https://peda.net/id/17edbe1 2014-09-01T11:58:08+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f7e4c06a3 2014-09-16T09:41:07+03:00 <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/ionisidos/ionisidos/maop_05-gif#top" title="maop_05.gif"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/ionisidos/ionisidos/maop_05-gif:file/photo/e91ae0b0aa27a6ddeae1adccb54ce018e81b9a60/maop_05.gif" alt="" title="maop_05.gif" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <a href="http://opetus.tv/kemia/ke1/ionisidos/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Ionisidos</a> 2014-09-16T09:37:45+03:00 https://peda.net/id/be70b6ba3 2014-09-16T10:01:12+03:00 <a href="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/ionisidos/ionisidos2/fi_image-jpg#top" title="fi_image.jpg"><img src="https://peda.net/p/Mika%20Timonen/jopo/kemia-8/ionisidos/ionisidos2/fi_image-jpg:file/photo/243e7710648c85a061bfb79c9c016410add69105/fi_image.jpg" alt="" title="fi_image.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <b>Ionisidos</b><span> on vahvan </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6" title="Sähkö" rel="nofollow ugc noopener">sähköisen</a><span> vetovoiman ilmentymä, jota esiintyy negatiivisten ja positiivisten </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ioni" title="Ioni" rel="nofollow ugc noopener">ionien</a><span> välillä. Ionisidosten muodostamaa yhdistettä kutsutaan </span><b>ioniyhdisteeksi</b><span> tai </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Suola" title="Suola" rel="nofollow ugc noopener">suolaksi</a><span>. </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Poolisuus" title="Poolisuus" rel="nofollow ugc noopener">Poolisen</a><span> </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kovalenttinen_sidos" title="Kovalenttinen sidos" rel="nofollow ugc noopener">kovalenttisen sidoksen</a><span> ja ionisidoksen rajaksi määritellään usein </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektronegatiivisuus" title="Elektronegatiivisuus" rel="nofollow ugc noopener">elektronegatiivisuusero</a><span><span> 1,7.<br/> </span></span> <p>Selvää rajaa kovalenttisen ja ionisidoksen välillä ei kuitenkaan ole, koska elektronegatiivisuuseron kasvaessa sidoksen ioniluonne kasvaa asteittain. Ionisidos on vahva sidostyyppi, mistä johtuen ioniyhdisteillä on korkea <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulamispiste" title="Sulamispiste" rel="nofollow ugc noopener">sulamis-</a> ja <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiehumispiste" title="Kiehumispiste" rel="nofollow ugc noopener">kiehumispiste</a>.</p> <p>Ioniyhdisteessä jokainen ioni pyrkii saamaan lähelleen mahdollisimman monta erivarauksista ionia ja pitämään samanvarauksiset ionit mahdollisimman etäällä. Tästä seuraa, että ioniyhdiste kiteytyy sopivissa olosuhteissa säännölliseksi kolmiulotteiseksi <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Hila" title="Hila" rel="nofollow ugc noopener">hilarakenteeksi</a>, <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ionihila" title="Ionihila" rel="nofollow ugc noopener">ionihilaksi</a>. Ionihila pysyy koossa sähköisten vetovoimien vaikutuksesta.</p> <p>Hyvä esimerkki suolasta on <a class="mw-redirect" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Natriumkloridi" title="Natriumkloridi" rel="nofollow ugc noopener">natriumkloridi</a> eli <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasuola" title="Ruokasuola" rel="nofollow ugc noopener">ruokasuola</a>. Se koostuu Na⁺- ja Cl^--ioneista, joiden <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektronegatiivisuus" title="Elektronegatiivisuus" rel="nofollow ugc noopener">elektronegatiivisuusero</a> on 2,1. Natriumkloridilla on <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuutio" title="Kuutio" rel="nofollow ugc noopener">kuutionmuotoinen</a> ionihila, jossa kukin kloridi-ioni sitoutuu kuuteen natriumioniin ja kukin natriumioni vastaavasti kuuteen kloridi-ioniin.</p> <span><br/> </span> 2014-09-16T09:57:37+03:00