https://peda.net/id/1a150830cd3 2018-10-11T12:14:48+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/945e2e868b8 2021-03-23T05:48:07+02:00 <span>Heijastekipu: </span><br/> <span>Akuutti kipu: </span><br/> <span>Krooninen kipu: </span><br/> <span>Kliininen tutkimus: </span><br/> <span>Anamneesi: </span><br/> <span>Status: </span><br/> <span>Diagnoosi: </span><br/> <span>Yleisoireet: </span><br/> <span>Perusverenkuva: </span><br/> <span>Potilasasiakirjat: </span><br/> <span>Epikriisi: </span> 2021-03-23T05:48:07+02:00 https://peda.net/id/d0ee1bd4b15 2021-04-01T08:06:15+03:00 <p><strong>KPL 11 Asiakkaana terveydenhuollossa</strong></p> <p><span>Kun ihmisellä on terveydellisiä fyysisiä tai psyykkisiä oireita, hän arvioi, voiko turvautua itsehoitoon vai ottaako yhteyttä terveydehuoltoon. Arviointiin voi pyytää myös apua terveydenhuollosta. Tässä on apuna esimerkiksi Omaolo-palvelu netissä. Terveysasemalle voi myös soittaa ja usein kannattaakin soittaa ennen lähtöä, ellei kyse ole kiireellisestä tapauksesta. Silloin mennään ensiapuun.</span></p> <p><span>Terveydenhuollossa voi päästä hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Ensin kerätään esitiedot eli <strong>anamneesi.</strong> Sen jälkeen tutkitaan potilaan nykytila eli <strong>status</strong>. Nämä voi tehdä myös hoitoja, mutta <strong>diagnoosin</strong> tekee lääkäri. Koko tästä tapahtumasta vastaanotolla käytetään nimitystä <strong>kliininen tutkimus</strong>. Vastaanotolla voi saada diagnoosin ja hoito-ohjeet tai lähetteen jatkotutkimuksiin tai erikoissairaanhoitoon. Lääkäri ja potilas päättävät hoidosta yhdessä. Potilas ei kuitenkaan päätä, mitä hoitoja hänelle tarjotaan, mutta päättää tietenkin, mitä hoitoja käyttää.</span></p> <p><span>Potilaan hoitoon ja kuntoutukseen voivat osallistua esimerkiksi lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalihoitaja, apuvälinehoitaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, lähihoitaja ja ensihoitaja.</span></p> <p><span>Lääkäri tai hoitaja laatii jokaisesta vastaanottokäynnistä potilaskertomuksen ja hoidon päätyttyä laaditaan <strong>epikriisi</strong> eli hoitotiivistelmä. </span></p> <p><span>Potilaslaki määrittelee <strong>potilaan oikeudet</strong>. Niitä ovat oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun, tiedonsaantioikeus, itsemäärämisoikeus ja valitusoikeus. Potilaalla on myös oikeus saada tarvittaessa hoitosuunnitelma.</span></p> 2020-06-18T14:42:40+03:00 https://peda.net/id/505582f2cd3 2018-10-11T12:23:28+03:00 Heijastekipu: Kipu tuntuu jossakin muualla kehossa, kuin missä varsinainen vaiva on.<br/> Akuutti kipu: Alle kuukauden kestänyt kipu.<br/> Krooninen kipu: Pitkäaikainen, yli kolme kuukautta kestänyt kipu.<br/> Kliininen tutkimus: Potilaan haastattelu ja potilaan tutkiminen.<br/> Anamneesi: Esitiedot<br/> Status: Potilaan nykytilanne.<br/> Diagnoosi: Taudinmääritys. Lääkäri tekee diagnoosin.<br/> Yleisoireet: Esimerkiksi kuume, väsymys, laihtuminen. Oireita, jotka eivät vielä kerro, mikä voisi olla taudin syy.<br/> Perusverenkuva: Veritutkimus, jossa määritetään hemoglobiini, hematokriitti, punasolut, valkosolut sekä punasoluista muitakin tietoja. Sen avulla voidaan todeta monia eri sairauksia.<br/> Potilasasiakirjat: Tiedot vastaanotoista ja epikriisit.<br/> Epikriisi: Hoitotiivistelmä. Kertomus sairauden kulusta, hoidosta ja jatkohoitosuunnitelma. 2018-10-11T12:23:28+03:00