https://peda.net/id/192d1bee68e 2020-03-18T09:07:15+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f4ad62d468e 2020-03-18T10:15:33+02:00 <ul> <li>Lämpötila kuvaa aineen <b>rakenneosasten</b> (atomien ja molekyylien) <b>liikkeen nopeutta</b> <ul> <li>mitä nopeampi liike, sitä korkeampi lämpötila </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>Lämpötilaa voidaan mitata eri asteikoilla:<br/> <ul> <li><b>Celsiusasteikko</b> <ul> <li>tunnus on <b>t </b></li> <li>Yksikkö on<span> </span><b><strong>°</strong>C</b> (celsius) </li> <li>Celsiusasteikon peruspisteet ovat <b>jään sulamispiste 0<span> </span><strong>°</strong>C ja veden kiehumispiste 100<span> </span><strong>°</strong>C</b></li> <li><span>peruspisteiden väli on </span>jaettu sataan yhtä suureen osaan</li> </ul> </li> <li><b>Kelvinasteikko</b> <ul> <li>tunnus on <b>T</b> (SI-järjestelmä)</li> <li>Yksikkö on <b>K</b> (kelvin)</li> <li>nollakohtana <b>absoluttinen nollapiste on 0 K (-273 <strong>°</strong>C)</b> <ul> <li>tässä lämpötilassa kaikki lämpöliike loppuu</li> <li>absoluuttisen nollapisteen saavuttaminen on nykykäsityksen mukaan mahdotonta</li> </ul> </li> <li>asteikossa ei ole negatiivisia arvoja!</li> </ul> </li> <li>Fahrenheitasteikko <ul> <li>käytössä esim. USA:ssa</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>Lämpötilalla ei ole ylärajaa</li> </ul> <h3>Lämpötilojen muuntaminen asteikosta toiseen</h3> <ul> <li><b>Kelvinasteiksi </b>muutetaan <strong class="editor red">lisäämällä</strong> lukuun 273 astetta</li> <li><b>Celsiusasteiksi</b> muutetaan <strong class="editor red">vähentämällä</strong> 273 astetta</li> <li>esim. C -&gt; K <ul> <li>0 °C = 0 + 273 = 273 K</li> <li><span>25 °C = 25 + 273 = 298 K</span></li> </ul> </li> <li>esim. K -&gt; C <ul> <li>5 K = 5 - 273 = -268 °C</li> <li>309 K = 309 - 273 = 36<span> </span><span>°C</span></li> </ul> </li> </ul> <h3>Lämpötilan mittaaminen</h3> <ul> <li>perustuu lämmön aiheuttamiin <b>säännöllisiin muutoksiin mittarissa käytetyissä aineissa</b> esim. <ul> <li>nesteen lämpölaajeneminen (nestelämpömittari)</li> <li>sähkönjohtokyky (digitaaliset mittarit)</li> </ul> </li> </ul> 2020-03-18T10:10:39+02:00 https://peda.net/id/ca3b888a68f 2020-03-18T10:15:33+02:00 <ul> <li>Lämpötila kuvaa aineen <b>rakenneosasten</b> (atomien ja molekyylien) <b>liikkeen nopeutta</b> <ul> <li>mitä nopeampi liike, sitä korkeampi lämpötila </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>Lämpötilaa voidaan mitata eri asteikoilla:<br/> <ul> <li><b>Celsiusasteikko</b> <ul> <li>tunnus on <b>t </b></li> <li>Yksikkö on<span> </span><b><strong>°</strong>C</b> (celsius) </li> <li>Celsiusasteikon peruspisteet ovat <b>jään sulamispiste 0<span> </span><strong>°</strong>C ja veden kiehumispiste 100<span> </span><strong>°</strong>C</b></li> <li><span>peruspisteiden väli on </span>jaettu sataan yhtä suureen osaan</li> </ul> </li> <li><b>Kelvinasteikko</b> <ul> <li>tunnus on <b>T</b> (SI-järjestelmä)</li> <li>Yksikkö on <b>K</b> (kelvin)</li> <li>nollakohtana <b>absoluttinen nollapiste on 0 K (-273 <strong>°</strong>C)</b> <ul> <li>tässä lämpötilassa kaikki lämpöliike loppuu</li> <li>absoluuttisen nollapisteen saavuttaminen on nykykäsityksen mukaan mahdotonta</li> </ul> </li> <li>asteikossa ei ole negatiivisia arvoja!</li> </ul> </li> <li>Fahrenheitasteikko <ul> <li>käytössä esim. USA:ssa</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <ul> <li>Lämpötilalla ei ole ylärajaa</li> </ul> <h3>Lämpötilojen muuntaminen asteikosta toiseen</h3> <ul> <li><b>Kelvinasteiksi </b>muutetaan <strong class="editor red">lisäämällä</strong> lukuun 273 astetta</li> <li><b>Celsiusasteiksi</b> muutetaan <strong class="editor red">vähentämällä</strong> 273 astetta</li> <li>esim. C -&gt; K <ul> <li>0 °C = 0 + 273 = 273 K</li> <li><span>25 °C = 25 + 273 = 298 K</span></li> </ul> </li> <li>esim. K -&gt; C <ul> <li>5 K = 5 - 273 = -268 °C</li> <li>309 K = 309 - 273 = 36<span> </span><span>°C</span></li> </ul> </li> </ul> <h3>Lämpötilan mittaaminen</h3> <ul> <li>perustuu lämmön aiheuttamiin <b>säännöllisiin muutoksiin mittarissa käytetyissä aineissa</b> esim. <ul> <li>nesteen lämpölaajeneminen (nestelämpömittari)</li> <li>sähkönjohtokyky (digitaaliset mittarit)</li> </ul> </li> </ul> 2020-03-18T10:23:47+02:00