https://peda.net/id/15c08756ba1 2025-11-06T11:55:16+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2ea9835cd75 2025-12-12T13:55:12+02:00 <strong>Vastaus 1. <br/> Opettajan kommentit</strong>: Alussa pieni virhe, jossa hallituksen muodostamisen sanotaan olevan osa lainsäädännöllistä prosessia. Kokelas osoittaa hahmottavansa hallituksen muodostamisen prosessin ja osaa kuvailla puolueiden mahdollista yhteistyötä oikein. Vastauksessa kuvataan myös molempien järjestelmien etuja ja haasteita oikein. Plussana lopussa vuoden 2023 vaalituloksen ja hallituksen muodostamisen kuvausta. Pääsääntöisesti hyvää kieltä ja vastauksessa on selkeä rakenne. 17 /20 p.<br/> <br/> <b>Vastaus 2. </b><br/> <strong>Opettajan kommentit</strong>: Kokelas kuvaa hallituksen muodostamisprosessin oikein, mutta ei anna ajankohtaisia tai konkreettisia esimerkkejä. Enemmistö- ja vähemmistöhallituksen toimintaedellytyksiä kuvataan teoreettisella tasolla oikein, mutta esimerkit puuttuvat tästäkin kohdasta. Vastaus olisi hyötynyt vaikkapa eri puolueiden nimeämisestä ja niille tärkeiden asioiden, kynnyskysymysten, mainitsemisesta. Vastaus on pääsääntöisesti hyvää kieltä muutamia pieniä kirjoitusvirheitä lukuunotttamatta. Vastauksessa on hyvä rakenne, mutta esimerkkien puute nakertaa pisteitä. 14/20 p. 2025-12-12T13:53:32+02:00 https://peda.net/id/12b61104d73 2025-12-12T11:43:54+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <p>Tehtävä: Suomessa hallitukset ovat 1970-luvun lopulta lähtien olleet enemmistöhallituksia, kun taas esimerkiksi Ruotsissa on tänä aikana toiminut myös vähemmistöhallituksia. Suomessakin on viime aikoina pohdittu vähemmistöhallituksen muodostamista varteenotettavana vaihtoehtona.</p> <p>Selitä enemmistö- ja vähemmistöhallituksen ero ja analysoi, mitä vahvuuksia ja heikkouksia näillä kahdella eri hallitustyypillä on.</p> <p><strong>Vastaus 1:</strong> </p> <blockquote> <p><em>Hallituksen muodostaminen edustuksellisessa demokratiassa on tärkeä osa lainsäädännöllistä prosessia. Suomessa hallitukselle kuuluu yhdessä tasavallan presidentin kanssa toimeenpanovalta, samoin kun eduskunnalle kuuluu lainsäädäntövalta. Suomessa hallitus muodostetaan vaalien jälkeen kun eduskunta on valinnut hallitustunnustelijan. Tunnustelija valitaan yleensä siitä puolueesta joka on voittanut vaalit ja siten saanut eniten paikkoja eduskuntaan. Hallitustunnustelut aloitetaan keskustelemalla jokaisen muun puolueen kanssa mahdollisesta hallitusyhteistyöstä, ja puolueilta kysytään kynnyskysymykset eli mitkä ovat vaatimukset yhteiselle työskentelylle. Suomessa yhteistyötä usein tekevät esimerkiksi SDP ja Vasemmistoliitto, sillä puolueet jakavat yhteisiä arvoja ja vasemmistolaisen talouspolitiikan. Yhteistyötä harvoin tekevät Kansallinen Kokoomus ja Vasemmistoliitto, sillä puolueiden arvot ja varsinkin talouspolitiikka eriävät toisistaan merkittävästi.</em></p> <p><em>Suomessa hallituksena toimii usein enemmistöhallitus, jolloin hallituksessa on mukana yli puolet kansanedustajista. Enemmistöhallituksiin otetaan yleensä mukaan hieman yli 100 kansanedustajaa, jotta lakiesitykset voivat mennä läpi vaikka poissaolijoita olisikin muutama. Ruotsissa toimii vähemmistöhallitus, joka tarkoittaa hallituksen kansanedustajien määrän olevan alle puolet koko parlamentista. Vähemmistöhallitukseen valitaan Ruotsissa yleensä saman arvopohjan omaavia puolueita, jotta lakiesitykset ovat hallitusta yhdistäviä. Poikkeuksia tähän on nähty viime vuosikymmenenä, kun Ruotsin puolueet ovat jyrkemmin eri mieltä keskenään mm. arvoista.</em></p> <p><em>Hallituspuolueet joutuvat keskenään sopimaan hallitusohjelmasta ja tekemään kompromisseja. Etuna enemmistöhallituksessa on lakiesitysten todennäköisempi hyväksyntä parlamentissä. Enemmistöhallituksesta on hyötyä hallitusohjelman rakentamisen aikana, kun puolueet joutuvat suurempana ryhmänä muovaamaan suunnitelmiaan. Tällöin lakiesitykset eivät edusta vain yhden puolueen kantaa vaan laajemman ihmismäärän mielipiteitä ja siten äänestäjien.</em></p> <p><em>Vähemmistöhallitus on myös todistetusti toimiva hallitusmuoto. Hallituspuolueen tai -puolueiden tekemät lakiesitykset eivät vaadi laajaa määrää kannatusta usean puolueen sisällä, vaan he voivat tehdä yhteistyötä usean eri puolueen kanssa. Suppeampi määrä hallituksessa olevia kansanedustajia siis antaa enemmän vapautta neuvotella oppositiopuolueiden kanssa. Suomessa vähemmistöhallitusta voisi todennäköisesti sujuvasti johtaa Keskusta, sillä he voisivat tehdä yhteistyötä sekä konservatiivisten Perussuomalaisten että liberaalien Vihreän liiton kanssa. Vähemmistöhallitus antaa enemmän mahdollisuuksia ajaa yhden puolueen tavoitteita, sillä todennäköisesti aina jokin muu puolue on samaa mieltä käsiteltävästä aiheesta.</em></p> <p><em>Enemmistöhallituksissa kaikki ei ole ruusuilla tanssimista. Opposition tehtävä on esittää vastakkaisia mielipiteitä, jotta koko kansa saisi äänensä esiin. Mutta enemmistöhallituksen ansiosta on mahdollista että hallitus ajaa halutessaan lakiesityksensä onnistuneesti läpi, vaikka siinä olisi puutteita. Oppositio ei voi tehdä asialle mitään. Tarpeellisilla perusteilla voi oppositio esittää välikysymyksen yrittääkseen kaataa hallituksen, mutta se harvoin onnistuu enemmistön takia. Välikysymyksen onnistuessa hallituksen on pyydettävä eroa, sillä se ei enää nauti eduskunnan luottamusta.</em></p> <p><em>Vähemmistöhallituksessa hallituksella on nimensäkin mukaisesti vähemmän kansanedustajia parlamentissä. Se vaikeuttaa huomattavasti lakiesitysten hyväksyntää. Jos riittävän moni puolue on eri mieltä muutoksesta tai lakiesityksestä, niin hallitus ei onnistu tavoitteessaan vaikka se olisi kampanjoinut laajasti tällä ideologialla. Hallituksen kaataminen on myös paljon helpompaa, sillä välikysymyksen noustessa on varmaa opposition omaavan enemmän edustajia puolellaan. Hallituksen pitää siis suostutella jokin muu puolue tai useampi äänestämään hallituksen kaatamista vastaan.</em></p> <p><em>Molemmat hallitusmuodot ovat toimivia ja kumpikaan ei ole oikea eikä väärä. Suomessa on pitkään käytetty hallitusmuotona enemmistöhallitusta, mutta se ei estä mahdollisuutta tulevasta vähemmistöhallituksesta. Vuonna 2023 mediassa spekuloitiin mahdollisuutta vähemmistöhallituksesta, sillä vaalien voittaja Kokoomus ei melkein saanut tarpeeksi edustajia enemmistöhallitukseen. Tämä johtui pakonomaisesta valinnasta ottaa joko vasemmistolainen SDP tai äärioikea kansalliskonservatiivinen Perussuomalaiset mukaan hallitukseen. Lopulta hallitustunnustelija Orpo sai suostuteltua Ruotsalaisen Kansanpuolueen mukaan hallitusyhteistyöhön Perussuomalaisten kanssa, vaikka he olivat aiemmin asettaneet PS:n kynnyskysymykseksi olla lähtemättä mukaan.</em></p> </blockquote> <blockquote> <p><strong>Vastaus 2:</strong> </p> <p><em>Edustuksellisessa demokratiassa kootaan eduskunta, joka päättää maata koskevista asioista. Eduskuntaan muodosteen hallitus, jota hallitustunnustelija alkaa kokoamaan. Hallitustunnustelijana toimii yleensä voittaneen eli eniten edustajia eduskuntaan saaneen puolueen puheenjohtaja. Jos suurin puolue epäonnistuu hallituksen luomisessa, voi hallitustunnustelijan rooli siirtyä eteenpäin seuraavaksi suurimpaan puolueeseen. Hallitustunnustelija muodostaa käytyjen keskustelujen ja neuvotteluiden avulla hallituksen. Hallituksen kokoaminen on kompromissien tekemistä, sillä mikään puolue ei voi saada kaikkia mielipiteitään läpi jos haluaa muita puolueita mukaan yhteiseen hallitukseen. Hallitustunnustelijan tavoitteena on koota hallitus, joka ajaa vahviten oman puolueen etua.</em></p> <p><em>Enemmistöhallituksessa on nimensä mukaisesti hallitus, jossa on enemmistö eduskunnan edustajista. Enemmistöhallituksen edustajien määrä on siis vähintään yli puolet eduskunnasta. Suomen kohdalla enemmistöhallitukseen tarvitaan vähintään 101 edustajaa. Vähemmistöhallituksessa taas sen sijaan on alle puolet eduskunnan edustajista. Hallituksessa on yleisesti ottaen monta puoluetta. Tilanne jossa yksi puolue saisi niin merkittävän määrän edustajia eduskuntaan, ettei hallitukseen tarvisi ottaa muita on melkeimpä mahdoton. Enemmistö- ja vähemmistöhallitukset ovat siis puolueiden ja mahdollisesti sitoutumattomien eduskuntaryhmien muodostamia joukkoja, jotka ovat vastuussa päätöksen teossa.</em></p> <p><em>Enemmistöhallituksen vahvuudet löytyvät siitä, että hallituksella on puolellaan enemmistö. Hallituksen on helpompi saada sen ajamat kannat äänestyksissä läpi. Lakimuutoksille ja ehdotuksille löytyy siis vähemmän vastustusta kun enemmistö äänestää niiden puolesta. On mahdollista, että hallituksella ei ole aina yhteistä linjaa asioista, mutta hallitustunnustelijan tehtävänä on sopia ennen hallituksen muodostamista tärkeimmistä puolista ja kannoista. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamuksesta ja enemmistöhallituksen kohdalla eduskunnan luottamuksen muodostaminen vaatii vähemmän kikkailua ja on helpompaa.</em></p> <p><em>Vähemmistöhallituksen huonoin puoli on, että sen ajamat asiat on hankalampi saada läpi ellei tukea löydetä myös oppositiosta eli hallituksen ulkopuolisesta eduskunnan osasta. Oppositiossa istuvat ne, jotka eivät ole hallitusneuvotteluissa päätyneet hallitukseen. Vähemmistöhallituksella on suurempi riski kaatua, sillä sen on vaikeampaa saada eduskunnan luottamus puolelleen eli yli puolet äänistä luottamusäänestyksessä. Suomessa vähemmistöhallituksen muodostamista on pidetty suurena riskinä ja on jo pitkään tavoiteltu enemmistöhallitusta. Tehtävänanto mainitsee, että suomessa 1970-luvusta lähtien on ollut ainoastaan enemmistöhallitusia ja se viestii vahvasti suomalaisesta tavasta arvostaa vakaampaa hallitustapaa eli enemmistöhallitusta.</em></p> <p><em>Hallituksen muodostaminen on yleensä helpompaa vähemmistöhallitukselle, sillä vähemmistön muodostamiseen tarvitaan yleensä vähemmän osapuolia ja sen johdosta on tehtävä vähemmän kompromisseja. Perimmäisesti osapuolien määrä koostuu kuitenkin yhteistyötä tekevien puolueiden edustajien määristä. Vähemmistöhallituksen muodostaminen voi tuntua hallitustunnustelijalle ehdottomalta, jos muut vaihtoehdot eli pakolliset kompromissit johtaisivat niin merkittäviin myönnytyksiin, ettei puolue halua lähteä niihin mukaan. Toki hallituksen muodostamisesssa merkittävää on se, että minkä kokoiset puoleet hallitusta muodostavat ja kuinka samanmieliset puolueet on kyseessä. Suurien puolueiden on käytävä muodostaessaan hallituksen vähemmän keskusteluja eri osapuolien kanssa eli eri mielipiteitä omaavia puoleita on vähemmän mukana neuvotteluissa. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää lähteä muodostamaan hallitusta vain suurien puolueiden kanssa, sillä jos mielipiteet eroavat vahvasti on toisella isolla puolueella paljon valtaa vaikuttaa neuvotteluissa. Vaikutusvalta neuvotteluihin tulee siitä, että ilman suuren puolueen osallisuutta enemmistön muodostaminen on hyvin vaikeaa. Lopulta merkittävintä on se minkälaisia kompromisseja hallitusneuvottelija, joutuu tekemään eri kokoisten hallituksen luomista varten</em>.</p> </blockquote> </div> </div> 2025-12-12T11:43:54+02:00 https://peda.net/id/7ff896dcd66 2025-12-11T09:39:18+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><span class="editor underline">Presidentin asema Suomessa</span><span> <br/> </span><br/> <span>* presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla joka 6.</span><br/> <span> vuosi</span><br/> <span>* sama henkilö voi olla presidenttinä kaksi kautta</span><br/> <span>* presidentillä on Suomessa ollut perinteisesti vahva</span><br/> <span>asema, mutta vuoden 2000 perustuslaissa hänen </span><br/> <span>valtaansa heikennettiin pääministerin ja eduskunnan</span><br/> <span>hyväksi</span><br/> <br/> <span>Presidentin valtaoikeudet oppikirjan sivulla 166 sekä oheisessa diasarjassa.</span><br/> <span>Virkatehtäviin perustuvien valtaoikeuksien lisäksi presidentillä katsotaan olevan myös vaikutusvaltaa. Millaisiin seikkoihin tämä voisi perustua?<br/> </span><br/> <span>Vielä tarkemmin presidentin tehtävistä <a href="https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/tehtavat/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/tehtavat/</a>Tutustu presidentin tehtävän hoitoon </span><a href="https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/paatoksenteko-ja-toiminta/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/paatoksenteko-ja-toiminta/</a><span> ja palkkaukseen </span><a href="https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/palkkio-ja-elake/</a><span>​</span><br/> <span>Tee lista keskeisistä asioista.</span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2025-12-11T09:39:18+02:00 https://peda.net/id/1071a22ed4e 2025-12-09T12:01:43+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Vastaa seuraaviin tehtäviin oppikirjan s. 158 - 163 pohjalta.</span><br/> <br/> <span>1. Mitkä ovat hallituksen tehtävät?<br/> kts. oppik.s. 160</span><br/> <span>2. Miksi lähes kaikki puolueet haluavat hallitukseen?</span><br/> <span>3. Miksi pääministeri on Suomen politiikan ehdoton ykkönen, poliittinen johtaja?</span><br/> <span>4. Miten Suomessa hallitus muodostetaan? Katso vastaus pikakelauksena <a href="https://www.youtube.com/watch?v=SzexuiH3Xlc" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=SzexuiH3Xlc</a></span><br/> <span>5. Mistä eri syistä jokin puolue voi jäädä hallituksen ulkopuolelle vaalien jälkeen?</span><br/> <span>6. Opiskele hallituksen työskentelytavat kirjasta s. 163.</span><br/> <br/> <span>Tutustu nykyiseen Petteri Orpon hallitukseen <a href="https://valtioneuvosto.fi/hallitukset" rel="nofollow ugc noopener">https://valtioneuvosto.fi/hallitukset</a></span><br/> <span>Onko kyseessä enemmistö- vai vähemmistöhallitus?<br/> <br/> </span><br/> <span>Miten oppositio voi yrittää vaikuttaa hallituksen työhön</span><br/> <span>a) enemmistöhallituksen aikana?</span><br/> <span>b) vähemmistöhallituksen aikana?<br/> <br/> Hallitus työskentelee valtioneuvoston linnassa. Tässä lyhyt esittelyvideo kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuksesta <a href="https://www.youtube.com/watch?v=gaK41XJDAjg" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=gaK41XJDAjg</a></span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2025-12-09T12:01:43+02:00 https://peda.net/id/b35ca4c6d4e 2025-12-09T11:59:07+02:00 1. Eduskuntavaalien jälkeen aina muodostetaan uusi hallitus.<br/> 2. Suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee hallitustunnustelija.<br/> 3. Hallitustunnustelija neuvottelee eduskuntaryhmien kanssa ja esittää niille kysymyksiä.<br/> 4. Eduskuntaryhmät neuvottelevat hallituksen muodostavista puolueista.<br/> 5. Presidentti antaa eduskunnalle ilmoituksen pääministeriehdokkaasta.<br/> 6. Eduskunta äänestyksessään hyväksyy/hylkää pääministeriehdokkaan.<br/> 7. Jos eduskunta hylkää pääministeriehdokkaan, pidetään uusi äänestys uuden ehdokkaan kanssa. Eduskunta hyväksyy/hylkää pääministeriehdokkaan.<br/> 8. Jos eduskunta hylkää toistamiseen pääministeriehdokkaan, äänestetään pääministeristä kolmannen kerran kolmannen ehdokkaan kanssa.<br/> 9. Jos hänkään ei saa riittävästi ääniä,eniten ääniä saaneesta pääministeriehdokkaasta tulee pääministeri.<br/> 10. Presidentti nimittää pääministerin ja muut ministerit.<br/> 11. Hallitus antaa eduskunnalle tiedonannon hallituksen keskeisimmistä tavoitteista.<br/> 12. Eduskunta äänestää hallituksen nauttimasta luottamuksesta. 2025-12-09T11:59:07+02:00 https://peda.net/id/991a9ba8d4f 2025-12-09T13:17:07+02:00 Miten yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa eduskunnan toimintaan?<br/> - äänestäminen täysistunnossa<br/> - toiminta eri valiokunnissa<br/> - toiminta omassa eduskuntaryhmässä<br/> - yhteydenpito erilaisiin etujärjestöihin<br/> - yhteydenpito median edustajiin<br/> - kansanedustajan keskeisimpiä valtteja on tehokas verkostoituminen<br/> - vaikutusvallan saaminen saattaa kestää vuosia 2025-12-09T13:17:07+02:00 https://peda.net/id/cc9ae3e6d42 2025-12-08T13:05:26+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Eduskunnan istumajärjestyksen täysistunnossa löydät täältä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Documents/sali-istumajarjestys-vaalikausi-2023-2026.pdf" rel="nofollow ugc noopener">https://www.eduskunta.fi/FI/taysistunto/Documents/sali-istumajarjestys-vaalikausi-2023-2026.pdf</a></span><a href="https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/taysistunnon_verkkolahetykset/Istumajarjestys/Sivut/default.aspx" rel="nofollow ugc noopener"><br/> <br/> E</a><span>duskunnan valiokuntiin pääset tutustumaan täältä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/Sivut/default.aspx" rel="nofollow ugc noopener">https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/Sivut/default.aspx</a></span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2025-12-08T13:05:25+02:00 https://peda.net/id/d1a10a90d36 2025-12-07T13:56:52+02:00 <b>1. Mitä tehtäviä kunnalla on?</b> <br/> - lakisääteiset tehtävät: esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi, taiteen perusopetus, kunta vastaa maankäytöstä, kaupunkisuunnittelusta ja ympäristöpalveluista<br/> - vapaaehtoiset tehtävät: lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen, ammatillisen opetuksen järjestäminen, julkinen liikenne ja teatteritoiminta<br/> <br/> <b>2.a) Millä eri tavoin kunnat voivat järjestää palvelunsa?</b><br/> - voivat tuottaa palvelut itse<br/> - kunta voi perustaa osakeyhtiön tai liikelaitoksen hoitamaan palveluita<br/> - kunta voi ostaa palvelut yksityiseltä yritykseltä tai toiselta kunnalta<br/> - palvelut voidaan toteuttaa esim. kuntayhtymillä<br/> <b>b) Mistä kunnat saavat rahaa palveluiden toteuttamiseen?</b><br/> - tärkein kunnan tulonlähde on kunnallisvero<br/> - kunnat perivät myös kiinteistöveroa<br/> - valtionosuudet<br/> - kunta voi saada tuloa liikelaitoksistaan ja sijoituksista<br/> - kunta perii maksuja palveluistaan<br/> <br/> <b>3.a) Mitkä tehtävät on siirretty kunnilta hyvinvointialueille?</b><br/> - Sosiaali- ja terveyspalvelut ja palo- ja pelastustoimi siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille SOTE-uudistuksessa 2022<br/> - Suomen hyvinvointilalueet <a href="https://stm.fi/hyvinvointialueet-kartalla" rel="nofollow ugc noopener">https://stm.fi/hyvinvointialueet-kartalla</a><br/> - Helsinki jätettiin SOTE-uudistuksen ulkoipuolelle ja siellä homma jatkuu entiseen malliin, eli kaupunki hoitaa myös SOTE-palvelut<br/> <b>b) Miksi SOTE-uudistus toteutettiin?</b><br/> - haluttiin taata laadukkaat ja tasaveroiset palvelut kaikille suomalaisille eri puolilla maata<br/> - ajatuksena oli myös saavuttaa säästöjä<br/> <br/> <b>6. Miten sinä voit vaikuttaa kotikuntasi asioihin?</b><br/> - äänestämällä kunnallisvaaleissa tai asettumalla itse ehdolle<br/> - tekemällä kuntalaisaloitteen<br/> - erilaisilla nettiadresseilla<br/> - ottamalla yhteyttä kunnan päättäjiin ja esittämällä heille ehdotuksia kunnan kehittämiseksi<br/> - toimimalla jossain puolueessa, kansalaisjärjestössä ja vaikuttamalla sitä kautta<br/> - kirjoittamalla lehtiin tai kuntien keskustelupalstoille 2025-12-07T13:56:52+02:00 https://peda.net/id/e4bd63e0d0f 2025-12-04T11:52:06+02:00 Joudun olemaan itsenäisyysjuhlan harjoituksissa. Lukekaa sillä aikaa kpl. 18 ja tehkää kappaleen tehtävät 1,2,3,6 ja 7. 2025-12-04T11:52:06+02:00 https://peda.net/id/34f7062acb8 2025-11-27T13:08:07+02:00 Tee kappaleen 11. teht. 2, 3, 4 ja 6. 2025-11-27T13:07:04+02:00 https://peda.net/id/a18ea904c9e 2025-11-25T12:58:10+02:00 Lue kirjan kappale 10 ja tee kappaleen teht. 1,2,3 ja 6. 2025-11-25T12:58:10+02:00 https://peda.net/id/fd879848c92 2025-11-25T12:56:13+02:00 <b>Teht. 4. Mitä vaikutuksia sillä olisi, jos Suomi luopuisi pohjoismaisesta hyvinvointimallista.</b><br/> <br/> - sosiaaliturvan taso hiipuisi nykyisestä<br/> - sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus vaihtuisi julkisesta yksityiseksi. kansalaisten olisi itse maksettava niistä palveluista, jotka he nykyisin saavat ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi. Kansalaiset voisivat ottaa yksityisiä vakuutuksia terveysmenojen varalle. <br/> - koulutuksen kehitys olisi todennäköisesti samanlainen<br/> - luokkaerot todennäköisesti kasvaisivat<br/> - tutkimusten mukaan suuret luokka- ja varallisuuserot lisäävät yhteiskunnallisia ristiriitoja<br/> - hyvinvointivaltion rahoituksen riittävyys riippuu tosi paljon talouden kehityksestä. Jos talous kasvaa hyvin, myös paineet hyvinvointivaltion säilyttämistä kohtaan vähenevät.<br/> - jos pohjoismaisesta hyvinvointimallista luovuttaisiin, vaihtoehdot ovat joko luopua hyvinvointimallista kokonaan tai siirtyä johonkin muuhun hyvinvointimalliin<br/> - kansalaisten turvallisuudentunne voisi vähentyä jos hyvinvointimallista luovutaan<br/> - monet yhteiskunnalliset ja taloudelliset kysymykset eivät häviä, vaikka nykyisestä mallista luovuttaisiin. Tällaisia ovat esim. väestörakenteen vinouma ja sen aiheuttama kestävyysvaje. Ne pitää ratkaista, oli hyvinvointimalli mikä tahansa. 2025-11-24T13:01:55+02:00 https://peda.net/id/cc9a2160c5f 2025-11-20T12:58:08+02:00 Lue kpl. 9. ja tee teht. 1,2,4 ja 5. 2025-11-20T12:58:08+02:00 https://peda.net/id/08da013cc3a 2025-11-17T13:53:29+02:00 Katso oheinen video &quot;Hyvinvointivaltiota rakentamassa&quot; n. 20 min <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/09/suomen-100-vuotta-virtasten-silmin-nain-koyhasta-maatalousmaasta-tuli-moderni" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/09/suomen-100-vuotta-virtasten-silmin-nain-koyhasta-maatalousmaasta-tuli-moderni</a> 2025-11-17T13:53:29+02:00 https://peda.net/id/b4b47970c3a 2025-11-17T13:51:08+02:00 <div class="textLayer"><b><span dir="ltr">1.</span> <span dir="ltr">Selvitä seuraavien käsiteparien erot</span><span dir="ltr">.</span></b><br/> <b><span dir="ltr">a)</span> <span dir="ltr">siirtolainen</span> <span dir="ltr">–</span> <span dir="ltr">maahanmuuttaj</span><span dir="ltr">a</span></b></div> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa maasta toiseen esimerkiksi työn, opiskelun, avioliiton</span><br/> <span dir="ltr">tai muun vapaaehtoisen syyn vuoksi</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maahanmuuttaja on kuka tahansa, joka muuttaa maahan eri syistä</span><span dir="ltr">.</span><br/> <b><span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">turvapaikanhakija</span> <span dir="ltr">–</span> <span dir="ltr">kiintiöpakolaine</span><span dir="ltr">n</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Turvapaikanhakija on</span> <span dir="ltr">henkilö, joka pyytää itselleen (omaisilleen) turvapaikkaa ja</span><br/> <span dir="ltr">oleskeluoikeutta eli pakolaisen asemaa vieraasta maasta</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka saapuu</span><br/> <span dir="ltr">maahan valtion määrittelemässä pakolaiskiintiössä</span><span dir="ltr">.<br/> </span><br/> <b><span dir="ltr">2.</span> <span dir="ltr">Miksi maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt Suomessa 1990</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">luvulta</span></b><br/> <b><span dir="ltr">lähtien?</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Globalisaation kiihtyminen selittää osaltaan maahanmuuttoa.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Ihmiset muuttavat toiseen maahan esimerkiksi työn, rakkauden tai opiskelun vuoksi.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">EU</span><span dir="ltr">-</span><span dir="ltr">jäsenyys on lisän</span><span dir="ltr">nyt maahanmuuttoa.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Veriset sisällissodat ja vainot ovat lisänneet turvapaikanhakijoiden määrää. Suomeen on</span><br/> <span dir="ltr">tullut paljon turvapaikanhakijoita Somaliasta, Irakista, Afganistanista ja Syyriasta.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kiinan avautuminen ja talouskasvu näkyvät myös siinä, että</span> <span dir="ltr">kiinalaisten määrä on</span><br/> <span dir="ltr">kasvanut.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen maahan saapui paljon ihmisiä Venäjältä (esimerkiksi</span><br/> <span dir="ltr">Inkerinmaalta) ja itsenäistyneestä Virosta</span><span dir="ltr">.</span><br/> <br/> <b><span dir="ltr">3.</span> <span dir="ltr">Millä eri tavoin pakolaisstatuksen voi saada Suomessa</span><span dir="ltr">?</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Suomeen otetaan kiinti</span><span dir="ltr">öpakolaisia kansainvälisiltä pakolaisleireiltä.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Turvapaikkahakemus hyväksytään Suomessa.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pakolainen voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämisen kautta</span><span dir="ltr">.<br/> </span><br/> <b><span dir="ltr">4.</span> <span dir="ltr">Millaisista syistä ihmiset muuttavat maasta toiseen? Tee aiheesta käsitekartta</span><span dir="ltr">.</span></b><br/> <span dir="ltr">Näkökulmia käsitekarttaan</span><span dir="ltr">:</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">työ</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">rakkaus</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">opiskelu</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">levottomat olot (sota, luonnonkatastrofit, poliittinen tai henkilöön liittyvä vaino</span><span dir="ltr">)</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">perh</span><span dir="ltr">e</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">seikkailunhal</span><span dir="ltr">u<br/> </span><br/> <b><span dir="ltr">5.</span> <span dir="ltr">Ota kantaa väitteeseen:</span> <span dir="ltr">Maahanmuuttokeskustelussa puhutaan liikaa vain</span></b><br/> <b><span dir="ltr">turvapaikanhakijoista</span><span dir="ltr">.</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kaikki maahanmuuttajat samaistetaan helpost</span><span dir="ltr">i pakolaisiin.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Suurin osan maahanmuuttajista ei ole pakolaisia vaan työntekijöitä.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pakolaisuutta vastustavien äänekäs keskustelu sosiaalisessa mediassa mahdollistaa</span><br/> <span dir="ltr">monenlaisten</span> <span dir="ltr">–</span> <span dir="ltr">jopa rasististen</span> <span dir="ltr">–</span> <span dir="ltr">mielipiteiden esittämisen.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Turvapaikanhakijoiden aalto</span> <span dir="ltr">Eurooppaan vuonna 2015 lisäsi aiheeseen liittyvää uutisointia</span><br/> <span dir="ltr">ja keskustelua</span><span dir="ltr">.<br/> </span><br/> <b><span dir="ltr">6.</span> <span dir="ltr">Millä argumenteilla maahanmuuttoa toisaalta puolustetaan, toisaalta</span></b><br/> <b><span dir="ltr">vastustetaan</span><span dir="ltr">?</span></b><br/> <b><span dir="ltr">Puolustetaan</span><span dir="ltr">:</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Hädänalaisessa tilanteessa olevia ihmisiä on autettava</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maahanmuuttajista saadaan työvoimaa</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Monikulttuurisuus nähdään rikkautena ja suvaitsevaisuutena.</span><br/> <b><span dir="ltr">Vastustetaan</span><span dir="ltr">:</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maahanmuuton kustannuksia pelätään.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maahanmuuttajien pelätään vievän suomalaisilta työpaikat.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maahanmuuttajat koetaan uhaksi suomalaiselle</span> <span dir="ltr">kulttuurille.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maahanmuuttajien ei uskota sopeutuvan Suomeen, vaan heidän pelätään syrjäytyvän.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maahanmuuttajien sopeutumattomuuden uskotaan lisäävän rikollisuutta</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maahanmuuton taloudellisia ja väestöllisiä hyötyjä ei ymmärretä</span><span dir="ltr">.</span><br/> <span dir="ltr"><br/> </span> 2025-11-17T13:51:08+02:00 https://peda.net/id/340ec60ac3a 2025-11-17T13:04:35+02:00 Lue kpl. 7 ja tee kappaleen teht. 1-3 ja 6 sekä alla oleva lehtileiketehtävä. 2025-11-17T13:04:35+02:00 https://peda.net/id/81d680f6c2f 2025-11-16T16:28:23+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose">Käsitteet<br/> siirtolainen = henkilö, joka muuttaa maasta toiseen esimerkiksi työn, opiskelun, avioliiton tai<br/> muun vapaaehtoisen syyn vuoksi<br/> maahanmuuttaja = kuka tahansa maahan muuttava<br/> oleskeluluvan saanut = ulkomaalainen, joka saa tulla maahan ja oleskella siellä muun syyn kuin<br/> matkailun tai vastaavan lyhytaikaisen oleskelun vuoksi; pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää, kun<br/> oleskelija on asunut Suomessa neljä vuotta<br/> pakolainen (sopimuspakolainen) = ulkomaalainen, jolla on perusteltu syy pelätä, että hän voi<br/> joutua vainotuksi esimerkiksi rodun, uskonnon tai poliittisen mielipiteen vuoksi<br/> paperiton = laiton maahanmuuttaja; henkilö, joka on saapunut maahan ilman viisumia tai asuu<br/> maassa ilman oleskelulupaa<br/> turvapaikanhakija = henkilö, joka pyytää itselleen (ja omaisilleen) turvapaikkaa ja oleskeluoikeutta<br/> eli pakolaisen asemaa vieraasta maasta<br/> kiintiöpakolainen = henkilö, jolla on YK:n myöntämä pakolaisen asema ja joka saapuu maahan<br/> osana valtion määrittelemää pakolaiskiintiötä<br/> toissijainen suojelu = jos edellytykset turvapaikan saamiseksi eivät täyty, mutta kotimaahan<br/> palaaminen aiheuttaisi henkilökohtaista uhkaa (esim. uhka joutua kidutetuksi) tai kotimaassa on<br/> aseellinen selkkaus<br/> ulkomaalaistaustainen / ulkomaista syntyperää oleva = henkilö, joka on syntynyt ulkomailla tai<br/> hänen vanhempansa tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla<br/> kotouttaminen = maahanmuuttajan sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan opettamalla hänelle kieltä ja kulttuuria ja tutustuttamalla hänet työelämään. kuntien velvollisuus järjestää<br/> <br/> Tehtävä<br/> 1. Lue maahanmuuttoon liittyvät käsitteet.<br/> 2. Valitse neljä käsitettä ja etsi jokaiselle käsitteelle siihen liittyvä uutinen. Perustele valintasi. Linkki artikkeliin mukaan. Palauta tämäkin tehtävä palautuskansioon.</div> </div> 2025-11-16T16:28:23+02:00 https://peda.net/id/b8d4041ac14 2025-11-14T13:19:01+02:00 Teht. 2. <br/> a) Taloudellinen huoltosuhde huomioi, että kaikki työikäiset eivät ole töissä (työttömät, opiskleijat, työkyvyttömät)<br/> b) Miten taloudellista huoltosuhdetta voidaan parantaa?<br/> - työuraa voidaan pidentää sekä alusta että lopusta: esim. nopeasti valmistuvat saavat osan lainasta anteeksi, vanhoijen jaksamista työelämässä tuetaan<br/> - työkyvyn ylläpito kaikenikäisille<br/> - eläkeiän nosto<br/> - työperäinen maahanmuutto<br/> <br/> teht. 3.<br/> a) Millä tavoin ikääntyminen vaikutta talouteen?<br/> - eläkemenot kasvaa<br/> - terveyspalvelujen tarve kasvaa<br/> - verotuloe vähenee<br/> - ikääntyneiden palvelujen tarve kasvaa<br/> b) Miten vaikuttaa polkitiikkaan?<br/> - poliitikot joutuvat miettimään, mihin varoja sijoitetaan, voi aiheuttaa ristiriitoja<br/> - eläkeläisten poliittinen ja taloudellinen vaikutusvalta kasvaa<br/> - 2025-11-14T13:19:01+02:00 https://peda.net/id/756d073ac14 2025-11-14T13:06:24+02:00 Katso kappaleen 5. kuviota väestöllisestä huoltosuhteesta ja vastaa kysymyksiin.<br/> 1. Mikä on väestöllinen huoltosuhde?<br/> - se kertoo, kuinka monta lasta ja eläkeikäistä on 100 työikäistä kohti<br/> - luvun pohjalta näkee väestön ikärakenteen<br/> 2. Mitä kuvio kertoo?<br/> - vuonna 1970 jokaista sataa työikäistä kohden oli n. 50 huollettavaa<br/> - vuonna 2060 arvioidaan olevan 79 huollettavaa sataa työikäistä kohden<br/> 3. Mistä kehitys johtuu?<br/> - suurten ikäluokkien vanhenemisesta ja eliniän pitenemisestä<br/> - syntyvyyden laskusta<br/> 4. Miten väestön vanheneminen vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan?<br/> - työikäisten määrä vähenee<br/> - verotulojen määrä vähenee<br/> - eläkemenot nousevat ja eläkeikää voi olla pakko nostaa<br/> - iäkkäiden hoitokulut kasvavat<br/> - eläkeläisten poliittinen vaikutusvalta kasvaa<br/> - nuorten poliittinen vaikutusvalta vähenee<br/> - iäkkäille tajottavien palvelujen määrä kasvaa ja heille markkinoidaan tuotteita useammin<br/> - menojen kasvu luo veronkorotuspaineta<br/> - kestävyysvaje: julkisen sektorin menot kasvavat tuloja nopeammin 2025-11-14T12:41:21+02:00 https://peda.net/id/aa99a928bfb 2025-11-12T12:52:22+02:00 Lue kpl. 5. ja tee teht. 1,2,3 ja 5.<br/> Lue kpl. 6. ja tee teht. 1,2 ja 3. 2025-11-12T12:52:22+02:00 https://peda.net/id/62fc7edebfa 2025-11-12T12:41:07+02:00 <div class="textLayer"><!--filtered attribute: data-main-rotation="0"--><br/> <b><span dir="ltr">1. a)</span> <span dir="ltr">Mihin poliisi pyrkii toiminnallaan?</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">yleisen järjestyksen ylläpitäminen</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">turvallisuuden luominen ja valvominen</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">rikosten ennaltaehkäiseminen</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">rikosten selvittäminen</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen (KRP)</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">valtakunnallisesta turvallisuudesta huolehtiminen (SUPO)<br/> </span><br/> <b><span dir="ltr">b)</span> <span dir="ltr">Mitä keinoja poliisilla on toteuttaa pyrkimyksiään?</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Poliisi pyrkii tavoitteeseensa ensisijaisesti neuvomalla, kehottamalla ja käskyttämällä.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Pol</span><span dir="ltr">iisin pakkotoimia ovat esimerkiksi ihmisen kiinniotto, väkijoukon hajottaminen,</span><br/> <span dir="ltr">liikenteen pysäyttäminen, rikospaikan eristäminen, kotietsintä, takavarikointi,</span><br/> <span dir="ltr">verikokeeseen vieminen, telekuuntelu tuomioistuimen luvalla.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Poliisi suorittaa rikoksen esitutki</span><span dir="ltr">nnan ja auttaa syyttäjää.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Poliisi myöntää monenlaisia lupia.</span><br/> <br/> <b><span dir="ltr">2.</span> <span dir="ltr">Tee käsitekartta oikeusvaltion tunnuspiirteistä.</span></b><br/> <span dir="ltr">Käsitekartassa voisi olla seuraavia asioita:</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Yhteiskunnan toiminta perustuu lakeihin.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Viranomaiset eivät tee</span> <span dir="ltr">mielivaltaisia päätöksiä.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Viranomaisen päätöksestä voi valittaa.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kansalaiset luottavat viranomaisiin.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Tuomioistuimet ovat riippumattomia.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Maassa noudatetaan laillisuusperiaatetta.<br/> </span><br/> <b><span dir="ltr">3.</span> <span dir="ltr">Piirrä kaavio Suome</span><span dir="ltr">n kolmiportaisesta tuomioistuinjärjestelmästä. Liitä</span></b><br/> <b><span dir="ltr">jokaiseen portaaseen kaksi mielestäsi merkittävää asiaa.</span></b><br/> <span dir="ltr">Esimerkkejä:</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Käräjäoikeus: alin oikeusaste, käsittelee riita</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja rikosasioita, kokoonpanot vaihtelevat</span><br/> <span dir="ltr">tapauksen mukaan.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Hovioikeus: keskimmäine</span><span dir="ltr">n oikeusaste, käsittelee valitustapauksia, päätökset pääosin</span><br/> <span dir="ltr">asiakirjojen pohjalta, ensimmäinen oikeusaste valtion</span><span dir="ltr">-</span> <span dir="ltr">ja maanpetosjutuissa sekä</span><br/> <span dir="ltr">eräissä virkasyyteasioissa.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Korkein oikeus: ylin oikeusaste, käsittelee valitustapauksia harkintansa mukaan,</span><br/> <span dir="ltr">päät</span><span dir="ltr">ökset pääosin asiakirjojen pohjalta, ennakkopäätöstuomioistuin.</span></div> <br/> <b><span dir="ltr">4.</span> <span dir="ltr">Ota kantaa väitteeseen: Oikeusistuinten ruuhkat uhkaavat kansalaisten</span></b><br/> <b><span dir="ltr">oikeusturvaa.</span></b><br/> <b><span dir="ltr">Puolesta</span><span dir="ltr">:</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Monet asiat päätyvät turhaan oikeusistuinkäsittelyyn; jutturuuhkien vuoksi käsittelyajat</span><br/> <span dir="ltr">pide</span><span dir="ltr">ntyvät ja kansalaisten oikeusturva heikkenee.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on moittinut Suomea oikeusistuinten hitaudesta.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Oikeudenkäyntikulut ovat nousseet, eikä kaikilla ole enää varaa lähteä käräjille.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Vähävaraiset ja isojen rikosten tekij</span><span dir="ltr">ät saavat usein maksuttoman oikeudenkäynnin,</span><br/> <span dir="ltr">mutta tuloiltaan keskiluokkainen joutuu itse maksamaan oikeudenkäyntikulunsa, jos</span><br/> <span dir="ltr">häviää juttunsa.</span><br/> <b><span dir="ltr">Vastaan</span><span dir="ltr">:</span></b><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Kansalaisilla on oikeus valittaa tuomioista.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Suomessa oikeusistuimet eivät ole</span> <span dir="ltr">korruptoituneet.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Oikeudenkäynnit ovat hitaita, koska asiat käsitellään perusteellisesti.</span><br/> <span dir="ltr">•</span> <span dir="ltr">Sovittelu on osaltaan nopeuttanut käsittelyjä. Toisinaan sen avulla vältetään koko</span><br/> <span dir="ltr">oikeudenkäynti.</span> 2025-11-12T10:20:02+02:00 https://peda.net/id/25ec1662bec 2025-11-11T09:15:05+02:00 Lue kpl. 4. ja tee kappaleen tehtävät 1,3 ja 4. 2025-11-11T09:15:05+02:00 https://peda.net/id/f04d7d2abe2 2025-11-10T12:56:41+02:00 Lue kpl. 3. ja tee kappaleen tehtävät sähköiseen kirjaan. 2025-11-10T12:56:41+02:00