6 Kasvatus ja oppiminen

Ohjaus

2023-05-08T08:56:37+03:00

Pedagogiikan kehittäminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

2023-04-17T11:20:30+03:00

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Oppimiskeskustelut

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.

Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet

Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2023 - 2024 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on kieli- ja kulttuuritietoisuus. Koulukohtaisen monialaisen oppimiskokonaisuuden koulu päättää itse oppilaita osallistaen. Vähintään toinen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.

- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.

Joustava esi- ja alkuopetus

Esi- ja alkuopetuksen aikuistiimi tekee joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimisopimuksen. Tiimisopimukseen kirjataan, kuinka toiminnan periaatteet toteutuvat käytännössä, kuinka oppimispolkuja toteutetaan ja kuinka lapsiryhmien yhteistoimintaa on mahdollista järjestää.

Tiimisopimus liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Joustava esi- ja alkuopetus perusopetuksen opetussuunnitelmassa
Kuopion joustava esi- ja alkuopetus

Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä edistetään kouluissa kehittämällä seuraavia osa-alueita:

opetushenkilöstön digipedagoginen osaaminen
oppilaiden digitaidot
digitaalisten laite- ja oppimisympäristöjen käyttö

Opetushenkilöstön digipedagogista osaamista kehitetään koulutusten sekä kouluilla toimivien pedagogisten tukihenkilöiden ja kiertävien digimentoreiden avulla. Osaamisen kehittymistä, koulutusta ja tuen tarpeita kartoitetaan vuosittain tehtävillä kyselyillä.

Kaikille oppilaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet digitaitojen oppimiseen. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppilaiden tvt-opetussuunnitelman mukainen osaaminen 2., 6. ja 9. luokan päättyessä. Opetussuunnitelman toteuttamisen tukena käytetään kaupungin omia digitaitokalentereita vuosiluokille 1 – 6 ja 7 – 9.

Laite- ja oppimisympäristöjen käyttöä edistetään kiertävien digimentoreiden, koulukohtaisten teknisten tukihenkilöiden sekä oman tietohallinnon avulla. Varmistetaan, että kaikilla opettajilla on työtä varten käytössä henkilökohtainen päätelaite. Oppilaslaitemäärää kasvatetaan taloudellisten resurssien puitteissa. Lisäksi huolehditaan riittävistä tietoliikenneyhteyksistä jokaisessa koulussa. Laajennetaan ja syvennetään digitaalisten oppimisympäristöjen käyttömahdollisuuksia. Koulujen tekniset tukihenkilöt huolehtivat toimenkuvansa mukaisista tehtävistä.

Kuopio osallistuu useisiin perusopetuksen kehittämishankkeisiin, joissa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. Kouluja digitalisaation kehittymistä tuetaan hankkeiden ja vuosittain toteutettavien kartoitusten avulla. Kartoituksen yhteydessä kukin koulu määrittelee itselleen kehittämistavoitteet seuraavalle lukuvuodelle ja seuraa tavoitteidensa toteutumista.

Koulukohtainen tvt-suunnitelma päivitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa.

Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
koordinaattori Jarno Bruun 044 718 4417

Koulun toimenpiteet

2024-05-23T13:31:23+03:00

Koulun pedagogiikan kehittäminen
Alavan yksikössä noudatetaan jokaisen oppilaan kohdalla oman koulun kanssa tehtyä oppimissuunnitelmaa. Alavan yksikkö turvaa oppilaan koulunkäyntiä sairaalajakson tai avo-oppilasjakson aikana. Oma koulu huolehtii oppilaan pedagogisista asiakirjoista ja summatiivisesta arvioinnista. Sairaalakoulu tekee havaintoja ja osallistuu arviointiin. Koulussa osallistutaan aktiivisesti moniin kehittämishankkeisiin.

Koulun toimintakulttuuri

Opettajat ja ohjaajat toimivat koulussa ja yhteistyössä osastojen, koulujen ja muiden tahojen kanssa pedagogisina asiantuntijoina.
Osastojaksoilla olevien oppilaiden kanssa toimitaan osaston antamien ja yhdessä luomien raamien puitteissa. Osaston tuki on vahvaa.
Avo-oppilaiden kohdalla määrittellään tilanteita yksilökohtaisesti.
Työhön koulussa kuuluu opettamista, ohjaamista, oppilaan voinnin ja jaksamisen seurantaa, tunteiden tulkintaa, havaintojen tekemistä, oppilaan vahvuuksien löytämistä, keinojen etsintää, valmentamista, kuuntelua, kommunikointia tai sen löytymistä, empatiaa, iloa, yhdessä tekemistä ym..
Moniammatillisissa yhteistyöpalaverissa jaetaan koulujaksolla saatuja tietoja koulun asiantuntijan roolissa. Tässä tilanteessa on kuitenkin tärkeää kuulla ja ymmärtää kokonaistilanne. Yhteisesti pyritään luomaan oppilaita parhaiten tukevia ja tulevaisuuteen suuntaavia ratkaisuja.

MOK-viikot
Kaupungin MOK- aihe on kieli- ja kulttuuritietoisuus, joka toteutetaan keväällä. Aiheeseen integroidaan äidinkieli, kielet, kuvaamataito ja ympäristötieto/yhteiskuntaoppi. Toteutus on riippuvainen silloisista oppilaista, heidän vuosiluokistaan ja oppilaiden kokonaismäärästä.Koulun oma MOK-aihe on Hyvinvoiva ja osallistuva oppilas viikolla 41.
Molempien teemojen toteutusta pyritään tekemään yhdessä osastojen kanssa huomioiden osastojen tilanteet.
Mahdollisuuksien mukaan huomioidaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa myös oppilaiden omien koulujen teemoja ja toteutusta

Koulun oppimisympäristöina ovat esim. Kulttuuripolku, valtakunnallinen Taidetestaajat -hanke, kestävän kehityksen toimijat, ympäröivät yritykset, liikuntapalvelut, seurakunnat, konservatorion musapajat Puijolla ja Alavassa. Näihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.

Tieto- ja viestintäteknologia
Alavan koulussa toimii digitiimi ja heitä tukee kaupungin digimentori. Opetuksessa käytetään digitaalisia laitteita päivittäin, ja oppilaan hyvinvointia tuetaan myös digitaalisin keinoin.

Koulukohtainen tvt-suunnitelma

Koulussa pyritään noudattamaan digitaitokalenteria soveltuvin osin. Painopistealueena on tänä vuonna digikalenterin käyttöönotto
Koulussa toimii digitiimi jossa on jäseniä jokaisesta yksiköstä.
Jakson aikana oppilaiden kanssa käytetään digitaitokalenterin osioita soveltuvin osin.

Toimintakulttuurista

Mikäli oppilas opiskelee Alavan koulussa koko lukuvuoden, oppimiskeskustelu käydään Alavan koulun toimesta. Muussa tapauksessa oppimiskeskustelut käydään oppilaan omassa koulussa.

Niuvan yksikössä pyritään yhdistämään Hojks-palaveri ja oppimiskeskustelu. Oppilaat ja heidän vanhempansa ovat eri puolilta Suomea, joten palaveriajan järjestäminen on haasteellista. Hojks-keskustelu järjestetään tarvittaessa verkkoyhteydellä yhteistyössä osaston kanssa.

Alavan koulun oppilasarviointi tehdään pääsääntöisesti yhdessä oppilaan oman koulun kanssa. Tällä varmistetaan oppilaan yhdenmukainen arviointi koulujen välillä. Yhdenmukaista arviointia vahvistetaan myös siten että oppilaan oma koulu lähettää sovittaessa kokeet Alavan koululle ja huolehtii kokeiden arvioinnista. Oppilaan lukuvuoden aikaiset todistukset tulevat aina omasta koulusta.

Alavan yksikössä otetaan käyttöön yhteisopettajuusmalli. Tällöin opettajat ja ohjaajat muokkaavat yhdessä oppisisältöjä, tavoitteita ja oppimisympäristöä oppilaan tarpeita vastaavaksi.

OTE –luokka on tarkoitettu oppilaille, jotka eivät kykene käymään omaa kouluaan. Oppilaat ovat kuopiolaisia tai Kuopioon sijoitettuja nuoria. Keskeisenä tavoitteena on oppilaiden koulunkäynnin onnistuminen ja opinnoissa eteneminen sekä jatko-opintopolun löytyminen.

Luokalla on 10 oppilasta 8. ja 9. luokilta.
Jokaisella oppilaalla on oma koulupolku ja laadittu oma oppimissuunnitelma yhdessä oman koulun kanssa.
Oppilaat voivat palata omaan kouluunsa tai käydä koulua yhdistelemällä oman koulun ja OTE –luokan mahdollisuuksia
Kaikilla oppilailla on tehostetun tai erityisen tuen päätös, vsop –päätös ja § 18 erityiset opetusjärjestelyt -päätös
Yksilöllisen koulupolun rinnalla kulkee yksilöllinen jatko-opintopolku (Teppo)
Jatko-opintopolku suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä huoltajien, Sakkyn, lukioiden ja Alavan koulun muiden opettajien kanssa
Yhteistyö huoltajien kanssa hyvin tiivistä

Vote luokka:

Kesto: Määräaikainen

Kenelle:

Heikosti koulua käyvät ja kouluakäymättömät 7-9 lk. hoitosuhteessa olevat oppilaat, joilla on vähintään tehty lähete Lanu –työryhmään
Nepsy –oppilaiden ennakkoon suunnitellut tukijaksot

Tarvittavat päätökset:

Pol 18§

Oman koulun rooli:

Riittävät tukitoimet tehty (tukitoimilista)
Tavoitteiden asettaminen yhteistyössä VOTE –opettajien kanssa
Oppimateriaalien laatiminen
Tiivis yhteistyö VOTE –opettajien kanssa nivelvaiheissa tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa
Oppilaanohjaus jatko-opintoihin oman koulun opon kanssa

Opinnot VOTE:ssa

Oppilaat voivat palata omaan kouluunsa tai käydä koulua yhdistelemällä oman koulun ja VOTE –luokan mahdollisuuksia
Yksilöllisen koulupolun rinnalla kulkee yksilöllinen jatko-opintopolku (Teppo)
Jatko-opintopolku suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä huoltajien, Sakkyn, lukioden ja Alavan koulun muiden opettajien kanssa
Yhteistyö huoltajien kanssa hyvin tiivistä

Tavoitteena säännöllinen koulunkäynti ja tarvittavien tukitoimien kartoittaminen yhteistyössä oman koulun kanssa rinnakkain kulkemisen mahdollistamiseksi

Konsultointityö
Konsultoivaa opetusta annetaan kouluille vuosiluokille esi-9.
Konsultoiva työ suuntautuu erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuoltoon ja koulujen yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön mm. moniammatillisen Oppiva-työryhmän kautta. Konsultoiva erityisopetus tarjoaa peruskouluille eri ammattiryhmille ja eri aihepiireihin kohdennettua koulutusta. Konsultoiva erityisopetus tarjoaa myös maksuttomia videokonsultaatioita Kysin vastuualueen kuntien perusopetuksen opettajille ja muille luokissa työskenteleville.

Alavan koululla työskentelee lisäksi yksi jalkautuva koulunkäynnin ohjaaja, jonka työpanosta suunnataan yleisopetuksen kouluille kriisiytyviin tilanteisiin, Alavan kouluun odottavien oppilaiden tueksi ja Alavan koulusta omaan kouluunsa siirtyvien opilaiden siirtovaiheen tueksi.

Alavan koulun konsultoiva erityisopetus on vakiintunut moniammatilliseksi toimintatavaksi ja kehittyy edelleen tarvekohtaisesti. Alavan koululla työskentelee kaksi konsultoivaa opettajaa:
Krista Tarkiainen, vastuualueenaan lähinnä kielelliset eritysivaikeudet
Sanni Kiiskinen, vastuualueenaan sosiaaliset ja emotionaaliset erityisvaikeudet. Lisäksi Sanni Kiiskinen toimii kotiopetuksen valvovana opettajana.
Konsultaation kohteena ovat oppilaat, joiden pulmat kytkeytyvät mm. käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteisiin, psyykkiseen oireiluun, kiusaamiseen ja kouluakäymättömyyteen sekä syrjäytymiseen. Sairaalaopettajien antama ohjaus liittyy psyykkisistä ongelmista kärsivien oppilaiden tukemiseen ja koulunkäynnin erityisiin järjestelyihin oppilaan omassa kouluympäristössä sekä koko koulun toimintakulttuurin muokkaamiseen. Varhaisessa vaiheessa tehdyt toimenpiteet voivat ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista ja oppilaan syrjäytymistä. Konsultaatio voi olla ohjausta tai koulutusta, joka liittyy haastavaan käyttäytymiseen, psyykkiseen oireiluun koulussa, kouluakäymättömyyteen, koulunkäynnin eritysjärjestelyihin sekä tukimuotoihin.

Konsultaatio voi olla jalkautuvaa työtä, puhelinkonsultaatiota tai etäpalaveri Teamsin kautta.
Konsultaatio voi olla sairaalaopetusjaksoon liittyvää nivelvaihekonsultaatiota, joka tapahtuu sairaalakoulussa sekä oppilaan omassa koulussa.
Konsultointia voidaan myös hyödyntää koulun oppilashuoltoryhmän toiminnassa.

Oppilaan ei tarvitse olla ennestään sairaalakoululle tuttu tai hoidon piirissä.

Puijon sairaalan yksikön osalta konsultointi omiin kouluihin on luonnollinen osa oppilaan kokonaisprosessia. Opettaja tekee myös ohjauskäyntejä oppilaiden omiin kouluihin kuntoutusohjaajan kanssa. Tuolloin voidaan yhdessä pohtia oppilaan tarvitsemia tukitoimia ja opetuksen järjestämistä.

KONSULTAATAATIOHANKE:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Alavan sairaalakoululle konsultatiiviseen työhön hankerahaa. Konsultaatio liittyy valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa sairaalaopetusyksikön sijaintikunta tarjoaa hankerahan turvin sairaalaopettajien osaamista alueen kouluille varhaisen puuttumisen sekä vaativan tuen tarpeisiin. Hankkeen jatkorahoitusta haetaan vuodelle 2024. Konsultaatio on tarkoitettu Kuopion lisäksi kaikille Pohjois-Savon alueen kuntien perusopetusta antaville kouluille.

Konsultaation kohteena ovat oppilaat, joiden pulmat kytkeytyvät mm. käyttäytymisen ja tunne-elämän haasteisiin, psyykkiseen oireiluun, kiusaamiseen ja kouluakäymättömyyteen sekä syrjäytymiseen. Sairaalaopettajien antama ohjaus liittyy psyykkisistä ongelmista kärsivien oppilaiden tukemiseen ja koulunkäynnin erityisiin järjestelyihin oppilaan omassa kouluympäristössä sekä koko koulun toimintakulttuurin muokkaamiseen. Sairaalaopettajien työnä on lähikoulujen osaamisen vahvistaminen, ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen juurruttaminen koulujen toimintakulttuuriin sekä vahvaa tukea tarvitsevien oppilaiden monialaisen työn ja rakenteiden vahvistaminen (Opetus ja kulttuuriministeriö).
Henna Sairanen ja Marja Rissanen työskentelevät Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella konsultoivina sairaalopetuksen opettajina erillisen OKM hankerahan turvin lukuvuodet 2021-2024.

Konsultaatio on ennen kaikkea vertaistukea opettajalle.

Oppilaiden osallisuuden lisääminen on yksi painopistealue Alavan koulussa.
Sairaalaopetukselle tyypillisesti oppilaat opiskelevat koulussa lyhyitä aikoja, mikä hankaloittaa heidän osallistumistaan ja osallisuuttaan koko koulun kehittämiseen. Pienet opetusryhmät mahdollistavat kuitenkin osallisuuden kokemuksen. Oppilaan osallisuus opintojen suunnittelussa ja vastuunkanto edistymisestä ovat keskeisiä tavoitteita. Koulussa pyritään opiskelemaan normaalin tuntijaon mukaisesti, mutta tarvittaessa oma koulu tekee oppilaalle päätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä, joka mahdollistaa myös normaalia vähäisemmän viikkotuntimäärän. Tällä järjestelyllä pyritään turvaamaan eteneminen eri oppiaineiden ydinalueilla ja priorisoimaan opetettavia aineita.
Perheiden osallisuutta koulun arkeen pyritään kehittämään yhdessä osastojen kanssa lukuvuoden aikana.

Oppilaan ohjaamiseen liittyy kiinteästi myös oppilaan arviointi. Oppilaan arviointi tehdään Alavan koulussa aina oman koulun kanssa yhteistyössä. Oman haasteensa tuo se, että Alavan koulun oppilaat tulevat useista eri kunnista ja kouluista. Alavan koulussa pyritään noudattamaan oppilaan oman koulun opetussuunnitelmaa.

Verkostotyö:
Alavan sairaalakoululla on vakiintuneita yhteistyötahoja, mm. Kysin lasten ja nuorten psykiatrina osastot, Kysin muut osastot, lasten perheiden tukikeskukset, perusopetuksen koulut, sairaalakouluverkosto, valtion koulut, erityisneuvola, Vaalijalan kuntoutuslaitos, Valteri-koulut ja järjestöt (Adhd-liitto, Aivoliitto, Autismi-ja Asperger-liitto, Eijsveikeet ry jne.) Tietoisuutta ja yhteistyömalleja pyritään kehittämään aktiivisesti esimerkiksi yhteisillä tapaamisilla.

EMO-luokkien kanssa kehitetään kiinteää yhteisöllistä toimintatapaa lukuvuoden aikana.

Puijo: Suunnitelma toteutunut soveltuvin osin. Digitiimissä ei ihan joka yksiköstä ole jäseniä.