<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/538/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Lämpötilan mittaaminen</title>
<id>https://peda.net/id/17806cf06dc</id>
<updated>2020-03-24T14:28:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/17806cf06dc:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/fysiikka/anne-valjakka/l%C3%A4mp%C3%B6-ja-energia/l%C3%A4mp%C3%B6tila/l%C3%A4mp%C3%B6tila#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/538/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Lämpötila ja lämpötila-asteikot</title>
<id>https://peda.net/id/384e66266dc</id>
<updated>2020-03-24T14:26:53+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/orivesi/perusopetus/yhteiskoulu/oppiaineet/fysiikka/anne-valjakka/l%C3%A4mp%C3%B6-ja-energia/l%C3%A4mp%C3%B6tila/l%C3%A4mp%C3%B6tila/ljl#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lämpötila&lt;/b&gt; kuvaa aineen hiukkasten (atomien, molekyylien) keskimääräistä &lt;strong&gt;nopeutta &lt;br/&gt;&#10;ja liike-energiaa&lt;/strong&gt;. Sen suuruutta mitataan fysiikassa Kelvinasteilla, mutta yleisemmin &lt;br/&gt;&#10;käytetään Celsiusasteita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Celsiusasteikko&lt;/strong&gt; perustuu &lt;strong&gt;veden&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;sulamis- ja kiehumispisteisiin&lt;/strong&gt;, jotka on määritelty &lt;br/&gt;&#10;peruspisteiksi &lt;strong&gt;0&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C ja 100&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C&lt;/strong&gt;. Väli on jaettu sataan yhtä suureen osaan ja mittausaluetta &lt;br/&gt;&#10;on laajennettu edelleen välin ulkopuolelle.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Kelvinasteikon&lt;/strong&gt; nollakohta on ns. &lt;strong&gt;absoluuttinen nollapiste&lt;/strong&gt;, jossa kaikkien aineen &lt;br/&gt;&#10;rakennehiukkasten &lt;strong&gt;lämpöliike lakkaa&lt;/strong&gt;. Kelvinasteikon lukuarvot ovat 273 astetta &lt;br/&gt;&#10;&lt;strong&gt;suurempia&lt;/strong&gt; kuin Celsiusasteikon lukuarvot. Asteväli on sovittu samaksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C + 273 → K   ja K - 273 → &lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Fahrenheitasteiden&lt;/strong&gt; muuttaminen celsiusasteiksi tapahtuu laskukaavalla &lt;br/&gt;&#10;&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;C = 5/9 (&lt;sup&gt;o&lt;/sup&gt;F-32). Asteikko on käytössä esim. USA:ssa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lämpötilan &lt;strong&gt;mittaaminen&lt;/strong&gt; perustuu mitattavan kohteen ja lämpömittarin lämpötilaeron &lt;br/&gt;&#10;tasaantumiseen. Lämpötilan muuttuminen aiheuttaa &lt;strong&gt;säännöllisiä&lt;/strong&gt; muutoksia &lt;br/&gt;&#10;mittareissa käytetyissä aineissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lämpömittari voi perustua:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;nesteen tai kiinteän aineen lämpölaajenemiseen (nestelämpömittarit ja kaksoismetalliliuskat)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;lämpösäteilyyn&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sähkönjohtokyvyn muutokseen (digitaaliset mittarit)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Kaksoismetalliliuskassa&lt;/strong&gt; on liitetty yhteen &lt;strong&gt;kaksi&lt;/strong&gt; &lt;strong&gt;eri&lt;/strong&gt; metallia, joiden &lt;strong&gt;lämpölaajenemiskertoimet&lt;/strong&gt; &lt;br/&gt;&#10;poikkeavat toisistaan niin paljon, että liuska &lt;strong&gt;taipuu&lt;/strong&gt; kuumennettaessa ja jäähdytettäessä selvästi. &lt;br/&gt;&#10;Niitä hyödynnetään esim. termostaateissa ja saunamittareissa.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-03-24T14:23:08+02:00</published>
</entry>


</feed>