Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

2016-04-10T21:51:39+03:00

Arvokeskustelut luovat perustan sekä opetussuunnitelman laadinnalle että yhteiselle opetus- ja kasvatustyölle. Paikallisesti päätetään, miten arvokeskustelut toteutetaan opetussuunnitelmaa laadittaessa ja muutoin säännöllisesti koulutyön aikana. Tällöin päätetään myös, miten luodaan edellytykset henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä mahdollisten muiden yhteistyökumppanien osallistumiselle keskusteluun.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa

- mitkä ovat perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä mahdollisesti täydentävät paikalliset näkökulmat tai painotukset ja miten ne ilmenevät (muilta osin arvoperustan ja oppimiskäsityksen kuvaamisessa opetussuunnitelman perusteiden tekstiä voidaan käyttää sellaisenaan)

Multia on metsäpitäjä. Multian kulttuuriympäristössä näkyvää on luonto (metsät, vesi, luontopolut), ikäpolvet ylittävä kulttuuriharrastuneisuus (mm. lauluperinne ja kansalaisopistotoiminta) ja pienyrittäjyys. Erityistä Multian Sinervän koulukeskuksessa on pienen koulun sisäinen yhteisöllisyys, so. esim. luokkarajat ja sukupuolen ylittävä ystävyys (esim. koululaismusikaaleissa 9–16 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien yhteistyö) ja pienen kunnan erityismahdollisuudet (esim. opetusmenetelmien kokeilu, luokkarajoja ylittävä opetus, koulun integroiminen ympäröivään yhteisöön, ilmiöoppiminen) yhteistyöhön oppilaiden hyväksi vrt. koko kylä kasvattaa.

Opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta on:

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen
Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia
Kulttuurinen moninaisuus rikkautena
Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta näkyy Sinervän koulukeskuksen arjessa, asenteissa ja toiminnassa mm. seuraavasti:

Pienessä yhtenäiskoulussa oikeus tulla nähdyksi toteutuu. Siksi koulupelkoa on vähän, jolloin oikeus hyvään ja tasa-arvoiseen opetukseen toteutuu yhtä lailla kuin mahdollisuus omiin mittoihin kasvamiselle. (Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen.)

Koulun sisäisessä TET-järjestelyssä oppilaat oppivat tuntemaan koulun muita opettajia ja opettajat niitä koulun oppilaita, joita he eivät muutoin opeta. (Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen.)

Kehitetään opettajien tiimityötä, jolloin oppilaiden yksilölliset opinpolut ja oikeus hyvään opetukseen paranevat. (Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen.)

Koulu harjoittama juhlakulttuuri tukee samanaikaisesti sekä yksilöllisyyttä että yhteisöllisyyttä. Näitä ovat mm. alakoulun joulujuhla, yläkoulun puurojuhla ja kevätjuhla sekä koko koulun yhteiset tapahtumat; mm. Nenäpäivä, ystävänpäivä, vapputapahtuma, Sinervän tähti – laulutapahtuma ja Sinervä-rock Multian torilla, jossa kaikki koululuokat esiintyvät kaikkien kuntalaisten iloksi yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa. (Kulttuurinen moninaisuus rikkautena.)

Koulun projekteissa tehdään yhteistyötä kunnan, alueen, maakunnan ja valtakunnallista nuorisotyötä tekevien sidosryhmien kanssa. Koulun oppilaat pääsevät osallistumaan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. (Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia.)

Koulu osallistuu valtakunnallisiin Kiva-koulu ja Liikkuva koulu -toimintaan.

Koulusta tehdään uintiretkiä, kalastusretkiä ja retkiä luontokohteisiin, suunnistetaan lähiympäristössä, pidetään luontopainotteisia leirikouluja ja yökouluja sekä järjestetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa mm. metsäpäivä (Kestävän elämäntavan välttämättömyys.)

Kouluympäristöä kehitetään (pihasuunnittelu, suunnitteilla terassi yläkoulun taakse, ranta-alueen käyttöönotto kävelypolkuineen, ulko-opetusalueet, parannetaan yleistä viihtyisyyttä ja koulurakennusten kuntoa sekä pidetään huolta niistä). Kouluympäristön huolenpidossa pyritään viestittämään kestävän elämäntavan välttämättömyyttä, eettisesti kestäviä toimintatapoja sekä eettisyyden ja esteettisyyden yhteyttä. (Kestävän elämäntavan välttämättömyys.)

Koulun henkilökunta kannustaa nuoria omaehtoiseen yhteisvastuulliseen toimijuuteen ja kansalaisuuteen: kerrotaan mihin oppilaskunta, tukioppilaat ja Lasten Parlamentti voivat vaikuttaa sekä tuetaan toiminnasta kiinnostuneita oppilaita näissä tehtävissä. Oppilaat pääsevät näkemään, miten perustelluilla mielipiteillä voi vaikuttaa ja osallistua elinympäristönsä kehittämiseen. (Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia.)

Koulussa yrittäjyys on valinnaisaine.

Otetaan vastaan esiintymiskutsuja ja vierailuja koulun ulkopuolelle sekä kutsutaan kouluun sopivia vierailijoita erityisaloilta. (Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia sekä kulttuurinen moninaisuus rikkautena.)

Koulu panostaa oppimisympäristöjen ja TVT:n kehittämiseen.

- miten arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

2.4 Paikallisesti päätettävät asiat (ei jää näkyviin, sisältö luvun etusivulla)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet