https://peda.net/id/1aa2644af75 2017-02-20T11:36:49+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2318c6762f0 2017-05-02T10:44:13+03:00 Aurinko ylläpitää lähes kaikkea elämää <br/> Aurinko menettää joka sekuntti 400000 kiloa massaa :D<br/> Auringonpimennyksessä kuu on auringon edessä 2017-05-02T10:44:13+03:00 https://peda.net/id/9a2d4f4a18f 2017-04-28T13:28:20+03:00 <span><b>KPL. 1.<br/> </b>Säännöllistä edestakaista liikettä sanotaan värähdyslikkeeksi</span><span><span>ja värähtelevää kappaletta värähtelijäksi Yks koknainen värähdys on tapahtunut, kun kappale palaa takaisin lähtöpisteseensä. värähdysaika on yhtee kokonaiseen värähdykseen kuluva aika taajuuskuvaa kuinka monta värähdystä tapahtuu sekunnissa Värähtelijä saa aikaan aaltoliikkeen poikittaisessa aaltoliikkeessä<span>värähtely tapahtuu kohtisuoraan aallon etenemissuuntaan nähden veden aaltoliike on poikittaista aaltoliikettä</span><span>pitkittäisessä aaltoliikkeessä</span><span>värähtely tapahtuu aallon etenemissuunnassa kahden aallonharjan välistä etäisyyttä sanotaan aallonpituudeksi</span><span>ääni on pitkittäistä aaltoliikettä värähdysaika saadaan laskettua kun värähdyksiin kulunut aika jaetaan värähdysten lukumäärällä taajuuden suuruus saadaan laskettua kun värähdysten lukumäärä jaetaan niihin käytetyllä ajalla<br/> </span></span></span>värähdysliike: säännöllinen edestakainen liike on värähdysliikettä<br/> värähtelijä: värähdysliikettä tekevä kappale <br/> värähdysaika: yhteen värähdykseen kulunut aika<br/> taajuus: yksikkö hertsi, 1 Hz. Kuvaa värähdysten lukumäärää yhdessä sekunnissa. Lasketaan jakamalla värähdysten lukumäärä värähdyksiin kuluneella ajalla<br/> poikittainen aaltoliike: värähtelyä, joka tapahtuu kohtisuoraan aallon etenemissuuntaan nähden<br/> pitkittäinen aaltoliike: värähtelyä, joka tapahtuu aallon etenemissuunnassa<br/> aallonpituus: aallon kahden samanlaisen vaiheen välinen etäisyys<br/> hertsi: taajuuden yksikkö, 1 Hz. Kuvaa värähdysten lukumäärää yhdessä sekunnissa<br/> <span><span><span><span>aaltoliike: liike, joka voi edetä väliaineessa tai tyhjiössä. Se voi olla joko poikittaista tai pitkittäistä aaltoliikettä<br/> <br/> </span><b>Kpl.2.<br/> </b></span></span></span> <p>väliaine: On jokin aine, jota pitkin ääni tai valo etenee, esimerkiksi ilma, vesi, rauta<br/> vastaanotin: Äänen havaitsemiseen tarvitaan vastaanotin. Se voi olla esimerkiksi ihmisen korva tai mikrofoni.<br/> energia: Energia on kyky tehdä työtä. Sen yksikkö on joule, 1 J.<br/> resonanssi: Ilmiö, jossa kaksi samanlaista värähtelijää vuorovaikuttavat toistensa kanssa eli toinen värähtelijä saa toisen värähtelijän värähtelemään.<br/> äänen voimakkuus: yksikkö desibeli, 1dB. Ääni voi olla heikkoa tai voimakasta. Heikon äänen tuottamiseen on käytetty vähän energiaa. Heikon äänen desibelilukema on pienempi kuin voimakkaan äänen.<br/> melu: Häiritsevää ääntä sanotaan meluksi. Äänen kokeminen meluksi on subjektiivinen kokemus eli ääni, joka on toiselle ihmiselle melua voi olla toiselle ihmiselle musiikkia.<br/> ultraääni: Ääni, jonka taajuus on yli 20 000 Hz, on nimeltään ultraääntä.<br/> infraääni: Ääni, jonka taajuus on alle 20 Hz, on nimeltään infraääntä.<br/> kaikuluotaus: On menetelmä, joka hyödyntää ultraäänen etenemistä ja heijastumista esineiden ja asioiden paikallistamiseen, useimmiten veden alla.<br/> <br/> <b>Kpl.3.<br/> <br/> </b>valoa heijastava esine: valoa heijastavia kappaleita ei näe, jos ne viedään tilaan, jossa on pimeää, esimerkiksi kynä, heijastin ja Kuu<br/> valoa säteilevä esine: valoa säteilevät kappaleet nähdään, vaikka ne olisivat pimeässä, esimerkiksi palava kynttilä, päällä oleva taskulamppu ja Aurinko<br/> valonlähde: esine, joka säteilee valoa<br/> valon sironta: valo siroaa, kun se heijastuu epätasaisesta pinnasta<br/> valon suoraviivainen eteneminen: valo kulkee tasakoosteisessa aineessa suoraan<br/> suuntaava valonlähde: valonlähde, joka säteilee valoa tiettyyn suuntaan, esimerkiksi spottivalo<br/> sydänvarjo: suuntaavasta valonlähteestä syntyvä teräväreunainen tumma varjo<br/> laaja-alainen valonlähde: valonlähde, joka säteilee valoa ympäriinsä, esimerkiksi kynttilä<br/> puolivarjo: laaja-alaisesta valonlähteestä syntyvä harmaampi varjo, joka on sydänvarjon ulkoreunalla<br/> esineen väri: väri riippuu esineen heijastamasta valosta<br/> valaistusvoimakkuus: kuvaa tietylle pinta-alalle tulevan valon määrää, yksikkö luksi, 1 lx<br/> valkoinen valo: kaikkia valon aallonpituuksia sisältävä valo, Auringon säteilemä valo on valkoista valoaprisma: optinen laite, jolla voidaan taittaa, heijastaa tai hajottaa valoa<br/> spektri: eli värikirjo, valkoinen valo hajoaa prismassa spektriksi, joka sisältää kaikki värisävyt. Jos prismaan tuleva valo ei täydellistä valkoista valoa, on spektrikuviossa myös puutteita joidenkin värien osalta<br/> näkyvä valo: silmin nähtävä valo, joka on poikittaista aaltoliikettä. Aallonpituus on välillä 380 - 740 nm.<br/> nanometri: 1 nm, metrin miljardisosa<br/> <br/> <b>Kpl.4.'<br/> </b><b><br/> </b>pinnan normaali: Pintaa vastaan kohtisuorasti piirretty suora. Normaali piirretään kohtaan, jossa säde ja heijastava pinta leikkaavat.<br/> tulokulma: tulevan säteen ja pinnan normaalin välinen kulma<br/> heijastuskulma: heijastuneen säteen ja pinnan normaalin välinen kulma<br/> heijastuslaki: valon heijastumista kuvaava laki: tulokulma on yhtä suuri kuin heijastuskulma<br/> todellinen kuva: esineestä muodostuva kuva, joka näkyy valkokankaalla<br/> valekuva: esineestä muodostuva kuva, jota ei voi nähdä valkokankaalla<br/> tasopeili: Peilipinta, joka on tasossa. Normaali jokaisesta kodista löytyvä seinäpeili.<br/> optinen akseli: kuvitteellinen suora, joka jakaa peilin tai linssin kahteen samanlaiseen puoliskoon<br/> kupera peili: Peilin heijastava pinta on osa ympyrän kaarta. Heijastava pinta on poispäin ympyrän keskipisteestä. Muistisääntö: KUPera on KUPrulla (pullistunut) .<br/> kovera peili: Peilin heijastava pinta on osa ympyrän kaarta. Heijastava pinta on kohti ympyrän keskipistettä. Muistisääntö: KOVera on KOVerrettu sisäänpäin.<br/> valonsädemalli: malli, jolla selitetään valon käyttäytymistä optisissa laitteissa, kuten peileissä ja prismoissa. Valonsädemallia käytetään kuvaamaan valon suoraviivaista etenemistä.<br/> säteen jatke: Ei ole todellinen säde. Piirretään kuvissa katkoviivana. Säteen jatke on jatkoa todelliselle säteelle sen jälkeen, kun säteelle on tapahtunut heijastuminen tai taittuminen.<br/> polttopiste f: piste, jossa heijastuneet tai linssien osalta taittuneet säteet leikkaavat<br/> polttosäde: kaarevan peiliin liittyvä mitta, joka kertoo polttopisteen etäisyyden peilipinnasta<br/> kaarevuussäde: Kaarevan peilin pinta on aina osa ympyrän kehää. Ympyrällä on säde ja kaarevan peilin osalta sitä kutsutaan kaarevuussäteeksi.<br/> kaarevuuskeskipiste c: Kaarevan peilin pinta sijaitsee ympyrän kehällä ja kaarevuuskeskipiste kuvaa tämän ympyrän keskipistettä.<br/> valepolttopiste: Piste, jossa säteen jatkeet leikkaavat. Sijaitsee peilin takana. Koveran linssin osalta valepolttopiste sijaitsee linssin edessä.<br/> kuvan muodostuminen: tarkastelu, jossa piirtämällä määritetään esineestä muodostuneen kuvan paikka. Muodostunut kuva voi olla samankokoinen, suurennettu tai pienennetty. Se voi olla oikein tai väärinpäin.</p> <p><b>Kpl.5.<br/> <br/> </b></p> <p>taittuminen normaalin päin: valonsäde taittuu normaaliin päin tilanteessa, jossa valon kulku on esimerkiksi ilmasta veteen tai ilmasta lasiin<br/> taittuminen normaalista poispäin: valonsäde taittuu normaalista poispäin tilanteessa, jossa valon kulku on esimerkiksi vedestä ilmaan tai lasista ilmaan<br/> kokonaisheijastuminen: voi tapahtua vain, kun valon kulkusuunta on esimerkiksi vedestä ilmaan tai lasista ilmaan ja tulokulma on vähintään kokonaisheijastuksen rajakulman suuruinen<br/> rajapinta: Kahden erilaisen aineen välinen raja, esimerkiksi ilma-vesi tai lasi-ilma rajapinnat.<br/> kokonaisheijastuksen rajakulma: pienin mahdollinen kulma, jossa kokonaisheijastuminen voi tapahtua<br/> valon nopeus: Valon nopeus tyhjiössä on noin 300 000 km/s. Valon nopeus vedessä on noin 225 000 km/s eli vesi hidastaa valon kulkua.<br/> valon taittuminen: Valon kulkusuunta muuttuu eli taittuu tilanteessa, jossa se kulkee vinosti valoa läpäisevään materiaalin, kuten lasiin. Valonsäderintaman eri reunat kohtaavat materiaalin eri aikaan, mistä johtuu säteen taittuminen<br/> tulokulma: tulevan säteen ja pinnan normaalin välinen välinen kulma<br/> taitekulma: taittuneen säteen ja pinnan normaalin välinen kulma.<br/> optinen kuitu: eli valokuitu on rakennettu valoa läpäisevästä materiaalista. Sitä käytetään tietoliikenneyhteyksien rakentamisessa. Valo etenee kuidussa kokonaisheijastuen.<br/> yhdensuuntaissiirtymä: Valo taittuu kaksi kertaa kulkiessaan tasapaksun lasikappaleen läpi. Ensimmäisen kerran taittuminen tapahtuu normaalia ja kohti toisen kerran normaalista poispäin. Koska taittumiskulmien suuruudet ovat tilanteissa yhtä suuria, mutta vastakkaissuuntaisia, valonsäde jatkaa samansuuntaisena kulkuaan kuin ennen lasikappaletta.<br/> <br/> <b>Kpl.6.<br/> <br/> </b>kupera linssi: Kupera linssin on keskeltä paksumpi kuin reunoilta, pluslinssit. Kupera linssi kokoaa yhdensuuntaisia valonsäteitä polttopisteeseen. Voidaan käyttää polttolinssinä.<br/> kovera linssi: Kovera linssi on keskeltä ohuempi kuin reunoilta, miinuslinssit. Kovera linssi hajottaa yhdensuuntaisia valonsäteitä.<br/> likinäköinen: Ihminen, joka näkee lähelle hyvin, muttei kauas. Näkövika korjataan koverilla linsseillä.<br/> kaukonäköinen: Ihminen, joka näkee kauas hyvin. Näkövika korjataan kuperilla linsseillä. Ikänäköinen ihminen on on kaukonäköinen.<br/> polaroidut linssit: Linssit vähentävät rakenteensa vuoksi pinnoista tulevia heijastuksia.<br/> taittovoimakkuus: kuvaa linssin kykyä taittaa valoa<br/> dioptrialuku: taittovoimakkuuden yksikkö, 1 d. Lasketaan polttovälin käänteislukuna (luku 1 jaetaan polttovälillä). Polttoväli ilmoitetaan metreinä.</p> <p><span>Esineet nähdään joko siksi, että ne </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="valoa heijastavia kappaleita ei näe, jos ne viedään tilaan, jossa on pimeää, esimerkiksi kynä, heijastin ja Kuu">heijastavat</a><span> toisen valonlähteen valoa tai että ne itse </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="valoa säteilevät kappaleet nähdään, vaikka ne olisivat pimeässä, esimerkiksi palava kynttilä, päällä oleva taskulamppu ja Aurinko">säteilevät</a><span> valoa eli ovat </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="esine, joka säteilee valoa">valonlähteitä</a><span> tai että ne </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="valo siroaa, kun se heijastuu epätasaisesta pinnasta">sirottavat</a><span> toisen valonlähteen valoa. Valoa säteileviä esineitä ovat esimerkiksi sytytetty kynttilä, Aurinko ja hehkuva lamppu. Valoa heijastavia esineitä ovat esimerkiksi heijastin, Kuu ja tulitikku. Varjot ovat seurausta valon </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="valo kulkee tasakoosteisessa aineessa suoraan">suoraviivaisesta etenemisestä</a><span>. </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="valonlähde, joka säteilee valoa tiettyyn suuntaan, esimerkiksi spottivalo">Suuntaava valonlähde</a><span>, kuten mopon ajovalo, aiheuttaa läpinäkymättömästä esineestä tumman </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="suuntaavasta valonlähteestä syntyvä teräväreunainen tumma varjo">sydänvarjon</a><span>. </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="valonlähde, joka säteilee valoa ympäriinsä, esimerkiksi kynttilä">Laaja-alainen valonlähde</a><span>, kuten jalkalamppu ilman varjostinta, aiheuttaa läpinäkymättömästä esineestä sekä </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="suuntaavasta valonlähteestä syntyvä teräväreunainen tumma varjo">sydän</a><span>- että </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="laaja-alaisesta valonlähteestä syntyvä harmaampi varjo, joka on sydänvarjon ulkoreunalla">puolivarjon</a><span>. </span><a href="https://peda.net/id/ff42b3786ad">Puolivarjo</a><span> on harmaampi osa </span><a href="https://peda.net/id/ff4377ea6ad">sydänvarjon</a><span> ulkoreunalla.</span><br/> <br/> <span>Kappaleen </span><a href="https://peda.net/id/ffc5d6406ad" title="väri riippuu esineen heijastamasta valosta">väri</a><span> riippuu siitä minkälaisessa </span><a href="https://peda.net/id/ffc33f026ad">valossa</a><span> sitä tarkastellaan. </span><a href="https://peda.net/id/ffc41b026ad">Kappaleen väri</a><span> riippuu sen heijastamasta valosta. Kappaleiden valaistus ja niiden sijainti pitääkin ottaa huomioon esimerkiksi sisustusta mietittäess</span></p> <span><span><br/> </span></span> 2017-04-04T08:28:58+03:00