Lukupiiri

Lukupiirikysymyksiä

2023-11-21T16:42:34+02:00

3) (OPETTAJAN KADONNUTTA AUTONOMIAA ETSIMÄSSÄ)
Ote tekstistä "Koulun ja kasvatuksen pitäisi näkemykseni mukaan olla omalakinen instituutio, jolla on omat itsenäiset pedagogiset tavoitteet". Tämä liittyy tekstin aiheeseen, jossa pohditaan, kuinka läpi kasvatuksen historian on kasvatuksesta taisteltu ja se on valjastettu erilaisten ideologioiden palvelukseen. Ote tekstistä onkin kirjoittajan yksi vaihtoehto, miten opetuksesta saataisiin esimerkiksi poliittisesti riippumatonta ja aidosti hyvää tavoittelevaa.

Kysymys 1: Olisiko sinun mielestä tällainen koulun ja kasvatuksen omalakinen instituutio hyvä ratkaisu? Jatkokysymyksenä, olisiko tämä todellisuudessa mahdollista? (kuka ja ketkä päättää mikä/mitkä asiat nyt oikeasti ovat tärkeitä yhteiskunnallisesti)

LUKUPIIRI KYSYMYKSET - yhdistetty eri ryhmien kysymyksistä

Laadimme lukupiirikysymykset Mestarit-ryhmässä. Ryhmän jäsenet: Ann-Christina, Kia, Meri ja Jenna.

Lukupiirikysymykset:

Opettajan ammattietiikka ja asiantuntijuus:

Valmistavatko luokanopettajaopinnot oikeasti käytännön työhön? (paljon teoriaa toiminnan tueksi, mutta toiminta itsessään?/miten pakolliset/viralliset asiakirjat ja niiden täyttäminen?)
Mihin vetää raja opettajana yksilön (ja perheen) huomioimisessa/”palvelemisessa” ja miksi opettajan täytyy tehdä se itse? (epäoikeudenmukaisuus luokkajaoissa tms./toisen opettajan rajat vs. omat/mikä oikein)
Opettajan kasvatus vs. kotona tapahtuva kasvatus, kuinka kasvatus erot koulun ja kodin välillä vaikuttaa oppilaaseen?
Miten suhtaudut valta-asemaan, joka kasvattajan työssä välttämättä vallitsee?
Mistä luulet johtuvan, että opetus- ja kasvatusalalla uuden tiedon tuottamista sekä sen siirtämistä opetukseen, ei pidetä yhtä arvokkaana, kuin taas monilla muilla aloilla?

Arvioinnin etiikka:

Voiko yhden opettajan antaman opetuksen mukaan annettu arviointi olla aina oikeudenmukaista? (erilaiset opetustavat/tyylit/toiminta/opettajan omat vahvuudet/kiinnostuksen kohteet)
Onko arviointi aina oikeudenmukaista? (Opettajan tekemä arviointi on kuitenkin vain yhden yksilön toteuttamaa ja siihen vaikuttaa lukuisat seikat.)

Integraatio:

Mitkä ovat yksilön oikeudet vs. isomman ryhmän oikeudet? (turvallinen oppimisympäristö/opettajan huomio/oppilaan oikeus oppimiseen)
Antaako opettajan koulutus riittävät valmiudet kohdata integraatiota työssään?
Mistä työelämässä ollessa saa lisää osaamista ja oppeja oppilaiden haasteiden kanssa pärjäämiselle?
Millaisten erilaisten oppijoiden tukeminen on sinulle haastavinta? Mistä arvelet tämän johtuvan / Miten voisit kehittyä näiden oppilaiden tukemisessa?
Onko opettajilla riittävästi valmiuksia inkluusion toteuttamiseen ja samalla laadukkaan opetuksen järjestämiseen koko oppilasryhmälle?
Miten tuemme perheitä erilaisten oppijoiden tukemisessa?

Kielitietoisuus:

Mikä on opettajan oma vastuu kielen käytössä ja mallintamisessa?
Pitäisikö siihen puuttua/havainnoida/keskittyä tarkemmin jo opinnoissa? (eri oppiaineiden käsitteet yms.)
Kokevatko opeopiskelijat saaneensa tarpeeksi eväitä opettajankoulutuksesta kohdatakseen monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta? Entä työkaluja rasismin käsittelyyn?
Saavatko opettajat tarpeeksi valmiuksia tukea monikielistä luokkaa?

Lukupiirityöskentely

2023-04-25T09:39:22+03:00

Lukupiirikirjallisuuden tarkoitus on syventää ymmärrystä harjoittelun keskeisistä sisällöistä. Lukupiirikirjallisuutta kannattaa lukea harjoittelun alusta asti, jopa ennen harjoittelua, jotta sisäistää sen riittävän hyvin ja jotta voi halutessaan hyödyntää sitä harjoittelussa.
Pienryhmän lukupiiritapaaminen opiskelijoiden kesken (4h, ennen suurryhmän lukupiiritapaamista):
- Lukupiirin pienryhmä on sama kuin PROpe-työskentelyn pienryhmä ja kielitietoisuus-tehtävän pienryhmä
- Sopikaa pienryhmässänne, miten ja milloin lukupiiri järjestetään.
- Jokainen lukee koko kirjallisuuden ja kirjaa itselleen luetun pohjalta yhteensä kaksi kysymystä, jotka nostaa yhteiseen keskusteluun lukupiirissä (esim. kaikki kysymykset kirjoitetaan aluksi näkyville). Pienryhmän lukupiiritapaamisessa neuvottelette, missä järjestyksessä keskustelette kysymyksistä.
- Kirjoittakaa lukupiiriryhmänne kysymykset ryhmämuistioon (2 kysymystä /opiskelija)
Lopuksi suurryhmän lukupiiritapaaminen (2h), jossa OKL:n ohjaaja mukana ja joka perustuu lukupiirissä esitettyihin kysymyksiin (2 / opiskelija)

Lukupiirikirjallisuus

2023-01-11T09:44:57+02:00

1) Tirri, K. & Kuusisto, E. 2019. Opettajan ammattietiikkaa oppimassa. Helsinki: Gaudeamus, luvut 2-3, 4 (soveltuvin osin), 7-8 (s. 13-70, 82-83, 139-156). ISBN 978-952-345-041-7.

2) Moilanen, P. 2005. Opettaja kasvattajana. Johdatusta opettajan ammatin eettisiin kysymyksiin. Opetusmoniste. OKL. Jyväskylän yliopisto, luvut 4-8 ja 10 (s. 13-32, 36-38) (norssin sivuilla). https://www.norssi.jyu.fi/ohjattu-harjoittelu/luokanopettajaharjoittelu/oh4

3) Lapinoja, K-P. 2006. Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä. Chydenius—instituutin tutkimuksia 2/2006. Jyväskylän yliopisto, s. 26-28, 130-131 (listaus 5 kohdasta), 135-140 (kohdasta Alistamista?), 145-168. (netissä). ISBN 951-39-2541-2.

4) Tynjälä, P. 2004. Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35,(2), 174 - 190. https://docplayer.fi/11594194-Asiantuntijuus-ja-tyokulttuurit-opettajan-ammatissa-1.html

5) Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi, s. 171-217. Saatavilla: Hyvä, paha arviointi - Atjosen kirja nyt netissä - Hyvä paha arviointi - Confluence (uef.fi)

6) Mikola, M. 2011. Pedagogista rajankäyntiä koulussa. Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset. Jyväskylä Studies in Education, Psychology And Social Research 412. Jyväskylän yliopisto, luvut 2.3, 2.4, 3.2, 4.7, 5.6, 6.3 ja 7 (s. 35-49, 72-74, 168-169, 202-203, 232-233, 234-257). (netissä). ISBN 978-951-39-4348-6.

7) Moate, J. 2017. Language considerations for every teacher. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2017/language-considerations-for-every-teacher
JA
Helot, C., & Young, A. 2002. Bilingualism and language education in French primary schools: Why and how should migrant languages be valued?. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 5(2), 96-112.

TAI

Young, A. 2018. Language awareness, language diversity, and migrant languages in primary school. The Routledge Handbook of Language Awareness, 23-39.

8) Jokinen, S & Piipponen, S. 2009. Erilaisen oppijan tukeminen koulussa. Opetusmoniste. Normaalikoulu. Jyväskylän yliopisto. (norssin sivuilla) https://www.norssi.jyu.fi/ohjattu-harjoittelu/luokanopettajaharjoittelu/oh4