https://peda.net/id/15a2c84a229 2021-10-01T12:36:14+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/15a3dd54229 2016-03-14T14:54:45+02:00 <p><span class="left"><a href="https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/mpl/koulu/luokat2/5a2/oppimateriaali/historia/historia2/sua1/ntk/nimet%C3%B6n-51b9/sigismund-png#top" title="sigismund.png"><img src="https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/mpl/koulu/luokat2/5a2/oppimateriaali/historia/historia2/sua1/ntk/nimet%C3%B6n-51b9/sigismund-png:file/photo/47c15b7b66b2ed52135ca860122da2f28ea80210/sigismund.png" alt="" title="sigismund.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Elettiin 1590-luvun loppua. Sigismund, joka oli jo vuodesta 1587 ollut Puolan vaalikuningas, peri Ruotsin kuninkuuden isänsä Juhana III:n kuoltua v. 1592. Sigismund vietti aikaansa Puolassa, jolloin Ruotsissa käytännön valtaa pitivät valtaneuvosto ja Sigismundin setä Kaarle-herttua. <br/> <br/> </p> <p><span class="mw-headline"><br/> <br/> Kuvassa Sigismund, Ruotsin suurvallan kuningas.</span></p> <h3><span class="mw-headline"><br/> Sotarasitukset johtavat levottomuuksiin</span></h3> <p>Kuningas <span class="right"><a href="https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/mpl/koulu/luokat2/5a2/oppimateriaali/historia/historia2/sua1/ntk/nimet%C3%B6n-51b9/flemming-png#top" title="Flemming.png"><img src="https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/mpl/koulu/luokat2/5a2/oppimateriaali/historia/historia2/sua1/ntk/nimet%C3%B6n-51b9/flemming-png:file/photo/ebcb22c8fe24976913febae81460d72400cf4365/Flemming.png" alt="" title="Flemming.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span>majoitti ruotsalaisia sotilaita suomalaisten talonpoikien taloihin. Näin tehtiin, koska Suomessa ei ollut kasarmeja, joihin sotilaat olisivat majoittuneet. Talonpojat siis pakotettiin ruokkimaan ja majoittamaan sotilaat eli huovit. Tätä järjestelmää kutsuttiin linnaleiriksi, ja siitä tuli talonpojille ylimääräinen rasitus muutenkin ankaran verotuksen lisäksi. Syypääksi rasituksiin koettiin Suomessa Sigismundin edustajana toiminut marski Klaus Flemming, joka oli tunnettu huonosta käytöksestään ja siitä, ettei hän juuri piitannut siisteydestä. Flemming halusi säilyttää linnaleirit, vaikka sota oli jo ohi.</p> <p><span class="mw-headline">Kuvassa Klaus Flemming.</span></p> <h3><span class="mw-headline"><br/> Väärinkäytöksistä ja rasituksista valitetaan Ruotsiin</span></h3> <p>Talonpojat, jotka kärsivät linnaleirityksestä, lähtivät viemään valituksensa Ruotsiin Kaarle-herttualle. Fleming kielsi valitusretket Ruotsiin, mutta voinut estää niitä. Kaarle-herttua kehotti talonpoikia nousemaan kapinaan Flemmingiä vastaan. Kaarle-herttua uskoi, että kuninkaan valta olisi helpompi kaapata Sigismundilta, kun Sigismundille uskollinen Flemming joutuisi vaikeuksiin.</p> <h2><span class="mw-headline">Nuijasodan kulku</span></h2> <div class="thumb tright"> <div class="thumbinner"><a class="image" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Nuijakivi.JPG" rel="nofollow ugc noopener"><img class="thumbimage" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Nuijakivi.JPG/330px-Nuijakivi.JPG" alt=""/><!--filtered attribute: srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Nuijakivi.JPG/330px-Nuijakivi.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Nuijakivi.JPG/440px-Nuijakivi.JPG 2x"--><!--filtered attribute: data-file-width="1992"--><!--filtered attribute: data-file-height="1428"--></a> <div class="thumbcaption"> <div class="magnify"> </div> Nuijakivi Nyystölän kylässä Padasjoella</div> </div> </div> <h3><span class="mw-headline">Jaakko Ilkka nousee kapinaan</span></h3> <p>Pohjanmaalta kotoisin oleva varakas talonpoika Jaakko Ilkka johti kapinallisia, joilla ei ollut aseinaan juuri muuta kuin nuijat ja keihäät. Kun kapinnallisjoukko saapui Nokialle, heitä oli jo 2500 miestä. He kohtasivat Klaus Flemmingin, joka hyökkäsi noin 3000 miehen voimalla, ja vaati heitä antautumaan.</p> <h3><span class="mw-headline">Etelä- ja Keski-Pohjanmaan nuijamiehet lyödään</span></h3> <p>Klaus Flemingin lupasi kapinallisille, että he saavat poistua, jos luovuttavat johtajansa. Tästä syntyi nuijamiesten joukossa erimielisyyttä ja seurasi yleinen hajaannus. Flemmingin ratsusotilaat tappoivat satoja pakenevia nuijasotilaita hangelle. Päivän taistelun jälkeen nuijamiehet olivat menettäneet toivonsa ja suostuivat Flemingin vaatimukseen antautumisesta ja johtajien luovuttamisesta. Johtajat vangittiin vasta myöhemmin ja tuomittiin kuolemaan.</p> <div class="thumb tright"> <div class="thumbinner"><a class="image" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Nuijasodan_muistomerkki.JPG" rel="nofollow ugc noopener"><img class="thumbimage" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Nuijasodan_muistomerkki.JPG/330px-Nuijasodan_muistomerkki.JPG" alt=""/><!--filtered attribute: srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Nuijasodan_muistomerkki.JPG/330px-Nuijasodan_muistomerkki.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Nuijasodan_muistomerkki.JPG/440px-Nuijasodan_muistomerkki.JPG 2x"--><!--filtered attribute: data-file-width="2056"--><!--filtered attribute: data-file-height="3088"--></a> <div class="thumbcaption"> <div class="magnify"> </div> Nuijasodan muistomerkki Padasjoella</div> </div> </div> <p><br/> <br/> <br/> <span class="right"><a href="https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/mpl/koulu/luokat2/5a2/oppimateriaali/historia/historia2/sua1/ntk/nimet%C3%B6n-51b9/kaarle-ix-png2#top" title="kaarle IX.png"><img src="https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/mpl/koulu/luokat2/5a2/oppimateriaali/historia/historia2/sua1/ntk/nimet%C3%B6n-51b9/kaarle-ix-png2:file/photo/920e68799be327850fecb45e00d308efb673fd23/kaarle%20IX.png" alt="" title="kaarle IX.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Myös muualla Suomessa liikkui kapinallisia, ja he ottivat verisesti yhteen kuninkaan joukkojen kanssa. Kuninkaan sotilaat ryöstelivät talonpoikien tiloja ja kohtelivat asukkaita julmasti. Kaiken kaikkiaan nuijasodassa kuoli lähes 3000 talonpoikaa. Myös kapinaan osallistumattomia talonpoikia kuritettiin ankarasti. Tappiolle jääneet talonpojat siis hävisivät nuijasodan. He eivät saaneet apua edes kuninkaaksi nousseelta Kaarlelta, vaikka hän oli herttuana ollessaan itse kehottanut heitä kapinaan.<br/> <br/> Kuvassa kuningas Kaarle IX </p> 2021-10-01T12:36:14+03:00