<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>1960- ja 1970-luvun kantaa ottava kirjallisuus</title>
<id>https://peda.net/id/18bed30a997</id>
<updated>2018-08-06T16:24:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/18bed30a997:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/%C3%A4idinkieli/marikan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/sk/1j1kok#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>1960- ja 1970-luvun kantaa ottava kirjallisuus</title>
<id>https://peda.net/id/18bf2e18997</id>
<updated>2018-05-23T19:44:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/%C3%A4idinkieli/marikan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/sk/1j1kok/1j1kok2#top" />
<content type="html">​Kirjailija &lt;strong&gt;Aulikki Oksasen&lt;/strong&gt; ”Kenen joukoissa seisot” -kappale nousi 1970-luvun taistolaisliikkeen tunnuslauluksi.&lt;iframe width=&quot;700&quot; height=&quot;424&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/TvrLV2Glvwo&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;!-- removed: br --&gt;</content>
<published>2018-08-06T16:24:50+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1960- ja 1970-luvun kantaa ottava kirjallisuus</title>
<id>https://peda.net/id/18bfac30997</id>
<updated>2018-05-23T19:41:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/%C3%A4idinkieli/marikan-ryhm%C3%A4t/9-luokka/sk/1j1kok/1j1kok#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;strong&gt;KIRJALLISUUS KAPINOI JA OTTAA KANTAA 1960- JA 1970-LUVUILLA&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;1960-luku oli suurten muutosten aikaa.&lt;/strong&gt; Yhteiskunta muuttui nopeasti: maaseutu tyhjeni ihmisten siirtyessä työn perässä kaupunkeihin ja elintaso nousi. Sotavuosina syntyneet suuret ikäluokat varttuivat nuoriksi ja aikuisiksi ja kyseenalaistivat siihen asti vallinneita arvoja voimakkaasti. Maailmankuvan muuttumiseen vaikutti myös muuttuva mediamaailma: televisiot yleistyivät ja tiedonvälitys muuttui nopeammaksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1960-luvun &lt;strong&gt;kirjallisuus oli osallistuvaa&lt;/strong&gt;. Runojen ja romaanien avulla &lt;strong&gt;pyrittiin muuttamaan maailmaa ja kyseenalaistamaan&lt;/strong&gt; etenkin edelliselle sukupolvelle tärkeitä porvarillisia arvoja: kotia, uskontoa ja isänmaata. Kun televisio toi nopeasti myös suomalaisten tietoisuuteen muun maailman tapahtumat (Vietnamin sota, Biafran nälänhätä), kirjailijat halusivat muiden taiteilijoiden tavoin toimia yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden äänenkannattajana. Kuusikymmenlukulaisen kirjailijan stereotyyppi on &lt;em&gt;radikaali vasemmistolainen&lt;/em&gt;, joka pyrkii teksteillään tuomaan julki maailman epäoikeudenmukaisuudet. Varsinkin runoilijat toivat töissään esiin omia mielipiteitään ja kannanottojaan ajankohtaisiin asioihin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;a href=&quot;https://kielipoliisi.files.wordpress.com/2015/04/pentti_saarikoski_1958.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;img class=&quot; size-full wp-image-1512 alignright&quot; src=&quot;https://kielipoliisi.files.wordpress.com/2015/04/pentti_saarikoski_1958.jpg?w=700&quot; alt=&quot;Pentti_Saarikoski_1958&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-attachment-id=&quot;1512&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-permalink=&quot;https://kielipoliisi.wordpress.com/2015/04/21/osallistuva/pentti_saarikoski_1958/#main&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-orig-file=&quot;https://kielipoliisi.files.wordpress.com/2015/04/pentti_saarikoski_1958.jpg?w=700&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-orig-size=&quot;237,320&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-comments-opened=&quot;0&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-meta=&quot;{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-title=&quot;Pentti_Saarikoski_1958&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-description=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-medium-file=&quot;https://kielipoliisi.files.wordpress.com/2015/04/pentti_saarikoski_1958.jpg?w=700?w=222&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-large-file=&quot;https://kielipoliisi.files.wordpress.com/2015/04/pentti_saarikoski_1958.jpg?w=700?w=237&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: srcset=&quot;https://kielipoliisi.files.wordpress.com/2015/04/pentti_saarikoski_1958.jpg 237w, https://kielipoliisi.files.wordpress.com/2015/04/pentti_saarikoski_1958.jpg?w=111 111w&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: sizes=&quot;(max-width: 237px) 100vw, 237px&quot;--&gt;&lt;/a&gt;PENTTI SAARIKOSKI&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tunnetuin 1960-luvun runoilija on &lt;b&gt;Pentti Saarikoski&lt;/b&gt; (1936-1983). Saarikoski oli monilahjakkuus, joka teini-ikäisenä käänsi antiikin runoja ja jo parikymppisenä hän oli saavuttanut suosion, jota saattoi hyvin verrata ajan iskelmätähtien ja urheilijoiden tunnettuuteen. Poikkeuksellisen lahjakkuutensa lisäksi Saarikoski herätti kiinnostusta ja pahennusta elämäntyylillään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;KIRJALLISUUSSODAT&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1960-lukua on luonnehdittu myös &lt;strong&gt;kirjallisuussotien aikakaudeksi&lt;/strong&gt;. Uusi sukupolvi koetteli sodankäyneen väestön rajoja kirjoittamalla suoraan niin sodasta kuin kestotabuista: uskonnosta ja seksuaalisuudesta. Pian sotavuosien jälkeen kiistoja synnyttivät etenkin sotaa käsittelevät teokset, kuten &lt;b&gt;Väinö Linnan Tuntematon sotilas&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Eniten julkisuutta saavuttanut kohu aiheutui kuitenkin &lt;b&gt;&lt;a href=&quot;http://www.hs.fi/kulttuuri/a1403068249706&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Hannu Salaman teoksesta Juhannustanssit&lt;/a&gt;.&lt;/b&gt; Teoksen nähtiin sisältävän jumalanpilkkaa ja se määrättiin sensuroitavaksi. Salama tuomittiin ehdonalaiseen vankeuteen, mutta tasavallan presidentti Urho Kekkonen kuitenkin armahti Salaman 1968.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Lähde: Teksti &lt;a href=&quot;http://saosaat.blogspot.fi/2015/02/kirjallisuus-ottaa-kantaa-1960-ja-1970.html&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Sä osaat -blogista&lt;/a&gt;.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-08-06T16:24:50+03:00</published>
</entry>


</feed>