https://peda.net/id/187b923053e 2021-01-11T10:57:55+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/667632fc854 2020-04-23T13:18:08+03:00 <b> Venttiilikoneisto </b>(soittaja muuttaa ilman virtausta venttilejä painelemalla)<br/> <br/> <a href="https://peda.net/orimattila/peruskoulut/pl/jkl/opetus-luonnos/1a/5A/musiikki/4-luokka/v-l/v#top" title="venttiilikoneisto.PNG"><img src="https://peda.net/orimattila/peruskoulut/pl/jkl/opetus-luonnos/1a/5A/musiikki/4-luokka/v-l/v:file/photo/f9a7e3ec18f9f31665c4264a9618caf59199e453/venttiilikoneisto.PNG" alt="" title="venttiilikoneisto.PNG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <b>Luisti </b>(soittaja liikuttaa luistia oikean sävelkorkeuden kohdalle)<br/> <br/> <a href="https://peda.net/orimattila/peruskoulut/pl/jkl/opetus-luonnos/1a/5A/musiikki/4-luokka/v-l/luisti-jpg#top" title="luisti.jpg"><img src="https://peda.net/orimattila/peruskoulut/pl/jkl/opetus-luonnos/1a/5A/musiikki/4-luokka/v-l/luisti-jpg:file/photo/9b63fd38574cb40ea6b69e2bdb3ac3f0739261f5/luisti.jpg" alt="" title="luisti.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2020-04-23T13:15:47+03:00 https://peda.net/id/12d3bd0a682 2020-03-17T10:42:42+02:00 <a href="https://yle.fi/aihe/orkesterikone/soitinesittelyt" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/orkesterikone/soitinesittelyt</a> 2020-03-17T10:41:19+02:00 https://peda.net/id/bbd81ef8515 2020-02-17T09:40:13+02:00 <b>Peer Gynt</b> on Henrik Ibsenin vuonna 1867 kirjoittama symbolinen näytelmä Peer Gynt -nimisen henkilön elämänvaiheista ja mielikuvituksellisista seikkailuista. Palattuaan kotiin Peer vihdoin löytää omimman itseytensä Solveigin, rakastavan naisen, luota. <br/> <br/> Edvard Grieg sävelsi näytelmään musiikin. Hän oli empinyt Ibsenin esittäessä pyynnön edellisenä vuonna mutta suostui, ja musiikista tuli Griegin kuuluisin teos. <p>Alkuperäisessä näytelmämusiikissa on 26 osaa, mukana on lauluja ja kuoro-osuuksia.</p> <p>Grieg muodosti myöhemmin musiikista kaksi orkesterisarjaa, jotka ovat tunnetuimmat. Ensimmäinen sarja op. 46 (1888) on koottu näytelmän osista:</p> <ol> <li>Aamutunnelma</li> <li>Åsen kuolema</li> <li>Anitran tanssi</li> <li>Vuorenkuninkaan luolassa</li> </ol> <p>Toinen sarja op. 55 (1891) on Griegin mukaan ”näytelmätön musiikki”:</p> <ol> <li>Arabialainen tanssi</li> <li>Morsiamen ryöstö</li> <li>Peer Gyntin kotiinpaluu</li> <li>Solveigin laulu</li> </ol> <p>Näytelmän ensiesitys oli 1875.</p> 2020-02-17T09:40:13+02:00 https://peda.net/id/9eed17ac35d 2020-03-17T10:45:17+02:00 <b><span class="editor underline">Kansallislaulu<br/> </span></b><br/> - jokaisella itsenäisellä valtiolla on oma kansallislaulu<br/> - kansallislaulua soitetaan ja lauletaan mm:<br/> - itsenäisyyspäivänä<br/> - tärkeiden kansallisten tapahtumien yhteydessä (esim. valtiovierailut)<br/> - urheilutapahtumissa<br/> - kansallislaulu kuunnellaan seisten, mikäli mahdollista.<br/> <br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=9FkbXTDzKBc&amp;feature=youtu.be" rel="nofollow ugc noopener">Islannin kansallislaulu &quot;<b>Lofsöngur&quot;</b></a><br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=lm_noUOyv_E&amp;feature=youtu.be" rel="nofollow ugc noopener">Ruotsin kansallislaulu<b> &quot;Du gamla, du fria&quot;</b> </a><br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oSwV-DJivQU&amp;amp=&amp;app=desktop" rel="nofollow ugc noopener">Tanskan kansallislaulu &quot;<b>Der er et Yndigt Land&quot;</b></a><br/> <br/> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=VRS6cbLOrPQ&amp;feature=youtu.be" rel="nofollow ugc noopener">Norjan kansallislaulu &quot;<b>Ja, vi elsker dette landet&quot;</b></a> 2020-01-13T09:52:17+02:00