<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/533/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>KANSALLISROMANTIIKKA JA SIBELIUS</title>
<id>https://peda.net/id/1700a605afa</id>
<updated>2024-01-10T12:43:28+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/1700a605afa:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu/oppiaineet/musiikki/taam/kjs#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Taidemusiikin tyylisuuntia: kansallisromantiikka</title>
<id>https://peda.net/id/1700fca0afa</id>
<updated>2020-09-14T17:26:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu/oppiaineet/musiikki/taam/kjs/ttkl#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1800-luvun puolivälissä romantiikan aikakaudella ihmiset alkoivat kiinnostua oman maansa kansanperinteistä.&lt;/b&gt; Tämä näkyi myös säveltäjien työssä, kun he alkoivat säveltää musiikkia &lt;em&gt;kansallisista&lt;/em&gt; aiheista. Tätä tyylisuuntaa kutsutaan kansallisromantiikaksi. Kansallisromantiikan tyylin tunnettuja säveltäjiä ovat esimerkiksi venäläinen Pjotr Tsaikovski ja norjalainen Edvard Grieg.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Säveltäjät hakivat aiheita sävellyksiinsä esimerkiksi &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;oman maansa kansanuskomuksista&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;oman maansa perinteistä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kansantaruista&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tunnetuin suomalainen kansallisromantiikan tyylisuunnan edustaja on tietenkin Jean Sibelius.&lt;/b&gt; Hän sävelsi paljon musiikkia meille suomalaisille tärkeistä ja merkittävistä aiheista, kuten luonnosta ja Kalevalasta. Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on&lt;b&gt; Finlandia.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sibeliuksesta on puhuttu musiikintunneilla suomalaisen musiikin päivän aikoihin 8.12., jota vietetään Sibeliuksen syntymäpäivänä. Näin kansallisromantiikan yhteydessä on kuitenkin hyvä hieman muistella, kuka se Sibelius olikaan!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1) KATSO&lt;/b&gt; Yle Oppimisen kooste &lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/05/jean-sibeliuksen-paiva-suomalaisen-musiikin-paiva-812&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&amp;quot;Sibelius kolmessa minuutissa&amp;quot;&lt;/a&gt;. (Muista kuunnella tarpeeksi hiljaisella volumella, varsinkin jos kuuntelet kuulokkeilla. Videon äänenvoimakkuus vaihtelee hiljaisesta voimakkaaseen!)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2) TESTAA&lt;/b&gt; seuraavaksi &lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/07/mika-oli-sibeliuksen-ensimmainen-savellys-missa-han-mieluiten-savelsi-testaa&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;SIBELIUS-TIETOSI&lt;/a&gt; Ylen Oppimisen sivustolla olevan pienen testin avulla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3) KUUNTELE&lt;/b&gt; &lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/orkesterikone&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Sibeliuksen Finlandia&lt;/a&gt; tutulla Orkesterikone-sivustolla. Huomaa, että voit &amp;quot;soittaa&amp;quot; orkesterikonetta ja kuunnella eri soitinryhmiä! &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu/oppiaineet/musiikki/taam/kjs/ttkl/s#top&quot; title=&quot;Sibelius_monumentti.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/kilpisenkoulu/oppiaineet/musiikki/taam/kjs/ttkl/s:file/photo/c07ad67cda0c67d78eedb54fad3a68cbc9d7f881/Sibelius_monumentti.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sibelius_monumentti.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;(kuva: Pixabay)</content>
<published>2024-01-10T12:43:28+02:00</published>
</entry>


</feed>