https://peda.net/id/15922bda10f 2022-10-18T11:12:32+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f7bc2e0011b 2022-11-13T15:38:08+02:00 <br/>  * Kerrataan erityisesti pilkkusäännöt, joista pidetään <b>pilkkutesti</b>.<b><br/> </b><br/>  * Kirjoitetaan yksi <b>lukutaidon</b> <b>vastaus</b> liittyen ryhmäviestinnän analyysiin.<br/> <br/>  * <b>Luetaan yksi kirja</b>: valitse itse jokin kirja, joka käsittelee jotain muuta kulttuuria kuin Suomea tai jossa kulttuurit törmäävät. Tehdään tähän liittyen vlogipostaus ja somepäivityksiä pienryhmissä.<br/> <br/>  * Kirjoitetaan <b>kirjoitustaidon työ 4000 merkkiä.</b><b><br/> <br/> </b> * Käydään <b>arvioitava ryhmäkeskustelu</b>.<b><br/> </b> 2019-11-28T10:13:32+02:00 https://peda.net/id/dee3a9f2111 2020-02-13T23:17:16+02:00 Jokainen kieli muuttuu koko ajan. Suurin syy muutokseen on ympäröivät toiset kielet ja mallin ottaminen niiltä. Myös uusia sanoja syntyy koko ajan, esimerkiksi yhdistämällä, johtamalla ja lainaamalla.<br/> <br/> Vähitellen kieli voi jopa muuttua toiseksi kieleksi.<b> Jos kielellä ei ole äidinkielisiä puhujia, se kuolee.</b> Voi käydä niin, että koko kieliyhteisö vaihtaa lopulta kieltä.<br/> <br/> Kielen mukana kuolee myös osa ihmiskunnan kulttuuriperinnöstä sekä tietoa yhteisöjen historiasta. Monikielisyys merkitsee monikulttuurisuutta. Se on rikkaus: monimuotoisuus on osa ihmiselämän mielekkyyttä.<br/> <br/> Erot kielissä johtuvat niiden historiasta. Suomen kieli kuuluu <b>suomalais-ugrilaiseen eli uralilaiseen kielikuntaan.<br/> <br/> </b>Suurin osa eurooppalaisista kielistä (esim. ruotsin ja englannin kieli) kuuluu <b>indoeurooppalaiseen kielikuntaan</b>.<br/> <br/> Kielisukulaisuus selviää erityisesti kielten<b> sanastoa ja rakennetta</b> tutkimalla.<br/> <br/> <b>Kielikunta = ryhmä kieliä, jotka ovat peräisin yhteisestä kantakielestä<br/> <br/> Kielisukulaisuus = samaan kielikuntaan kuuluminen<br/> <br/> </b>Suomen kieli on peräisin <b>kantasuomesta,</b> jota puhuttiin noin 2000 vuotta sitten Suomenlahden ympäristössä, se on kantauralin eli suomalais-ugrilaisen kantakielen seuraaja<br/> <br/> <b>Lähisukukielistämme suurin on viron kieli (vajaat miljoona ihmistä, kuuluu itämerensuomalaisiin kieliin), etäsukukielistämme suurin on unkarin kieli (14 miljoonaa puhujaa, kuuluu ugrilaisiin kieliin) ja läheisimpiä ovat saamelaiskielet.<br/> <br/> Muita sukukieliämme ovat marin kielet, hansi, manti, samojedikielet sekä permiläiskielet.<br/> <br/> Suurinta osaa suomen sukukielistä puhutaan Venäjällä</b> (yli kaksi ja puoli miljoonaa suomalais-ugrilaista).<br/> <br/> <b>Suomen kieli koostuu eri-ikäisistä balttilaisista, slaavilaisista ja germaanisista lainasanoista</b> (suomalais-ugrilaisella kantakielellä ollut kontakteja indoeurooppalaisen kantakielen kanssa 4000-3000 vuotta eaa).<br/> <br/> Indoeurooppalainen kielikunta on maailman suurin (jopa puolet maailman asukkaista, yli 200 kieltä).<br/> <br/> Suomen kirjakielen isänä pidetään <b>Mikael Agricolaa (noin 1510-1557)</b>, joka suomensi <b>Uuden testamentin (1548) ja kirjoitti Abc-kirian (1543)</b>. Suomen kieltä oli kyllä puhuttu jo tuhansia vuosia aiemminkin, mutta puhujat eivät kutsuneet itseään suomalaisiksi ja kieltään suomeksi. Agricolan työn jälkeen seuraavaksi julkaistiin suomen kielellä vasta koko <b>Raamattu 1642</b>. Kiinnostus suomen kieleen alkoi kasvaa 1800-luvulla. Tähän vaikutti <b>kansallisuusaate, painotekniikka ja paperintuotanto</b>. Suomen kirjakieli päätettiin <b>pohjata länsimurteisiin</b>. <b>1800-luvulla suomen kieli rikastui</b> <b>sanastoltaan</b> (keksittiin suomenkieliset vastineet kansainvälisille käsitteille). <b>1900-luvulle tultaessa suomen kieli oli kehittynyt kaikkien elämänalojen kieleksi, jota käytettiin koko maassa.</b><br/> <br/> <b>Tällä hetkellä suomen kieli kuuluu maailman elinvoimaisimpien kielten joukkoon.</b> Sillä on mahdollista opiskella yliopistossa, käyttää mediaa jne. Suomenkielisiä tekstejä on paljon enemmän kuin monilla puhujamäärältään suuremmilla kielillä. Tulevaisuuden suomen kielen eteen tulee tehdä poliittisia päätöksiä ja nähdä vaivaa. 2019-11-27T14:38:53+02:00 https://peda.net/id/c481878c111 2022-10-18T11:17:08+03:00 Suomen viralliset kansalliskielet ovat <b>s</b><b>uomi ja ruotsi. Niillä on oikeus saada viranomaispalveluja</b>.<br/> <br/> Valtion tai kunnan <b>virkamiehiltä vaaditaan koko maassa molempien virallisten kielten taitoa</b>. <br/> <br/> Kielivähemmistöt jakautuvat<b> historiallisiin ja maahanmuuttajataustaisiin kielivähemmistöihin</b>.<br/> <br/> Suomessa puhutaan myös kolmea saamelaiskieltä, <b>pohjois-, inarin- ja koltansaamea</b>, joista pohjoissaamea eniten (20 000 puhujaa). <b>Saamen kielilaki</b> turvaa saamelaiskielten oikeuksia.<br/> <br/> <b>Karjalan kieli</b> on suomen sukukielistä lähin. Sen puhuja-alue on Itä-Karjalassa (6000 puhujaa, 20 000 hallitsee).<br/> <br/> <b>Suomen romanikieltä</b> puhuvat lähinnä iäkkäät romanit, yhteensä romanikansalaisia on noin 10 000.<br/> <br/> <b>Venäjää puhuu Suomen suurin kielivähemmistö, 70 000 ihmistä.<br/> <br/> Myös tataaria ja jiddista puhutaan Suomessa.<br/> <br/> Suurimpia maahanmuuttajataustaisia kielivähemmistöjä Suomessa ovat viron, somalin, arabian, englannin, kiinan ja kurdin puhujat.<br/> <br/> Viittomakielessä käytetään käsien, vartalon ja suun liikkeitä. </b>Suomessa käytetään suomalaista viittomakieltä ja suomenruotsalaista viittomakieltä (noin 5000 suomalaisen äidinkieli).<br/> <br/> <b>Murre</b> tarkoittaa <b>kielen alueellista vaihtelua</b>. Suomen murteet jaetaan<b> itä- ja länsimurteisiin</b>.<br/> <b>- lounaismurteet</b><br/> <b>- hämäläismurteet</b><br/> <b>- etelä- ja keskipohjanmaan murteet<br/> - pohjois-pohjanmaan murteet</b><br/> <b>- peräpohjan murteet</b><br/> <b>- savolaismurteet (itämurteita)</b><br/> <b>- kaakkoismurteet (itämurteita)<br/> <br/> </b>-Opiskele murrekartta 2019-11-27T14:38:09+02:00 https://peda.net/id/bddd7b66111 2019-12-09T19:53:02+02:00 <b>Kieli vaihtelee:</b><br/> <b>- alueellisesti</b><br/> <b>- sosiaalisesti</b><br/> <b>- tilanteisesti<br/> <br/> </b>Maailmassa on noin <b>7000 kieltä.<br/> <br/> </b>Suurin osa kielistä on puhujamääriltään pieniä (noin 10 000 puhujaa). Suurinta kieltä puhuu äidinkielenään puolet maailman ihmisistä.<br/> <br/> Eniten puhujia on <b>mandariinikiinalla</b> (miljardi puhujaa), <b>espanjalla</b> (420 miljoonaa) ja <b>englannilla</b> (400 miljoonaa, lähes neljäsosa osaa jonkin verran).<br/> <br/> <b>Valtiokieli, virallinen kieli</b> = käytössä kaikilla elämänalueilla, kuten <b>koulutuksessa, mediassa ja hallinnossa<br/> <br/> Suomen kansalliskieliä ovat suomi ja ruotsi</b><br/> <br/> Suurin osa maailman kielistä on<b> vähemmistökieliä = niitä ei käytetä koulutuksen, hallinnon ja median kielinä, vaan kotona ja paikallisyhteisöissä<br/> <br/> Kielelle tärkeintä on sen asema valtio- tai vähemmistökielenä!</b> 2019-11-27T14:37:58+02:00 https://peda.net/id/a7e58f08110 2022-11-14T15:24:07+02:00 Kielitaito ei ole koskaan täydellinen.<br/> <br/> Kielitaito voi olla <b>aktiivista</b> (kyky käyttää puhuttua tai kirjoitettua kieltä) tai<b> passiivista</b> (kyky ymmärtää kieltä).<br/> <br/> <b>Hyvä kielitaito on kykyä ymmärtää tai käyttää kieltä</b> erilaisissa tilanteissa.<br/> <br/> Pienen lapsen oppiessa kieliä elinympäristössään, puhutaan <b>kielen omaksumisesta</b>. Yli kymmenvuotiaana hankittu <b>kielen oppiminen</b> vaatii enemmän ponnisteluja. Kieliä voi unohtaa, jos niitä ei käytä.<br/> <br/> <b>Äidinkieli = kieli, jonka lapsi omaksuu ensimmäisenä</b> TAI kieli, jota <b>ihminen osaa parhaiten tai käyttää eniten </b>TAI <b>kieli, johon ihminen samaistuu voimakkaimmin tietyn ryhmän edustajana<br/> <br/> Kaksikielinen = lapsi omaksuu kaksi kieltä rinnakkain ja hallitsee molemmat hyvin<br/> <br/> Monikielinen = lapsuudessa useita kieliä omaksunut </b>TAI<b> elämän varrella useita kieliä oppinut yksilö<br/> <br/> Vieras kieli =</b> <b>kieli, jota opiskellaan kielen varsinaisen puhuma-alueen ulkopuolella</b><br/> <br/> <b>Toinen kieli = Kieli, jota opiskellaan kielen käyttöalueella, mutta joka ei kuitenkaan ole yksilön äidinkieli<br/> <br/> </b>Ihminen on osannut kirjoittaa <b>vain muutamia tuhansia vuosia. </b>Se on muuttanut ihmisen suhteen<b> muistiin ja tietoon.<br/> <br/> Yhteiskunta, jossa lähes koko väestö lukee on vain muutaman sukupolven ikäinen. <br/> <br/> </b>Suomen kielen kirjoitus perustuu<b> latinalaiseen kirjaimistoon </b>ja sen kirjoitusjärjestelmä on <b>fonemaattinen </b>(yhtä kirjainta vastaa yleensä yksi äänne).<br/> <b><br/> <span class="editor underline"><br/> <br/> <br/> AI 3<br/> TÄRKEITÄ TERMEJÄ:<br/> <br/> </span></b> <div class="paragraph-class-10"><span>*<b> </b></span><b>Viestintärohkeus</b> on kykyä motivida itseään lähestymään toisia ihmisiä ja suhtautua heihin myönteisesti. <br/> <br/> *<b> Viestintäherkkyys</b> tarkoittaa kykyä havaita toisen ihmisen reaktiot, tunteet ja tarpeet.<br/> <br/> *<b> Keskustelun lajeja</b> ovat esimerkiksi ideointikeskustelu, väittely ja neuvottelu. </div> <div class="paragraph-class-10"><br/> * <b>Assertiivisuus</b> on rohkeaa, avointa ja suoraa mutta myönteistä käyttäytymistä. </div> <div class="paragraph-class-10"><br/> * <b>Parafraseeraaminen</b> on toisen viestimän asian kertomista omin sanoin. </div> <div class="paragraph-class-10"> </div> <div class="paragraph-class-10">* <b>Konflikti</b> on ristiriita, kiista tai vahva erimielisyys, jonka aikana tavoitteet tuntuvat mahdottomilta sovittaa yhteen.<br/> <br/> * <b>Jännitteet</b> ovat viestintätapoja, joista käy ilmi, että osapuolilla on erilaisia toiveita tai tarpeita. <br/> <br/> * <span><b>Koheesio</b> tarkoittaa ryhmän yhtenäisyyttä, niin sanottua me-henkeä. Siihen vaikuttaa jokaisen ryhmän jäsenen viestintä.<br/> <br/> <br/> </span></div> <div class="paragraph-class-10"> </div> <b><br/> <br/> <br/> </b> 2019-11-27T12:35:39+02:00 https://peda.net/id/b4579bed110 2022-11-14T15:04:30+02:00 <p><strong><br/> AI 2&amp;3 KURSSISUUNNITELMA</strong></p> <p><strong> </strong></p> <p><b>4.10. kurssin aloitus: AI 2-kurssin esittelyä, vaatimukset, aikataulu<br/> <br/> <br/> 7.10. Mitä vuorovaikutus on?</b></p> <p><b><br/> 10.10. Kielitietoisuus<br/> </b></p> <p><b><br/> 11.10. Kieli ja valta<br/> </b><br/> <b><br/> 14.10. Ryhmäkeskustelun perusteet</b></p> <p><b><br/> 17.10. Kielet ja globalisaatio<br/> <em><br/> </em><br/> 18.10. Suomen kielitilanne<br/> </b></p> <p><b><br/> 21.10. Taitava viestintä ryhmässä</b></p> <p><b><br/> SYYSLOMA<br/> </b></p> <p><b><br/> 31.10. Kielen vaihtelu ja muutos</b><br/> <br/> <b><strong><br/> 1.11. <span class="editor underline">Kielen rakenne ja Miten analysoidaan kieltä</span></strong></b></p> <p><b><strong><br/> 4.11. Kuuntelemisen taidot</strong></b><br/> <br/> <b><strong><br/> 7.11. Pilkku. Muiden kielten vaikutus suomen kieleen.</strong></b><br/> <br/> <b><strong><br/> 8.11. Kirjoitustaidon työtä ja pilkkutesti<br/> <br/> </strong><br/> 11.11. Palaute. Ryhmäilmiöt. Ryhmätilanteiden analysointi. Arvioitava ryhmätilanne!</b><br/> <br/> <b><br/> 14.11. Kirjojen käsittelyä: videoesittelyt ja somepäivitykset ryhmissä<br/> <br/> <br/> 15. 11. Lukutaidon vastauksen kirjoittaminen (Aihe liittyy ryhmäviestintätilanteen analysointiin.)</b></p> <p><b><strong><br/> 18.11. Kirjojen käsittelyä: videoesittelyt ja somepäivitykset ryhmissä</strong></b></p> <p><b><strong><br/> 29.11. Arviointiviikkoa tämä! Kirjoitetaan kirjoitustaidon työt ohjatusti loppuun klo 8.15 - 11.15. Läsnäolo on pakollinen.<br/> <br/> </strong></b></p> <p> </p> <p><b><strong> KURSSIVAATIMUKSET, eli kurssiarvosanasi muodostuu seuraavista osa-alueista:</strong></b></p> <p><b><strong> </strong></b></p> <ul> <li><b>Pilkkutesti (numeroarviointi)</b></li> </ul> <ul> <li><b>Kirjoitustaidon työ (max 60 p.)</b></li> </ul> <ul> <li><b>Lukutaidon vastaus</b></li> </ul> <ul> <li><b>Ryhmäviestintätilanne (sanallinen arviointi)</b></li> </ul> <ul> <li><b>Tuntityöskentely </b><b></b></li> <li><b>Kirjan lukeminen ja siihen liittyvät työt </b></li> </ul> <p> </p> 2019-11-27T12:28:50+02:00