https://peda.net/id/16d6af4483b 2016-09-26T09:33:08+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0e5cb0447 2024-08-29T09:42:04+03:00 <h3>Työ:</h3> <ul> <li>Tee vihkoon taulukko johon kirjaat alkuaineen <b>kemiallisen merkin</b>, <b>nimen</b> ja <b>liekin värin</b>.</li> <li>Hae suojavälineet ja kaasupoltin (sytytä kun saat luvan)</li> <li>kasta näytepurkin metallilanka näytteeseen ja vie lanka kaasupolttimen liekkiin <ul> <li><strong class="editor red">ÄLÄ SEKOITA ERI NÄYTEPURKKIEN LANKOJA!</strong> <b>Et siis kasta samaa lankaa moneen purkkiin!<br/> </b></li> </ul> </li> </ul> <br/> <h3>Teoriaa:</h3> Liekin värin perusteella voidaan päätellä <span class="editor underline">mikä alkuaine on kyseessä</span>. Yksinkertaisimmillaan kokeessa kuumennetaan jotakin ainetta liekissä ja katsotaan silmällä minkä väristä valoa aine lähettää eli <em>emittoi</em>.<br/> <br/> <b>Valo</b> ja sen <b>väri</b> liittyy <span class="editor underline">Bohrin atomimallin mukaisiin energiatasoihin</span>. Kun ainetta kuumennetaan (eli se vastaanottaa lämpö<span class="editor underline">energiaa</span>), sen elektronit saattavat virittyä ja nousta ylemmälle energiatasolle (eli ulommalle kuorelle). Kun elektroni palaa alkuperäiselle kuorelleen, se lähettää ylimääräisen energian valona. <p><span class="pn-code-cc-wrap"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Bohrin_atomimalli" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><img src="https://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/2ky/1-atomi/tl/liekkikokeita/bohr_liekkikoe-png2:file/photo/a55e60c114ee33572646c98a1f8b1d6b5c6e947b/bohr_liekkikoe.png" alt="" title="bohr_liekkikoe.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <p><a href="https://www.flickr.com/photos/37388341@N00/1495968096" title="Flame color of various elements as compounds in burning methanol" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener"><!--filtered attribute: data-flickr-embed="true"--><img src="https://farm3.staticflickr.com/2015/1495968096_920850a93a.jpg" width="500" height="242" alt="Flame color of various elements as compounds in burning methanol"/></a><!--filtered tag: <script--><!--filtered attribute: async=""--><!--filtered attribute: src="//embedr.flickr.com/assets/client-code.js"--><!--filtered attribute: charset="utf-8"--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </script>-->​<br/> <br/> Lisätietoa:<br/> <em></em></p> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> <p><em>Atomiemissiospektroskopia (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomiemissiospektroskopia" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">AES</a>) </em>on laajalti käytetty menetelmä tuntemattomien näytteiden alkuainekoostumuksen selvittämiseksi. Periaate on aivan sama kuin tekemissämme liekkikokeissa, mutta AES:ssa näytteen liekin lähettämä valo hajotetaan <em>prisman</em> avulla <em><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Spektri" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">spektriksi</a></em> josta voidaan tulkita näyteen koostumus paljon tarkemmin kuin silmallä katsomalla.<br/> <br/> Kuva: emissiospektroskopian periaate (lähde: <a href="https://www.ualberta.ca/~pogosyan/teaching/ASTRO_122/lect5/lecture5a.html" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">University of Alberta</a>)</p> <p><img src="https://www.ualberta.ca/~pogosyan/teaching/ASTRO_122/lect5/6268_fig05_14.jpg"/></p> </td> </tr> </tbody> </table> <p> </p> 2015-10-15T14:44:13+03:00