https://peda.net/id/1991e220782 2020-06-08T21:01:42+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f8882732ae1 2020-07-07T15:29:50+03:00 <span class="right medium"><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/3tj3tu/potus/o#top" title="Optimaalinen_oppimistilanne1.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/3tj3tu/potus/o:file/photo/9eb572c9bb634857b99b573db55bf65c4d0c2017/Optimaalinen_oppimistilanne1.png" alt="" title="Optimaalinen_oppimistilanne1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Projektioppimisen eli tässä kirjassa <b>tiedekäytäntölähtöisen (TKL) oppimisen</b> ja edellisessä kappaleessa mainitun 3D-oppimisen eri ulottuvuuksia ja niiden teoreettisia lähtökohtia esitellään tässä jaksossa. <br/> <br/> TKL-oppimisen yhtenä tavoitteena on luoda <b>”optimaalisia oppimishetkiä”</b>. Vieressä oleva hankkeen tutkijoiden laatima kaavio, joka kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat tällaisen optimaalisen oppimishetken syntymiseen. Ajattelumallin taustalla ovat 1) Flow-teoria ja 2) Self-Determination-teoria SDT, joihin lyhyesti tutustutaan seuraavissa kappaleissa.<br/> <br/> Flow- ja SDT -lähtökohdat liittyvät sisäiseen motivaatioon ja sen vahvistamiseen oppimistilanteita kehittämällä ja opetuksen sisältöjä järjestelemällä TKL-oppimisen mallin mukaan. Viereisessä kuvassa ovat viitekehykseen liittyvät käsitteet, joita tutkimusasetelmassa selvitetään ja tutkitaan mm. EMS-menetelmällä. <br/> <br/> <b>Teorian edelleen kehittelyä</b><br/> <br/> Tähän on paikallaan lisätä ulottuvuuksia, jotka opettajat voivat huomioida omassa työssään, mm. luokkahuoneen järjestelyt, joilla voi olla suurikin merkitys (merkitystä erittäin hankala mitata). 2020-06-14T10:45:09+03:00 https://peda.net/id/910b8d8ac04 2020-12-25T18:11:21+02:00 Kolmiulotteinen oppiminen koostuu kolmesta ulottuvuudesta. Nmä ovat: <br/> <ol> <li>tietokäytänteistä (science and engineering practices, SEP),</li> <li>tieteenalan ydinsisällöistä, oppimisen tavoitteesta (disciplinary core ideas, DCI) ja</li> <li>tieteen alat ylittävistä keskeisistä käsitteistä (crosscutting concepts, CC).</li> </ol> Seuraavaan kuvaan olen koonnut <b>kolmiulotteisen oppiminen viitekehyksen käsitteet</b> ja jäsentänyt niitä opettaja-oppija-keskeisyyden ulottuvuudella ja ajallisesti painottaen. Opettajan merkitys korostuu oppituntien valmistelussa, ohjaavien kysymysten laadinnassa ja ydinsisältöjen määrittämisessä (opetussuunnitelman merkitys tässä suuri). Oppijan rooli on tiedekäytäntöjen suunnittelussa, niiden toteutuksessa ja raportoinnissa. Artefaktien luominen, mallintaminen vaativat opettajan tukea ja itse käytäntöjen harjoittelua.<br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/3tj3tu/kou/3#top" title="3D_oppiminen_140220.png"><img src="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/3tj3tu/kou/3:file/photo/2390c8aed43296508b9fc3790d42975d00f2387d/3D_oppiminen_140220.png" alt="" title="3D_oppiminen_140220.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em><b>Kuva: 3D-oppimisen viitekehys</b></em> 2020-07-07T15:01:18+03:00