperäiset kyyneleet</b><span>. Nämä ovat kivun tai tunteiden laukaisemia kyyneleitä, joita ihmisillä tulee muun muassa, kun on satuttanut itseään, kokenut surua tai esimerkiksi iloa. (Selkälä 2018; Tieteen Kuvalehti 2016.) </span><span>Keho alkaa tuottamaan erilaisia kyyneleitä havaitessaan ärsykkeitä, joihin sen tulisi reagoida (Selkälä 2018).</span></p> <p><span>Kyyneleet syntyvät silmäkuopassa olevissa kyynelrauhasissa (Selkälä 2018). Tämän jälkeen kyyneleet valuvat silmän pinnalle, minkä jälkeen kyynelnesteen pitäisi poistua kyynelpisteiden kautta pois kyynelpussiin ja lopulta nenäkäytäviin. Itkiessä kuitenkin kyyneleitä erittyy niin paljon, että nesteestä tulvii alaluomen yli, valuen pitkin poskia. (Duodecim 2009; Nummenmaa, Väärämäen 2016.)</span></p> <p><span>Tätä tapahtumaa edeltää erilaisia väitteitä. Nummenmaan mukaan ihmisellä syntyy tunne (pelko, suru, kipu), mikä viestittää hermoverkoston avulla juuri kyynelrauhasille (Väärämäki 2016). </span><span> Berkeleyn yliopiston fysiologi James Gross on taas tutkinut parasympaattisen hermoston kontrolloivan itkua. Tunteet nostavat verenpainetta ja kiihdyttävät sydämen sykettä, ja joskus ihminen saattaa jopa haukkoa henkeä. Ihmisen parasympaattinen hermosto laukaisee tämän jännityksen tunteen ja palautteen elimistön lepotilaan. Tämän yhteydessä ihmisellä alkaa tulla tunneperäisiä kyyneleitä. (Tiede 2004.)</span></p> <p><span>Kolme nippelitietoa:</span></p> <ol> <li><span>Kyynelnestettä ei voi käyttää loppuun, vaan sitä syntyy tarpeen mukaan aina lisää. Ihminen ei voi siis ”vuotaa kuiviin” (Holopainen, Helastin 2011 mukaan).</span></li> <li><span>Kyynelien erittyminen kiihdyttää verenkiertoa ja laajentaa verisuonia. Tämän vuoksi kun ihminen itkee, on kasvoissa nähtävissä selkeää punotusta ja silmänympärys turpoaa (Tieteen Kuvalehti 2009).</span></li> <li><span>Tunneperäiset kyyneleet sisältävät enemmän proteiinia kuin perus- ja refleksikyyneleet, minkä vuoksi ne eivät valu yhtä nopeasti alas poskia pitkin (Oaklander 2016).</span></li> </ol> 2018-11-21T10:36:55+02:00 https://peda.net/id/a86241f4ebe 2018-11-26T16:04:00+02:00 <p><span class="editor underline">Arviointi</span></p> <p>Tunnin aluksi opettaja tekee selväksi oppitunnin tavoitteet</p> <ul> <li>Painopisteenä oppilaiden vuorovaikutus ja yhteistyö työskennellessä <ul> <li>Kuuntelemaan toisten kokemuksia ja jakamaan omia kokemuksia muille</li> <li>Yhteisoppiminen pysäkkityöskentelyssä</li> </ul> </li> <li>Ymmärretään kolme eri kyyneltyyppiä ja kyynelten muodostuminen silmässä</li> </ul> <p>Aluksi oppilaat pääsevät keskustelemaan toisten kanssa ilmiöstä. Samalla oppilaat pääsevät tutustumaan omiin ennakkokäsityksiinsä ja ennakkotietoihin. Oppitunti on aluksi opettajajohtoista, kun opettajan johdolla opetellaan teoriaa. Tämän jälkeen oppilaiden työskennellessä pysäkeillä, on opettajan kierrettävä luokassa ja seurattava heidän työskentelyä. Samalla hän jatkuvasti ohjaa oppilaita ja varmistaa oppilaiden ymmärrystä kyselemällä. Oppilaita myös kannustetaan herättelemään omia ajatuksia ja kokemuksia ilmiöstä, joita lopulta tuodaan ilmi bingotehtävässä. Tällä tavalla pyritään saada oppilaissa reflektioita omasta toiminnasta ja siitä, mitä on oppinut tunnin aikana samalla bingotehtävässä.</p> <p><span class="editor underline">Palaute<br/> </span></p> <p>Oppilaille oppitunnilla annettava palaute on ennen kaikkea kannustavaa. Tällä tavalla pyritään lisäämään oppilaissa oppimisen iloa ja he innostuisivat tunnista. Palautetta tunnilla voidaan antaa myös tehtävistä, keskittymisestä ja toiminnanohjaamisesta. Oppilaita pyritään jatkuvasti herättelemään omia ajatuksia kyynelten muodostumisesta, ja kun omia kokemuksia jaetaan, on annettava palaute oltava positiivista.<br/> <br/> <span class="editor underline">Arviointilomake<br/> <br/> </span>Oppitunnin jälkeen oppilaat täyttävät itsearvioinnin, mikä sisältää tunnin tavoitteisiin liittyviä kohtia. Arvoasteikko on kolmiportainen (1-3 tähdet), joista oppilas värittää hänen omaa tuntia kuvaavan määrän tähtiä. Tämän jälkeen lomakkeet palautetaan opettajalle, joka antaa kirjallisen palautteen vuorovaikutuksesta ja arvioi kolmiportaisesti (1-3 tähdet) oppitunnin teorian oppimisen.</p> 2018-11-19T13:24:19+02:00 https://peda.net/id/dcb68036ed6 2018-11-22T20:07:33+02:00 <p><span>Helasti, P. 2011. Kyynelissä on eroa. Hyvä terveys. Viitattu 11.11.2018 <a href="https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/kyynelissa_on_eroa" rel="nofollow ugc noopener">https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/kyynelissa_on_eroa</a><br/> <br/> Nummenmaa, L. 2016. Miksi jotkut itkevät herkemmin kuin toiset, ja miksi itku </span>helpottaa? Tutkija selittää. Helsingin Sanomat 6.4.206. Viitattu<span> 21.11.2018 <a href="https://www.hs.fi/elama/art-2000002895024.html" rel="nofollow ugc noopener">https://www.hs.fi/elama/art-2000002895024.html</a></span></p> <p>Oaklander, M. 2016. The Science of Crying. Time. Viitattu 11.11.2018 <a href="http://time.com/4254089/science-crying/" rel="nofollow ugc noopener">http://time.com/4254089/science-crying/</a><br/> <br/> Selkälä, P. Instrumentariumin optikko, keskustelu 12.11.2018<br/> <br/> Tiede. 2005. Kun tunteet kuohuvat, itku rauhoittaa. Viitattu 11.11.2018 <a href="https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kun_tunteet_kuohuvat_itku_rauhoittaa" rel="nofollow ugc noopener">https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kun_tunteet_kuohuvat_itku_rauhoittaa</a><br/> <br/> Tieteen Kuvalehti. 2009. Miksi itkiessä koko kasvot turpoavat? Viitattu 11.11.2018 <a href="https://tieku.fi/ihminen/elimisto/miksi-itkiessa-koko-kasvot-turpoavat" rel="nofollow ugc noopener">https://tieku.fi/ihminen/elimisto/miksi-itkiessa-koko-kasvot-turpoavat</a><br/> <br/> Tieteen Kuvalehti. 2016. Ovatko kyyneleet samanlaisia? Viitattu 11.11.2018 <a href="https://tieku.fi/ihminen/elimisto/ovatko-kyynelet-samanlaisia-0" rel="nofollow ugc noopener">https://tieku.fi/ihminen/elimisto/ovatko-kyynelet-samanlaisia-0</a><br/> <br/> <em>Aiheesta löytyi todella vähän tieteellisiä julkaisuja. Työssä hyödyntyämämme sivustot, eivät tästä syystä kaikki ole tieteellisiä. Suurimmassa osassa artikkeleista on kuitenkin haastateltu jotain alan asiantuntijaa ja ne ovat samansuuntaisia asiantuntijahaastattelumme kanssa. Pidämme näistä syistä lähteitä riittävän luotettavina.</em></p> 2018-11-21T10:17:18+02:00