Kielenhuoltokilpailu

2022-08-28T12:47:52+03:00

Aloitetaan kielenhuollon kertauksella 2-3 hengen ryhmissä / paras ryhmä palkitaan!

Socrative.com
> student login

Odota open lisäohjeita!

*************************************

Ironia osana tekstin kieltä ja tyyliä

2022-08-28T12:33:32+03:00

Tutustu ensin seuraavaan preziin: ironian monet muodot.

1. Anna yksi esimerkki (=suora lainaus) ainakin kahdesta erilaisesta ironian muodosta,
jota käytetään Anna Perhon kolumnissa BB - kiintoisampana kuin koskaan!

Liioittelu:
Vähättely:
Sarkasmi:
Parodiointi:
Ilmaus, jolla tarkoitetaan päinvastaista kuin mitä sanotaan:

2. Mille ilmiöille ja/tai ihmisille kolumni naureskelee? Nimeä ainakin kolme kohdetta.

Kertaa ylioppilaskokeisiin myös prezi aforismi, pakina ja satiiri.

*************************************

Hyvän vastauksen piirteet vuorovaikutustehtävään

2022-08-31T10:06:56+03:00

1. Vuorovaikutus ja osallistumistavat tv-keskustelussa (12 p. + 18 p.)

Kaksiosaisen tehtävän aineisto on katkelma Yle TV1 -kanavalla 23.11.2018 esitetystä uutisviikon teemoja käsittelevästä Jälkiviisaat-keskusteluohjelmasta. Katkelmassa käsitellään syntyvyyden alenemista ja sen vaikutuksia kansantalouteen. Keskusteluun osallistuvat toimittaja Ville Blåfield, kielitieteilijä Janne Saarikivi, toimittaja Kreeta Karvala ja juontaja Juha Hietanen.

Tehtävän avulla arvioidaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa erityisesti siitä näkökulmasta, miten hyvin vastaaja tekee osuvia havaintoja keskustelijoiden verbaalisesta ja nonverbaalisesta käyttäytymisestä ja pystyy tekemään niiden pohjalta päätelmiä esimerkiksi heidän osallistumisestaan ja vuorovaikutussuhteestaan. Vastaajan odotetaan osoittavan myös tietoa puheviestintätaidoista ja keskustelusta vuorovaikutustilanteena. Kulttuuriseen lukutaitoon liittyy myös keskustelun kontekstin ymmärtäminen osana tv-ohjelmaa ja juontajan ohjailemaa keskustelua.

1.1. (12 p.)

Yleiskuva vuorovaikutussuhteesta

Kreeta Karvala ja Janne Saarikivi osallistuvat keskusteluun aktiivisesti tuomalla esiin omia näkemyksiään ja perustelemalla niitä. He ovat kuitenkin eri linjoilla keskustelussa esille nousevista yhteiskunnallisista aiheista, esimerkiksi verotuksesta ja Suomen pitämisestä hyvinvointivaltiona. Heidän vastakkainasettelunsa ja erimielisyytensä ilmenevät verbaalisesta ja nonverbaalisesta viestinnästä ja saavat heidän vuorovaikutussuhteensa vaikuttamaan paikoin kireältä. Muutkin aineistohavainnoin perustellut tulkinnat vuorovaikutussuhteen luonteesta ovat mahdollisia.

Vuorovaikutussuhteeseen liittyviä piirteitä

Tulkintaa Karvalan ja Saarikiven vuorovaikutussuhteesta voi perustella esimerkiksi seuraavien havaintojen avulla:

 toisen ajatuksen ja puheenvuoron keskeyttäminen (viestintää häiritsevää päällekkäin puhumista ja puheenvuoron pitämistä itsellä kohtuuttoman pitkään, vaikka toinen yrittää päästä väliin)
 toisen näkemyksen sivuuttaminen, johon etenkin Saarikivi syyllistyy
 suoran kontaktin välttely, esimerkiksi niukasti katsekontaktia toisiinsa (Erityisesti Karvala puhuu

juontajalle, vaikka kommentoi Saarikiven puheenvuorojen sisältöä, ja hakee katseen avulla

tukea muilta keskustelijoilta.)
 piikittely esimerkiksi repliikkiparissa Saarikivi: mä ymmärrän ettei nää oo mitään EK:n linjauksia,

Karvala: ei, nää on Janne Saarikiven linjauksia
 erimielisyyden ilmaisemistapa (Saarikivi esittää suoraan erimielisyytensä esimerkiksi repliikissä

ei pitäisi olla semmoinen yhtälö, minkä Kreeta esitti. Hän tehostaa puhettaan painokkaalla äänensävyllä ja kädenliikkeellä sekä suuntaamalla katseensa Karvalaan, minkä vuoksi hänen viestintätapaansa voi pitää hyökkäävänä. Karvala osoittaa erimielisyyttään epäsuoremmin sarkasmin, liioittelun ja yleistämisen avulla. Erimielisyys näkyy myös nonverbaliikassa; hänen asentonsa ja ilmeensä voi ajoittain tulkita ylimielisiksi.)

Vuorovaikutussuhteen kuvauksessa voi käyttää ns. arkikäsitteitä ja toimintaa kuvaavia verbejä (esim. keskeyttää, hakee tukea, myötäilee) ja / tai puheviestinnän käsitteitä.

1.2. (18 p.)

Tehtävänannon mukaisesti vastauksessa tulee sekä kuvailla Ville Blåfieldin osallistumistapoja että arvioida niiden toimivuutta. Osallistumistapojen analysointi edellyttää havaintojen tekemistä nimenomaan siitä näkökulmasta, miten hänen osallistumisensa vaikuttaa keskustelun edistymiseen ja ilmapiiriin. Kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa osoittavassa vastauksessa abstrahoidaan tehtävät, jotka osallistumisella on, ja havaintoja ryhmitellään niiden mukaan. Ryhmittely voi perustua myös keskustelijan rooleihin.

Ville Blåfieldin osallistumistavat esimerkiksi

 keventävät tunnelmaa
– yhteistyöhalua viestivä asento

– kahvinjuonti

– huumori (naurun säestämä repliikki sulla on hirveän dystooppinen aamu tänään)

 tuovat sisältöjä keskusteluun
- – esittää mielipiteen ja perustelee sitä (en usko, että tällaisiin reformeihin ehditään tällä aikataululla)
- – esittää ratkaisun (oikeasti ainut realistinen ratkaisu on radikaalisti avoimempi
  
  maahanmuuttopolitiikka)
 ovat reaktioita muiden puheenvuoroihin
- – täsmentää (niin, globaalisti ottaen)
- – kyseenalaistaa, väittää vastaan (mutta nythän faktisesti on niin)
- – antaa tukea (toi on kiinnostava ja erittäin validi näkökulma; nyökyttely; hymyily)
 sovittelevat näkemyseroja

– etsii kompromisseja (maahanmuutto on se ratkaisu, joka ratkaisee teidän molempien näkökulman

tähän ongelmaan)
 pitävät yllä vuorovaikutusta

– tiivis katsekontakti kulloiseenkin puhujaan
– osoittaa kuuntelemista esimerkiksi nyökyttelemällä ja kommentoimalla: kyllä

Osallistumistapojen toimivuuden arviointia

Ville Blåfieldin osallistumistapojen toimivuutta arvioitaessa on otettava huomioon keskustelukonteksti ja sen erityispiirteet. Julkinen tv-keskustelu käydään tunteita herättävästä aiheesta, kaksi muuta keskustelijaa on erimielisiä ja heidän suhdettaan voi kuvata kireäksi. Tässä vuorovaikutustilanteessa Blåfieldin osallistumistavat osoittavat monella tavalla hyviä puheviestintätaitoja. Blåfield pystyy viemään keskustelua eteenpäin ja tuomaan omat näkemyksensä esille. Lisäksi hän keventää tunnelmaa ja tasoittaa vastakkainasettelua sopeuttamalla toimintaansa keskustelun edetessä. Monipuolisten osallistumistapojen vuoksi hänestä tulee vuorovaikutustilanteen keskus, sillä vaikka Saarikivi puhuu paljon, korkein keskustelijan status on ehkä Blåfieldillä: muut katsovat häntä, ja hän saa puheenvuoron halutessaan. On kuitenkin mahdollista tulkita Blåfieldin toimintaa toisinkin (esimerkiksi vetäytyväksi), jos pystyy perustelemaan tulkintansa uskottavasti aineistohavaintojen avulla.

Erityyppiset vastaukset

2023-08-29T11:55:05+03:00

”Tavallinen” vastaus:

yksi aineisto, josta kirjoitetaan suorasanainen vastaus
jäsentelynä toimii useimmiten hyvin ”yksi havainto perusteluineen” yhteen kappaleeseen
kannattaa aloittaa tärkeimmistä havainnoista ja jättää pikkuasiat loppuun

Vertaileva vastaus:

vertaillaan yleensä kahta tai useampaa aineistoa, tai yhden aineiston sisällä jotakin asiaa
jäsentelyvaihtoehtoja on kaksi:
- ensin analysoidaan toinen aineisto ja sen jälkeen tuodaan esiin toinen aineisto, mutta kielen avulla ilmaistaan, että verrataan ensimmäiseen (esim. xx tekstissä ei ole xx, toisin kuin xx tekstissä oli)
- paras tapa on käsitellä aineistoja yhdessä ja jäsennellä havaintojen perusteella: esim. jos pitää vertailla retoriikkaa, yhteen kappaleeseen voi laittaa vertailua yhdestä retorisesta keinosta
- asiat kannattaa järjestää tärkeysjärjestykseen, jos mahdollista (esim. ensimmäisenä vertailtavien tekstien tärkein / suurin ero / yhtäläisyys)

Luetelmamuotoinen vastaus:

kirjoitetaan vain, jos tehtävässä sitä erikseen pyydetään
olennaista on luetelman selkeys (katso mallivastaukset Vadelmavenepakolaisesta) ja yhdenmukaisuus (luetelman pitää koko ajan olla samanlainen)
luetelmassa on hyvä olla johdantovirke
luetelmassakin pitää perustella
järjestä asiat niin, että tärkein asia on ensin

ke 30.8. oppitunnin tehtävät

Kielenhuoltokilpailu

Ironia osana tekstin kieltä ja tyyliä

Hyvän vastauksen piirteet vuorovaikutustehtävään

Erityyppiset vastaukset