<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>2. Hidas ja nopea kemiallinen reaktio</title>
<id>https://peda.net/id/18627732b00</id>
<updated>2018-09-04T08:40:56+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/18627732b00:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/2-osa-alue/2hjnkr#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Hidas ja nopea kemiallinen reaktio</title>
<id>https://peda.net/id/7e6709ace10</id>
<updated>2018-11-30T22:47:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/2-osa-alue/2hjnkr/hjnkr#top" />
<content type="html">Viime kappaleessa puhuimme &lt;b&gt;alkuaineista&lt;/b&gt; ja siitä, kuinka niitä esiintyy luonnossa alle sata erilaista. Kuitenkin maailma koostuu lukemattomasta määrästä erilaisia &lt;b&gt;yhdisteitä&lt;/b&gt;, jotka rakentuvat alkuaineista. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Yhdisteet ovat muodostuneet &lt;b&gt;kemiallisissa&lt;/b&gt; &lt;b&gt;reaktioissa&lt;/b&gt;, joissa alkuaineiden atomit järjestäytyvät uusilla tavoilla toisiinsa ja syntyy uudenlaista ainetta. Kemiallisia reaktioita tapahtuu koko ajan ympärillämme: palaminen, hengittäminen, ruoan sulaminen ja puhelimen akun latautuminen ovat esimerkkejä kemiallisista reaktioista. Esimerkiksi veden jäätyminen ei sen sijaan ole kemiallinen reaktio, sillä vesi ([[$H_2O$]]) ja jää ([[$H_2O$]]) ovat samaa ainetta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;560&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/0ntloPu2dPA&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Esimerkki kemiallisesta reaktiosta. Natrium [[$Na$]] reagoi veden [[$H_2 O$]] kanssa muodostaen vetykaasua [[$H_2$]] ja natriumhydroksidia [[$NaOH$]]. Natriumhydroksidi on emäs ja värjää veden, jossa on fenoliftaleiinia, pinkiksi&lt;/em&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Reaktioyhtälö&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Reaktioyhtälö&lt;/b&gt; on tapa kuvata kemiallista reaktiota. Reaktioyhtälön vasemmalla puolella ovat &lt;b&gt;lähtöaineet&lt;/b&gt;, jotka reagoivat ja yhtälön oikealla puolella ovat &lt;b&gt;reaktiotuotteet&lt;/b&gt;, jotka syntyvät reaktiossa. [[$$ \text{lähtöaineet} \ \rightarrow \ \text{reaktiotuotteet}$$]]&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;b&gt;Esimerkki&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kun hiili [[$C$]] palaa, niin se reagoi hapen [[$O_2$]] kanssa. Reaktiotuotteena syntyy hiilidioksidia [[$CO_2$]].&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/2-osa-alue/2hjnkr/hjnkr/sieppaa-jpg#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/2-osa-alue/2hjnkr/hjnkr/sieppaa-jpg:file/photo/9976c5ff2ced8ba827b5340fd77e97e2154ee823/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hidas ja nopea reaktio&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kemialliset reaktiot tapahtuvat eri nopeuksilla: jotkin tapahtuvat räjähdysmäisen nopeasti ja toiset erittäin hitaasti. Esimerkiksi raudan ruostumista ei voi silmin havaita, mutta ilotulite räjähtää silmänräpäyksessä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kemiallisen reaktion nopeuteen&lt;/b&gt; voi vaikuttaa monen eri tavoin. Raudan ruostumisen nopeuteen vaikuttavat esimerkiksi ympäristön kosteus ja epäpuhtaudet. Kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavia tekijöitä ovat:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;reagoivat aineet&lt;/b&gt;: eri aineet reagoivat keskenään eri nopeuksilla. Esimerkiksi litium reagoi veden kanssa hitaammin kuin natrium.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;lämpötila&lt;/b&gt;: lämpötilan nostaminen nopeuttaa kemiallista reaktiota. Suuremmassa lämpötilassa hiukkaset liikkuvat nopeammin ja ne törmäilevät useammin, jolloin reaktio nopeutuu.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;sekoittaminen&lt;/b&gt;: sekoittaminen toimii hieman lämpötilan nostamisen tavoin. Sekoittaminen lisää hiukkasten liikettä ja törmäyksiä, jolloin reaktionopeus kasvaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;liuoksen väkevyys&lt;/b&gt;: Mitä väkevämpi liuos on kyseessä, niin sitä nopeammin aineet reagoivat. Esimerkiksi magnesium reagoi nopeammin 10% suolahappoliuoksen kuin 5% suolahappoliuoksen kanssa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;hienojakoisuus&lt;/b&gt;: aineen hienojakoisuus lisää reaktionopeutta. Mitä pienempinä paloina reagoivat aineet ovat, niin sitä nopeammin ne reagoivat.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;katalyytti (ja inhibiitti)&lt;/b&gt;: katalyytti on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota, mutta joka ei itse reagoi. Inhibiitti on aine, joka hidastaa kemiallista reaktiota.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Kemiallinen reaktio voi olla &lt;b&gt;energiaa vapauttava&lt;/b&gt; tai &lt;b&gt;energiaa sitova. &lt;/b&gt;Energian vapautumisen voi havaita esimerkiksi lämpötilan nousuna tai valona kuten palamisessa. Energian sitoutumisen voi havaita esimerkiksi lämpötilan pienenemisenä.</content>
<published>2018-11-05T16:31:33+02:00</published>
</entry>


</feed>