LUMA 2020 -hanke

Projektin esittely/Prošeakta ovdánbuktin

2020-04-30T09:29:07+03:00

Tästä voitte nähdä kuvakoosteen projektistamme.

Arktiset eläimet/Árktalaš eallit

Kiitos Anna-Maija Partanen.

Lapin virtuaaliset StarT-aluefestarit 11.-15.5.2020

2020-05-12T10:41:33+03:00

StarT-toiminta tukee uusien opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista kaikilla kouluasteilla. Lapin StarTaluefestareilla esitellään toteutettuja monialaisia projekteja ja opettajien hyviä käytänteitä, joista parhaat myös palkitaan. Tänä vuonna festarit toteutetaan virtuaalisena sisältäen myös kotona tai päiväkodeissa toteutettavia työpajoja lapsille ja nuorille. Työpajat ovat kaikille avoimia.

Työpajat
Tapahtuman nettisivuille tulee linkit virtuaalisiin työpajoihin, joita lapset voivat
tehdä kotona ja päiväkodissa. Työpajat löydät täältä: Lapin-virtuaaliset-Start-festarit
Kaikkien koulujen projektit on nähtävillä sivustolla, voit myös äänestää projekteja.

Osallistuminen (kouluryhmät)
Projekteista pidetään päiväkirjaa. Työn tulokset voi esittää kuvin tai lyhyellä
videolla. Tiimien videot ovat nähtävissä viikon ajan virtuaalisten festareiden
kotisivuilla. Projektien live-esitykset korvataan tänä vuonna tuomariston ryhmille esittämillä kysymyksillä.

Teemat
StarT:iin osallistutaan vapaamuotoisella projektityöllä, jonka lapset ja nuoret toteuttavat jostakin seuraavista teemoista:
1. Kestävä kehitys
2. Matematiikka ympärillämme
3. Teknologia ympärillämme
4. Minun LUMAni (vapaavalintainen teema, joka linkittyy kuitenkin LUMAaineisiin)

Projekteja voi ilmoitta mukaan 24.4.2020 asti.

Lisätietoja:
Pekka Muotka, koordinaattori 044 474 4341, pekka.muotka@ulapland.fi
Anna-Maija Partanen, johtaja 040 484 4279, anna-maija.partanen@ulapland.fi
LUMA-keskus Lappi, Lapin yliopisto

Virtuála prošeavttabeivviin dahkon

2020-05-13T09:37:39+03:00

: 20200514_114855.jpg
: 20200514_114849.jpg
: IMG-20200513-WA0018.jpg
: V_gotka.jpeg
: suoidnedallu.jpg
: rissedallu2.jpg
: oaksedallu.jpg
: heavdni.jpg
: gotka.jpg
: divri.jpg
: rissedallu.jpg
: rissasakkedallu.jpg
: leagodallu.jpg
: muohtadallu.jpg
: beassedallu.jpg

LUMA 2020 -hanke

2020-01-16T14:17:43+02:00

Yhdessä tehden, oppien ja innostuen.

LUMA2020 on Opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittama ja LUMA-keskus Suomen (11 korkeakoulun verkoston) toteuttama LUMA-aineiden opetuksen ja oppimisen kehittämisen ohjelma, joka toteutetaan vuosina 2019-2020 yhteistyössä päiväkotien, koulujen, elinkeinoelämän ja eri organisaatioiden kanssa.

Hankkeen teemoja ovat kestävä kehitys, teknologia ympärillämme, matematiikka ympärillämme ja minun LUMAni.

Yhteisöllisen toiminnan päätavoitteena on tukea lasten ja nuorten innostusta ja opiskelumotivaatiota matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan sekä kehittää näiden aineiden opetuksen ja oppimisen laatua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Oman oppimisyhteisön opetuksen ja oppimisen kehittäminen uusimpaan tutkimustietoon ja suomalaisiin innovaatioihin pohjautuen yhteisöllisesti korkeakoulujen ja työelämän kanssa
Uusia toimintatapoja, malleja ja materiaaleja sekä uudenlaista yhteisöllistä täsmäkoulutusta uusien opetussuunnitelmien tueksi
Uusia tapoja, miten koko oppimisyhteisönne voi toimia yli oppiainerajojen ja yhteisöllisesti koulun ulkopuolisten kumppanien kanssa
Verkostoituminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vertaistukea ja kuukausittaisia tapaamisia muiden oppilaitosten ja asiantuntijoiden kanssa
Profiloituminen LUMA-kehittämisoppilaitokseksi
Kutsun osallistua ja jakaa ideoita Valtakunnallisilla LUMA-päivillä 2020 ja pääsyn alueellisille StarT-festareille
Näkyvyyttä osana kehittämisyhteisöjen verkostoa mm. viestinnässä.

LUMA 2020 -hanke, kuvia... govaid.

2020-01-21T13:58:39+02:00

: pedaan12.jpg
: pedaan11.jpg
: pedaan10.jpg
: pedaan9.jpg
: pedaan7.jpg
: pedaan8.jpg
: čoarvefális_peda.jpg
: 20200406_114944.jpg
: 20200406_114936.jpg
: 20200406_114929.jpg
: 20200406_114912.jpg
: 20200406_114847.jpg
: 20200406_114833.jpg
: pedaan6.JPG
: pedaan5.JPG
: pedaan4.JPG
: pedaan3.jpg
: pedaan2.jpg
: pedaan.jpg
: 20200120_130422.jpg
: 20200117_113342.jpg
: 20200116_114701.jpg
: govva11.jpg
: govva9.jpg
: govva8.jpg
: govva5.jpg
: govva3.jpg
: eallit_plakahta.jpg
: Lajittelubingo.jpg
: Lajittelupiste.jpg

Hanke päättyi toukokuussa 2020

2020-10-02T22:39:02+03:00

Hanketyömme sai LUMA-keskuksen tuomarien pronssisijan. Hieno saavutus!
Palkinnoksi luokkamme sai EasiScope usb-mikroskoopin, saamenkielistä kirjallisuutta sekä lennokkikirjan.
Usb-mikroskooppi on todella mielenkiintoinen laite juuri pienimpien oppilaiden kanssa käytettäväksi.
Voit lukea lisätietoa EasiScopesta vaikka täältä: https://www.lekolar.fi/

0 kommenttia

Árktalaš eallit –diehtogirji. Arktiset eläimet –tietokirja. vkosta 3 vkoon 16

2020-04-09T11:21:52+03:00

Tietokirjan työstämisen aloitimme joululoman jälkeen viikolla 3, tarkoituksemme oli saada tietokirjat valmiiksi vkoon 13 mennessä. Mutta muuttuneen tilanteen vuoksi tietokirja työstettiin kotona valmiiksi vkoon 16.

Oppilailla ajatus oman tietokirjan tekemisestä oli todella innostavaa. He lähtivät projektiin mukaan helposti. Yhteistyö kirjastoauton kanssa oli äärimmäisen tärkeää, en muutoin millään olisi saanut haettua niin paljon kirjallisuutta kuin he meille toivat. Osan käyttämistäni kirjoista olen listannut Arktisen eläimet tietokirja -tuntikoosteen alle, listaa voin myöhemmin vielä päivittää.

Päätimme sitoa kirjat itse paperista, jolloin jokainen oppilas sai juuri sen värisen kirjan kun itse halusi. Kaikki oppilaani 0.-2.luokilla pystyivät työstämään tietokirjojaansa itsenäisesti, kirjoitusapua he toki tarvitsivat, mutta meillä oli tähän varattu tarpeeksi aikaa. 3-5 oppituntia viikossa.

Kuvissa näkyvä suuri jääkarhu oppilaan vieressä oli osa hieman laajennettua jääkarhu tutkimusta tietokirjaa varten. Piirsimme paperille oikean kokoisen jääkarhun, visualisoidaksemme kuinka suuresta eläimestä todella on kyse. Yle Areenasta satuin myös löytämään dokumentin jääkarhun vuodesta, jonka katsoimme samalla viikolla kun jääkarhua tietokirjoihimme työstimme.

-Hellin

0 kommenttia

Árktalaš guovllu kárta oahpisin. Arktisen alueen kartta tutuksi. vkolla 7.

2020-04-09T09:26:24+03:00

Aloitimme alueeseen tutustumisen karttapallon kautta, eli sijoitimme arktisen alueen ensin maapallolle. Arktisen alueen karttaan tutustuimme maiden nimien ja lippujen kautta. Olin ommellut maiden liput kankaasta ja kirjoittanut maiden nimet kankaille. Oppilaat lukivat maan nimen ja itsenäisesti aluksi etsivät mikä lippu kuuluu millekin maalle. Todella hyvin he tunsivat pohjoismaiden liput sekä muutaman muun mm. jääkiekkoon liittyvän maan lipun, ja hienosti osasivat kartallekin monta maata sijoittaa. Tutkimme tekemääni karttaa ja mietimme ikijään tulevaisuutta ilmastonmuutoksen keskellä. Muistelimme aiemmalla viikolla tekemäämme jäätutkimusta ja kuinka jäätiköt sulavat lämpenevän ilmaston ja erilaisten ihmisten tekojen kautta. Keskustelimme tietenkin myös arktisen alueen eläimistä ja niiden asuinympäristöistä arktisella alueella.

Keskustelu kartan ympärillä rönsyili moneen suuntaan, mutta sehän ei mitään haittaa. On tärkeää ja opetussuunnitelman tavoitteidenkin täyttävää antaa oppilaiden jakaa tietojaan ja keskustella, kyseenalaistaa toistensa sanomisia.

Karttaa, lippuja ja maiden nimikankaita voi minulta lainata :)

-Hellin

0 kommenttia

Jäätutkimus... vkolla 6.

2020-04-09T09:04:40+03:00

Jäätutkimuksen valmistelussa opettaja suunnitteli tutkimuksen järjestämiseen vaadittavan ajan ja tutukimuksen kulun. Opettajana minun piti miettiä miten aloitamme oppimiskokonaisuuden. Päätin siis, että tutkimme ensin veden eri olomuotoja ja keskustelemme aiheesta. Minulla oli luokassani myös paloja, joilla saatoin näyttää vesimolekyylin muodon ja mitä se sisältää. Kirjoitimme ympäristöopinvihkoihin näitä tietoja ja piirsimme vesimolekyylin kuvan. 1. oppitunnin lopussa laitoimme vettä jääpalapusseihin ja isoon pakastamista kestävään astiaan seuraavaa oppituntia varten. Samalla keskustelimme, mitä vedelle pakastimessa tapahtuu.

Jäätutkimus oli mukava järjestää. Oppilaiden mielestä oli äärimmäisen mielenkiintoista seurata mitä jääpaloille tapahtuu, mikä sulaa nopeimmin ja kuinka paljon vettä jääpalasta muodostuu.

Jäätikön tutkiminen olikin jännittävää. Suolan tiputtaminen jäätikön keskelle aiheutti hämmenystä ja oli erittäin mielenkiintoista.

Tutkimuslomake ei ollut aivan onnistunut, mutta kaikki tarvittavat elementit siitä kuitenkin löytyi. En ole kovin lahjakas piirtämään, mutta oppilaani onneksi osaavat jo lukea kuviani, joten tutkimuslomakkeen läpi lukeminen sujui hyvin.

-Hellin

1 kommenttia

Opettaja valmistelee...

2020-01-27T09:57:18+02:00

Samaan aikaan kun oppilaiden kanssa oppitunneilla hanketyö jatkuu, opettaja käyttää opetustuntien jälkeen opetuksen valmisteluun aikaa. Koska valmista, hankkeeseen sopivaa, Arktisen alueen karttaa ei löytynyt, päätin tehdä sen itse. Meillä on koululla luonnonvalkeaa leveää puuvillakangasta, johon kartan piirsin. Kiinnitin kankaan taululle, johon dokumenttikameralla heijastin kartan kuvan. Maalasin jäätikkö- ja vesialueet vesiväreillä kartalle selkiyttääkseni karttaa. Koska minä tykkään käsitöistä, päätin vielä ommella arktisen alueen maiden liput, ja saamen luokan opettajana halusin myös ommella maiden alkuperäiskansojen lippuja. Huomasin vasta jälkeenpäin, että nenetseillä ja komeillakin olisi ollut omat liput, täytyisi tutkia asiaa vähän enemmän. Kirjoitin myös maiden ja alueiden nimet kankaalle, jotka voimme sitten kiinnittää kartalle yhdessä lippujen kanssa. Kartan ripustan luokkani seinälle jahka pääsemme siihen tutustumaan.

Asia mitä en ole vielä ratkaissut, on peli, jonka haluaisin kartalle tehdä. Peliä pelattaisiin bee-bot-robotilla, siihen tulisi liittyä jotenkin roskien kerääminen, mutta miten se toteutan jää vielä mietintä myssyyn. Jos sinulla olisi joku hyvä vinkki, otan sen mielelläni vastaan? :)

-Hellin

1 kommenttia

Eläinten mallinnus puusta.. vkolla 2.

2020-04-09T09:02:36+03:00

Hankkeen seuraava vaihe on eläinten mallinnus puutöissä. Oppilaat ovat itse saaneet valita eläimen, jonka haluavat puusta valmistaa. Etsimme yhdessä netistä kuvan, jota käytämme sapluunana puutyössä. Työstämiseen olen ajatellut kuluvan viisi kaksoistuntia. Ollaan oppilaiden kanssa ennenkin tehty puukäsitöitä, joten työkalut ovat heille tuttuja.

Työ aloitetaan puun valinnalla, sitten piirretään leikattu sapluuna puuhun. Puuta ruvetaan työstämään sahaamalla, sahataan pikku hiljaa paloja pois, jotta päästään lähelle haluttua muotoa. Talttaakin päästään käyttämään kun lovetaan sahattuja paloja irti. Puukolla pyöristetään reunoja ja isompia karkeuksia pois. Hiotaan, ettei tikkuja tartu käsiin. Puueläin pohjamaalataan akryylimaalilla, koska käytössämme on raakalautaa. Puueläin maalataan halutun väriseksi.

-Hellin

0 kommenttia

Hanke jatkui... viikolla 40.

2020-04-09T09:00:03+03:00

Kierrättäminen vei keskustelumme tietenkin luontoon, kuinka me omalla toiminnallamme voimme suojella ja kunnioittaa luontoa ympärillämme, jotta siitä on iloa myös tuleville sukupolvillekin. Koulumme kaikki oppilaat ovat päivittäin luonnon kanssa tekemisissä, siksi meidän olikin tärkeä miettiä kuinka pidämme huolen luonnosta.

Päädyin ohjaamaan keskustelun arktisen alueen eläimiin, opetuksessa on tärkeää liittää opittavat asiat oppilaiden tarpeisiin ja osaltaan myös arkeen. Arktiset eläimet kuten poro, riekko ja sopuli ovat jo ennestään tuttuja eläimisiä oppilaille, joten siitä oli helppo laajentaa arktisten eläinten tuntemusta, joten edellisten lisäksi otimme tutustumisen kohteiksi jääkarhun, maitovalaan, sarvivalaan, hylkeen, kiljuhanhen ja naalin. Katselimme tietokoneelta erilaisten eläimien kuvia, oppilaat kertoivat tarinoitaan eri eläimistä ja luimme lyhyitä tietotekstejä eläimiin liittyen. Oppilaat värittivät valmiita kuvia eläimistä, joista kokosimme yhteisen ison taulun. Opettelimme eläinten nimiä suomeksi ja saameksi, jotka kirjoitimme myös tauluun. Hankkeen aikana aiomme valmistaa tietokirjat jokaiseen eläimeen liittyen. Oppilaat olivat innostuneita ja motivoituneita tekemään ja kertoilivat mieleellään tarinoitaan. Luimme myöhemmin myös satuja liittyen poroon ja naaliin. Satuja aiomme myöhemmin hankkeen aikana myös lukea lisää eri eläimiin liittyen. Olisiko sinulla joku kiva satu minulle vinkata?

Kehitin eläimiin ja arktiseen alueeseen liittyvät leikin pihalle, "Pohjoisnapa". Arktiseen alueeseen tutustumme hankkeessa myös lisää.

-Hellin

0 kommenttia

Hankkeen aloitimme jo syyskuussa 2019... vkolla 40.

2020-04-09T09:00:27+03:00

Blogissa aion lyhyesti kertoa miten hanke on edistynyt. Alempana tällä sivulla löydät laajempia kuvauksia tavoitteista, tarvikkeista ja sisällöistä kuhunkin osuuteen liittyen. Sivulta löytyy myös kuvagalleria, jonne laitan julkaisukelpoisia kuvia hankkeeseen liittyen. Kommentoikaa, palaute on aina tarpeen. Kehittämisideoita kaipaisin mieluusti.

Olemme vuosittain järjestäneet ilmiöoppimisenviikkoja (MOK-viikko) syys- ja kevätlukukaudella yhden viikon. Tänä syyslukukautena päätin, että ensimmäisen ilmiöoppimisenviikon teemana on kierrättäminen (vko 40). Enontekiön kunta on sitoutunut hiilineutraalinpaan toimintaa, joten kunnan toimipisteissä on kehotettu huomioimaan kierrättämisen tärkeys. Tutustuimme oppilaiden kanssa erilaisiin kierrätyspisteisiin, joita kunnastamme löytyy. Keskustelimme myös kierrättämisen tärkeydestä ja vaikutuksista meidän arkeen ja tulevaisuuteen. Lajittelimme ja luokittelimme erilaisia roskia kuvien avulla oikeisiin kierrätysastioihin. Tein myös lajittelubingon bee-bot-robotteille. Viikon aikana valmistimme koulullemme lajittelupisteen. Lajittelupisteeseen oppilaat piirsivät kierrätyslokeroihin/astioihin merkit, jotka kuvasivat mitä roskia mihinkin laitetaan, teimme myös luokkiin ja muihin tiloihin polttokelpoiselle jätteelle omat astiansa.

-Hellin

0 kommenttia

TUNTIKOOSTEET

2020-04-09T10:01:48+03:00

Tuntikoosteet ovat kaikkien käytettävissä. Toivottavasti niistä saatte inspiraatiota omaan opetukseen.

Kierrättäminen/doabbariid sirren ja lajittelubingo bee-bot-robotilla

2020-01-21T13:57:35+02:00

Kierrättäminen

Kuvaus:
Kierrätyspisteen suunnittelu ja valmistus yhdessä oppilaiden kanssa. Bee-bot-robotin käytön harjoittelu ja opitun asian kertaaminen.

Oppimistavoitteet:
Äidinkieli, pohjoissaame. Tavoitteet; T1, T13. Sisältöalueet; S1, S5. Laaja-alainen osaaminen; L1.
Ympäristöoppi. Tavoitteet; T3, T7, T9, T10, T12, T15. Sisältöalueet; S6. Laaja-alainen osaaminen; L1, L3, L7.
Matematiikka. Tavoitteet; T1, T4, T12. Sisältöalueet; S1. Laaja-alainen osaaminen; L1, L5.
Kuvataide. Tavoitteet; T4, T5. T11. Sisältöalueet; S1, S2. Laaja-alainen osaaminen; L1.

Tarvikkeet:
Paikan, jonne kierrätyspiste valmistetaan. Astioita roskien säilyttämiseen. Oppilaiden tason mukaan joko valmiit sanat eri kierrätysastioille, tai paperia, joille sanat kirjoitetaan. Paperia ja kyniä (käytimme vahaliituja) kierrätysmerkkien valmistamiseen.

Tarkempi kuvaus: Kierrätyspisteen suunnittelu ja valmistus. Kuntamme on sitoutunut hiilineutraaliin ohjelmaan, jonka myötä kaikissa kunnan toimipisteissä ollaan kehotettu kierrättämisen lisäämiseen. Oppilaiden kanssa perehdyimme ensin kunnassamme sijaitseviin kierrätyspisteisiin eli mitä voimme kierrättää ja missä. Polttokelpoinen, paperi, metalli ja lasi -kierrätysastiat löytyvät koulumme pihasta, muovi ja kartonki –kierrätysastiat löytyvät Hetasta ja paristot voimme toimittaa kirjastoautoon. Näitä kierrätysastioita aloimme sitten tutkimaan tarkemmin, eli mitä mihinkin laitetaan, valmiiden lajittelukorttien avulla sijoitimme roskia oikeisiin astioihin, sekä pelasimme myös bee-bot-roboteilla lajittelubingoa. Kokosimme konkreettisen kierrätyspisteen, jonne oppilaat piirsivät kullekin roskalle oman merkkinsä, polttokelpoisia roskakoreja sijoitimme joka luokkaan. Keskustelimme oppilaiden kanssa myös kierrättämisen merkityksellisyydestä ympäristömme ja maapallomme hyväksi, tämä keskustelu johti arktisen alueen herkkyyteen, arktisiin eläimiin ja ilmaston lämpenemiseen.

Lajittelubingo bee-bot-roboteilla

Tarvikkeet:
Bee-bot-robotti. Läpinäkyvä taskullinen bee-bot alusta. Roskien kuvia.

Lattialle teipataan tai valmiiseen läpinäkyvään bee-bot-alustaan asetetaan erilaisia kuvia roskista, samat kuvat ovat lattialla pinossa väärinpäin. Oppilailla on bingoalusta, joihin taas on kirjoitettu satunnaisessa järjestyksessä eri kierrätysastioiden nimiä (oppilaiden taitojen mukaan tämän voi tehdä joko opettaja valmiiksi tai kirjoittaa yhdessä oppilaiden kanssa). Oppilaat vuorollaan nostavat kortin pinosta ja koodaavat bee-botin kulkemaan lattialla kyseisen roskan luokse, jos oppilas pääsee oikean roskan luokse, eli oikeaan ruutuun, saa hän bingoalustastaan merkitä kierrätysastian, johon kyseinen roska kuuluu. Nostettu kortti asetetaan pinon alimmaiseksi. Peliä jatketaan esimerkiksi niin kauan, että jokainen oppilas on saanut bingon.

Arktiset eläimet/Árktalaš eallit ja Pohjoisnapa-leikki.

2020-01-21T14:43:41+02:00

Arktiset eläimet/Árktalaš eallit:

Kuvaus: Netistä löytyvien kuvien sekä värityskuvien kautta tutustutaan erilaisiin arktisiin eläimiin. Leikimme ”Pohjoisnapa”-leikkiä pihalla.

Oppimistavoitteet: Äidinkieli, pohjoissaame. Tavoitteet; T1, T2, T8, T12, T13. Sisältöalueet; S4, S5. Laaja-alainen osaaminen; L1, L2.

Ympäristöoppi. Tavoitteet; T1, T2, T5, T7, T10. Laaja-alainen osaaminen; L1.

Kuvataide. Tavoitteet; T4, T5.

Liikunta. Tavoitteet; T1, T3, T6, T7, T8, T9, T10. Sisältöalueet; S1, S2, S3. Laaja-alainen osaaminen; L1, L7.

Tarvikkeet: Tietokone, jossa videotykki ja valkokangas sekä tulostus mahdollisuus. Eläinten värityskuvat. Tussit tai muut värikynät. Kartonkia. Iso leikkialue, joka piha tai liikuntahalli.

Tarkempi kuvaus: Tutustuimme netin kautta erilaisiin arktisen alueen eläimiin, olin valinnut eläimiä niiden mielenkiinnostavuuden ja osittain myös harvinaisuuden myötä. Eläimet joihin tutustuimme; maitovalas (buovjja), sarvivalas(čoarvefális), norppa/hylje (njuorju), naali (njálla), riekko (rievssat), jääkarhu (jiekŋaguovža), poro (boazu), kiljuhanhi (giljobaš) ja sopuli(goddesáhpán). Luimme tietoa netistä eläimistä, katselimme kuvia ja samalla keskustelimme eläimistä. Oppilaiden mielestä oli todella mielenkiintoista katsella kuvia ja kuunnella tietoja eläimistä sekä kertoa omia muisteluksiaan eläimistä. Oppilaat pääsivät myös värittämään eläinten kuvia, jotka kokosimme isoon tauluun, tauluun kirjoitimme tietokoneella myös eläinten suomen- ja saamenkieliset nimet. Kehittelin eläimiin liittyvän leikin ”Pohjoisnapa”.

Pohjoisnapa -leikki:

”Arktinen alue” eli iso rinki/leikkialue (voidaan merkitä lumeen/hiekkaan piirtämällä tai pienillä kartioilla), jonka sisälle leikkijät sijoittuvat. Keskellä pohjoisnapa, jossa seisoo yksi leikkijä. Ringin/leikkialueen reunoilla seisovat päättävät itsekseen jonkin arktisen eläimen, jota esittävät. Pohjoisnapa huutaa ”tulkaa eläimet pohjoisnavalle”, johon toiset vastaavat kysymällä, ”ketkä meistä”, jolloin pohjoisnapa vastaa huutamalla jonkun arktisen eläimen, tämän eläimen valinneet leikkijät tulevat pohjoisnavalle matkien ja/tai äännellen eläintä. Kierros päättyy kun kaikki arktiset eläimet on saatu pohjoisnavalle ja voidaan valita uusi pohjoisnapa. Peliä voi kehittää (vanhempien oppilaiden kanssa) myös piirtämällä arktisen alueen kartan liikuntahallin lattiaan tai pihalle hiekkaan/lumeen, pelaajien tulee sitten osata sijoittaa eläin oikeaan paikkaa eli luontaiseen elinympäristöönsä kartalla.

Eläimen mallinnus puusta/Muorraduodji

2020-01-27T09:36:37+02:00

Eläimen mallinnus puusta/Muorraduodji.

Kuvaus: Oppilaat valmistavat puisen eläimen puukäsitöissä.

Oppimistavoitteet: Tavoitteet; T1, T2, T4, T5. Sisältöalueet; S1, S2, S3, S4, S5, S6. Laaja-alainen osaaminen; L1, L3, L5.

Tarvikkeet: Tulostettu kuva eläimestä sapluunaksi. Eri vahvuisia lautoja ja lankkuja. Kyniä, sahat, taltat, suorakulmat, viivaimet, puukot, hiomapapereita. Akryylimaaleja.

Tarkempi kuvaus: Valitaan yhdessä oppilaan kanssa eläin ja tulostetaan paperille kuva eläimestä, eli sapluuna. Sapluuna piirretään valitulle puulle. Puuta ruvetaan työstämään sahaamalla, sahataan pikku hiljaa paloja pois, jotta päästään lähelle haluttua muotoa. Talttaakin päästään käyttämään kun lovetaan sahattuja paloja irti. Puukolla pyöristetään reunoja ja isompia karkeuksia pois. Hiotaan, ettei tikkuja tartu käsiin. Puueläin pohjamaalataan akryylimaalilla, koska käytössämme on raakalautaa. Puueläin maalataan halutun väriseksi.

Jäätutkimus

2020-04-06T09:34:43+03:00

Jäätutkimus

Kuvaus: Tutustutaan veteen ja sen eri olomuotoihin. Valmistetaan jäätä. Tutkitaan jäätä eri olosuhteissa.

Oppimistavoitteet: Tavoitteet; T1, T2, T5, T6, T8, T12, T15. Sisältöalueet; S2, S4, S5, S6. Laaja-alainen osaaminen; L1, L4, L7.

Tarvikkeet: Tutkimuslomake. Astioita. Jääpalapusseja. Pakastamisen kestävä iso astia. Tietokone, jossa videotykki. Pöytälamppu. Lunta. Kylpyamme tai suuri vesiastia.

Tarkempi kuvaus: 1.oppitunti: Ensin mietitään yhdessä millaista vesi on, mistä vesi muodostuu. Vesimolekyyli nesteessä, höyryssä ja kiinteässä muodossa on jännittävää nähdä konkreettisilla paloilla. Myös keskustelu kaiken olemassa olevan olomuodosta on mielenkiintoista eli aineen muodostuminen atomeista, pienistä näkymättömistä osista. Erilaisten aineiden tutkiminen mikroskoopilla on jännittävää ja mielenkiintoista. Keskustelun jälkeen katsotaan AgoraCenterin opetusvideot veden olomuodoista: https://www.youtube.com/watch?v=4VYvgio4EgA&list=UUVTiEV9w6PheCug_Te04zMg&index=20

Jäädytetään jääpaloja ja suurempi astiallinen ”jäätiköksi”. Laitettaessa vettä jäätymään voidaan keskustella ja arvioida veden muutoksesta jäätyessä, tilavuus, ulkomuoto, miltä tuntuu.

2.oppitunti: Jäätutkimus. Tutkimuslomakkeen läpi käyminen. Lähtötilanteen arvioiminen. Valmistellaan jäätutkimus tutkimuslomakkeen mukaan. Haetaan neljä astiaa, ensimmäiseen astiaan tulee pelkkä jääpala. Toiseen astiaan tulee jääpala, jonka yllä on hehkulamppu. Kolmanteen astiaan tulee kasa lunta, jonka päällä on jääpala. Neljänteen astiaan tulee paljon jääpaloja. Yhdessä pohditaan mikä jääpaloista sulaa nopeimmin ja mikä hitaammin, merkitään tutkimuslomakkeeseen. Mitkä asiat vaikuttavat jääpalojen sulamiseen. Pohditaan lampun symbolista merkitystä, eli mitä hehkulamppu kuvastaa tutkimuksessa.

3. oppitunti: Jäätutkimus jatkuu. Seuraavaksi haemme suuren jäädyttämämme ”jäätikkö” jääpalan. Lasketaan kylpyammeeseen hanakylmää vettä. Asetetaan jäätikön veteen ja katsotaan mitä jäätikölle tapahtuu. Kelluuko se vai uppoaako? Miksi kelluu? Kuinka suuri osa on veden alla ja kuinka suuri osa veden pinnan päällä? Miksi jäätiköt sulavat? Oppilaat pohtivat kysymyksiä. Keskustelua voi ohjata, jos haluaa autotielle, miten suuria teitä hoidetaan talvisin, eli estetään jään muodostumista tienpintaan? Opettaja hakee kourallisen karkeaa suolaa ja tiputtaa sen jäätikön keskelle. Melkein välittömästi voidaan nähdä mitä tapahtuu. Oppitunnin lopuksi tarkastellaan jäätutkimuksen ensimmäistä osaa, mitä jääpaloille on tapahtunut. Havainnot kirjataan tutkimuslomakkeelle.

Árktalaš guovllu kárta. Arktisen alueen kartta.

2020-04-09T10:00:46+03:00

Kuvaus: Tutustutaan arktiseen alueeseen maantieteellisenä alueena. Tutustutaan arktisen alueen maiden nimiin ja sijaintiin kartalla. Tutustutaan maiden lippuihin. Tutustutaan alueen eläimiin (osa suurempaa projektiopetusta). 3.oppituntia.

Oppimistavoitteet: Ympäristöopin tavoitteet: T1, T2, T5, T10, T13. Sisältöalueet: S1, S2, S6. Laaja-alainen osaaminen: L1, L2, L4 L7. Äidinkielen tavoitteet: T1, T2, T3, T8, T13, T14. Sisältöalueet: S1, S5. Laaja-alainen osaaminen: L1, L2, L4, L7.

Tarvikkeet: Arktisen alueen kartta. Maiden nimet kirjoitettuna esim. kankaalle tai paperille (sellaisen, jotka voi kiinnittää karttaan). Maiden liput esim. kankaasta tai paperiset (paperiset voi laminoida). Karttapallo. Kuvia alueen eläimistä.

Tarkempi kuvaus: Arktisen alueen kartan läpikäymisen voi aloittaa tutkimalla karttapalloa, eli sijoittamalla arktisen alueen ensin maapallollemme. Etsiä karttapallosta pohjoisnavan ja napapiirin. Tämän jälkeen voi katsoa arktisen alueen karttaa ja etsiä pohjoisnavan ja napapiirin sieltä. Kartasta voi etsiä eri maiden rajoja ja muitakin erilaisia merkkejä mm. jäätikkö. Kartasta oppilaat varmasti löytävät Suomen. Kartan tutkiskelun jälkeen voi ottaa työn alle maiden nimet ja liput. Nimiin ja lippuihin voivat oppilaat tutustua itsenäisesti ja yhdistää tuntemansa maiden nimet ja liput. Kun kaikille maille on löytynyt oikea lippu, aletaan maita etsimään kartalta. Keskustelua eri maista ja siitä, mistä oppilaat tunnistavat minkäkin maan ja sen lipun, kannattaa tukea ja antaa oppilaiden kertoilla tarinoitaan, vertaisoppiminen.

Kartta, nimineen ja lippuineen, kannattaa jättää luokkaan näkösälle pidemmäksi aikaa.

Árktalaš eallit –diehtogirji. Arktiset eläimet –tietokirja.

2020-04-09T11:17:20+03:00

Kuvaus: Viikoittain oppilaat työstävät omaa tietokirjaansa arktisen alueen eläimistä.

Oppimistavoitteet: Äidinkielen tavoitteet: T1, T5, T6, T7, T8, T9, T12, T13, T14. Sisältöalueet: S1, S2, S3, S4, S5. Laaja-alainen osaaminen: L1, L4. Ympäristöopin tavoitteet: T2, T7, T9, T10. Sisältöalueet: S6. Laaja-alainen osaaminen: L1, L4. Kuvaamataidon tavoitteet: T4, T5. Sisältöalueet: S1. Laaja-alainen osaaminen: L1, L4.

Tarvikkeet: Jokaisella oppilaalla joko vihko (blanko yläosa, rivit alla A4) tai kirjan voi sitoa itse paperista. Tietokirjoja. Satu- ja tarinakirjoja eri eläimistä.

Tarkempi kuvas: Yhteistyö kirjaston/kirjastoauton kanssa suositeltavaa, ennen projektin aloittamista pyydetään kirjaston henkilökuntaa etsimään eläimiin liittyvää tieto- ja satukirjallisuutta. Valitaan eläimet, jotka tietokirjaan halutaan tehdä, minä olin valinnut: poro, kiljuhanhi, riekko, hylje, jääkarhu, sopuli, naali, sarvivalas, maitovalas. Viikoittain tietokirjaa työstetään äidinkielen, ympäristöopin ja kuvaamataidon tunneilla.

Äidinkielen tunneilla luetaan työstettävästä eläimestä tarina tai satu. Luetaan tietokirjoista tietoa eläimestä. Valmistellaan tietokirjaa, eli kansilehti (kirjan nimi, kirjoittaja), sisällysluettelo (sivun otsikko ja sivunumero järjestyksessä, kirjan ilmestymisvuosi, luokka-aste) ja sivunumerot.

Kuvaamataidon tunneilla piirretään omaan kirjaan kuva eläimestä, mallikuvan voi etsiä luokassa olevista kirjoista ja kirjoitetaan otsikoksi eläimen nimi.

Ympäristöopin tunneilla kirjoitetaan tietokirjaan tietoteksti työstettävästä eläimestä. Tietotekstin sisältö hieman vaihtelee eläimestä riippuen, sekä oppilaiden kirjoitustaidoista riippuen, mutta ainakin seuraavia tietoja voi kirjaan kirjoittaa soveltaen; paino, pituus, korkeus, ravinto, pennut, elinympäristö.

Tarinoita, satuja, kuvakirjoja

Sámegillii

Rievssatgárdun; Juuso, Jane jna. (2002)

Rievssatgoahti; Hoŋkoŋ dohkká; Ulla Pirttijärvi (2003)

Eadni duđđu, gá, gá, gá –lávlla.

Lavllat ja luođit, Čuotnjá.

Davvi mearaid ja čázádagaid guolit ja njiččehasat; Gaup Nils Ole (2010)

Oahpásmuva njálain; Eide Nina E. jná. (2013)

Suomeksi

Valas, valas! Maailman viehättävin valaskirja; Raitanen Maia (2013)

Valtavat valaat; van Rheenen Barbara (2012)

Kylmien napaseutujen eläimiä; Gunzi Christiane, suom. Ali-Raatikainen Anne (2002)

Pikku karhu pelastaa valaat; de Beer Hans, suom. Vaijärvi Kari (2013)

Pikku jääkarhu etelänavalla; Altenburger Hermann, suom.Pitkäniemi Jenni (1998)

Siiri sopulin syksy; Willamo Heikki (1998)

Napaseutujen elämää; Stonehouse Barnard suom. Seppänen Tuija (2012)

Muilla kielillä

Fjellreven; Blom Kirsti jne. (2003)

The polar bear son, an Inuit tale; Dabcovich Lydia (1997)