https://peda.net/id/167f6fd4b53 2019-08-02T17:16:15+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ba3c19e8b53 2019-08-02T18:36:19+03:00 Helsingin yliopiston Biokeskus, joka sijaitsee Viikissä, on valtava tutkimuksen keskittymä, jonne on koottu biotieteiden, ympäristötieteen, maa- ja metsätaloustieteiden sekä farmasian ja eläinlääketieteen opetus ja tutkimus. Siellä työskentelee melkein 2000 ihmistä, ja opiskelijoita on yli 6000. Siellä tehdään niin perustutkimusta kuin soveltavaakin tutkimusta, ja siellä toimii monia bioalan ja biotekniikan yrityksiä. Sinne on myös muuttanut Luonnonvarakeskus (maa- ja metsätalous ja riistatutkimus) sekä Suomen ympäristökeskus.<br/> <a href="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4846-jpg#top" title="IMG_4846.JPG"><img src="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4846-jpg:file/photo/fa260e308010584628b4e235eb250f827df1f6a8/IMG_4846.JPG" alt="" title="IMG_4846.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Heti saavuttuamme saimme kuulla Luonnonvarakeskuksen tutkija Reijo Penttilän mietteitä tutkijan työstä. Hän kertoi tutkivansa vanhojen metsien ja METSO-suojelualueiden uhanalaisia kääpiä, ja suojelualueiden merkitsevyyttä niiden uhanalaisuudelle. Hän myös toi ilmi, miten Biokeskuksessa eri alojen tutkijat voivat helposti tehdä yhteistyötä.<br/> <a href="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4817-jpg#top" title="IMG_4817.JPG"><img src="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4817-jpg:file/photo/5c7038bb66f23b5e9b35e8387c3b130f7c4a030b/IMG_4817.JPG" alt="" title="IMG_4817.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> Seuraavaksi tutustuimme yliopiston opetustiloihin, missä pääsimme myös kokeilemaan itse laborointeja. Ohjaaja antoi ongelman, johon piti sitten kokeellisesti löytää oikea vastaus - ja osa jopa sai oikein määritettyä kasvisolujen solunsisäisen osmoottisen paineen!<br/> <a href="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4826-jpg#top" title="IMG_4826.JPG"><img src="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4826-jpg:file/photo/9dfad1a3d4d2b9298e7027b0e33855f37d1405de/IMG_4826.JPG" alt="" title="IMG_4826.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> Seuraavaksi kasvifysiologi, dosentti Kurt Fagerstedt kierrätti meitä ympäri tutkimusosastoja, ja kertoi kasvi- ja puuaines tutkimuksista ja siitä, miten niitä tehdään, ja minkälaisia ongelmia nykyään yritetään ratkaista. Esimerkiksi puun hyödyntämisen kannalta tieto sen muodostumisesta (kevätpuu, kesäpuu ja syntyvä vuosilusto) on ihan vast'ikään selvitetty oikeasti suomalaisten toimesta. Biokeskuksessa tehdään valtavasti erilaisia tutkimuksia, mutta tältä näytti esimerkiksi hänen oman työryhmänsä laboratorio, missä tutkitaan mm. metsäpuiden solufysiologiaa ja geenejä:<br/> <a href="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4844-jpg#top" title="IMG_4844.JPG"><img src="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4844-jpg:file/photo/e582672498f111808a94ebeca29a75c25128a46e/IMG_4844.JPG" alt="" title="IMG_4844.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <a href="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4835-jpg#top" title="IMG_4835.JPG"><img src="https://peda.net/iisalmi/lyseo/eha2/tudkhybtjtshh/biokeskuksessa/bosjbt/img_4835-jpg:file/photo/86b03ac434c6fbef5790e5d27e26f763f330f5ad/IMG_4835.JPG" alt="" title="IMG_4835.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-08-02T17:49:27+03:00