https://peda.net/id/16efcc3c995 2018-08-20T17:26:56+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/16f80ad2995 2018-09-20T09:29:01+03:00 Monet luonnossa esiintyvät aineet ovat happamia. Esimerkiksi hedelmistä sitruuna ja omena maistuvat happamilta, koska niissä on <b>sitruunahappoa</b> ja <b>omenahappoa</b>. Muurahaisten ja ampiaisten pistot tuntuvat ikäviltä, koska niissä on <b>muurahaishappoa</b>. Kova rasitus tuntuu lihaksissa, koska lihaksiin muodostuu <b>maitohappoa</b>. Edellä mainitut hapot ovat esimerkkejä <b>karboksyylihapoista</b>.<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/alkoholit/karboksyylihapot2/karboksyylihapot2/f#top" title="fruits-82524_1920.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/alkoholit/karboksyylihapot2/karboksyylihapot2/f:file/photo/a4b6dccb29da08f8c5fefb993759c93132b95188/fruits-82524_1920.jpg" alt="" title="fruits-82524_1920.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><em>Luonnon antimet ovat usein happamia sisältämiensä karboksyylihappojen takia.</em><br/> <br/> <br/> Karboksyylihapot ovat happoja, joissa hiiliketjuun on liittynyt karboksyyliryhmä [[$-COOH$]]. <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/alkoholit/karboksyylihapot2/karboksyylihapot2/asd-1-jpg2#top" title="asd (1).JPG" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/alkoholit/karboksyylihapot2/karboksyylihapot2/asd-1-jpg2:file/photo/1f0e2080f2039839df4f2b0321d235cc95d8b657/asd%20%281%29.JPG" alt="" title="asd (1).JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><em>Kuvassa on kolme erilaista kahden hiliatomin muodostamaa ketjua: etaani (hiilivety), etanoli (alkoholi) ja etaanihappo, joka on karboksyylihappo.</em><br/> <br/> Monilla karboksyylihapoilla on kaksi nimeä: tarkka kemiallinen nimi sekä arkipäiväisempi nimi, joka kertoo missä kyseistä happoa esiintyy. <br/> <br/> Esimerkiksi etaanihapon toinen nimi <b>etikkahappo</b>, sillä sitä on etikassa. Etikkahappoa muodostuu etanolista. Jos viinipullo on tekemisissä ilman kanssa pidemmän aikaa, niin viini maistuu kitkerältä muodostuneen etikan takia.<br/> <br/> Karboksyylihapot ovat heikkoja happoja (vrt. heikko ja vahva happo 8. luokalta) eli ne luovuttavat vain osan vetyioneistaan [[$H^+$]].<br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td>[[$ \begin{align} C_2 H_5 COOH \ &amp;\leftrightarrow \ C_2 H_5 COO^- \ &amp;&amp;+ \ H^+ \\ propaanihappo &amp;\leftrightarrow \ propanaatti-ioni \ &amp;&amp;+ \ vety-ioni \end{align}$]]</td> </tr> </tbody> </table> <em>Propaanihappo luovuttaa vety-ionin ja muuttuu propanaatti-ioniksi</em>.<br/> <br/> ​<iframe src="https://embed.molview.org/v1/?mode=balls&amp;cid=176"></iframe>​<br/> <em>Etaani- eli etikkahapon 3D-molekyylimalli</em>. 2018-08-06T12:14:14+03:00 https://peda.net/id/16fbcb54995 2018-09-20T09:26:10+03:00 ​<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/GWKWP7sMEbM" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> ​<br/> <br/> 2018-08-06T12:14:14+03:00