Tehtäviä & materiaaleja

Kertauspaketti

2022-04-01T09:36:54+03:00

Kertauksena voi katsoa alla olevan dokumentin Suomen historiasta Yle Areenasta:
Linkki

Tai kuunnella esim. näitä opetusvideoita:
Linkki

Tilastojen tulkintatehtävä

2022-04-01T09:36:36+03:00

Tutkikaa tilastoja. Pohtikaa mitä tilastot kuvaavat, ja selittäkää tilastoissa ilmeneviä muutoksia.

Nato-väittely

2022-03-31T08:51:01+03:00

7. Äärioikeisto uhkaa demokratiaa

2022-03-03T08:02:41+02:00

Teksti

2022-03-01T12:38:07+02:00

Tehtävät:

Tasavalta vai kuningaskunta? s. 70-73

Miksi Suomesta tehtiin kuningaskunta?
Keiden aloitteesta ja miten kuningaskunta muodostettiin?
Kuka valittiin Suomen kuninkaaksi, ja miksi kuningas tuli Saksasta?
Miksi kuningaskunnasta palattiin kuitenkin tasavaltaan?

Nuori radikaali Suomi s. 74-77

Miten kommunisteihin suhtauduttiin valkoisessa Suomessa?
Miten valkoisten voitto sisällissodassa näkyi 1920-30 -luvuilla?
Miten Suomen valtio ja kansa suhtautuivat Neuvostoliittoon?
Miten SDP (Sosiaalidemokraattinen puolue) muuttui sisällissodan jälkeen?

Tavoitteena yhtenäinen Suomi s. 80-84

Mitä punavangeille tehtiin ja miksi?
Millaisia eheyttäviä ja yhtenäisyyttä luovia lakiuudistuksia tehtiin?
Miten talous kehittyi maailmansotien välisenä aikana. Mitä Suomesta vietiin?
Mikä oli 1930-luvun lama ja miten se vaikutti Suomeen?

Linoit linkki

5. Sisällissota - kansakunnan haava

2022-02-25T10:00:42+02:00

Linkki aikajanatehtävään

6. Sisällissota - kansakunnan haava

2021-03-01T09:17:56+02:00

Valkoiset

Punaiset

Senaatin julistus

Suomen Senaatti on, Talousosaston Kanslian esittelyssä, antanut seuraavan julistuksen Suomen kansalle ja kaikille viranomaisille.

Hetkenä, jolloin Suomi pitkän, vaikean taistelun jälkeen on täysin riippumattomana valtakuntana ja ulkovaltojen tunnustamana astunut vapaitten valtioitten joukkoon, on Suomen vasta saavutettu itsenäisyys laajan valtiopetosyrityksen kautta joutunut mitä uhkaavimman vaaran alaiseksi.

Jo kauan salaa toimineet anarkistiset ainekset ovat järjettömässä rikoksellisuudessa katsoneet ajankohdan sopivaksi ase kädessä nousta laillista yhteiskuntajärjestystä ja korkeinta valtaa pitävää kansan eduskuntaa vastaan.

Helsingissä on sosialidemokratisen puolueen johto anarkististen punakaartilaisjärjestöjen avulla ryhtynyt mitä rikollisimpiin toimiin. Aseellisella väkivallalla on Suomen Eduskunta ja sen asettama hallitus estetty toimimasta. Väkivaltaista vallankaappausta yritetään. Kansakunnan itsemääräämisoikeus uhataan hävittää. Tämä teko suoritetaan maahamme sijoitetun venäläisen sotaväen avulla. Huolimatta yhä uudistetuista lupauksistaan lähteä maastamme ja olla sekaantumatta Suomen asioihin, on tämä kuriton sotaväki päinvastoin ryhtynyt Suomen itsenäisyyttä syvästi loukkaaviin rikollisiin tekoihin.

Kansamme elämää uhataan. Tulevaisuutemme kansakuntana on vaarassa.

Suomen Senaatin päätöksen mukaisesti ovat allekirjoittaneet Senaatin jäsenet asettuneet Vaasan kaupunkiin ylläpitämään hallitusvaltaa. Ryhtyessämme nyt vaikeaa tehtäväämme suorittamaan, kehoitamme täten kaikkia maan virkamiehiä, viranomaisia ja kansalaisia alistumaan niihin määräyksiin; joita tänne nyt asettunut Senaatti maan ainoana laillisena Eduskunnan valitsemana ja valtuuttamana sekä sille vastuunalaisena Suomen hallituksena antaa.

Suomen kaikkien puolustusvoimien Korkeimman ylipäällikkyyden on Senaatti, vielä Helsingissä ollessaan, uskonut Kenraali Gustaf Mannerheim'ille. Hänen käskyjään ja määräyksiään on kaikkien virkamiesten ja kansalaisten ehdottomasti ja viipymättä noudatettava, niin kauvan kuin sotilaallista toimintaa jatkuu.

Kansalliset suojeluskunnat, jotka muutaman päivän kuluessa ovat jalon isänmaallisen hengen elähyttäminä puhdistaneet suuren osan maata venäläisestä sotaväestä, tarkoittavat kansamme vapauden lopullista saavuttamista, kotien rauhan turvaamista sekä laillisen järjestyksen ja Eduskunnan oikeuksien entiselleen palauttamista.

Käskemme täten kaikkia viranomaisia tukemaan ja auttamaan näitä järjestöjä ja kehoitamme kaikkia isänmaataan ja sen vapautta rakastavia kansalaisia tekemään kaiken voitavansa suojeluskuntien, tämän vapaaehtoisen kansallisen puolustuslaitoksen työn helpottamiseksi.

Kaikki asestetut järjestöt, jotka eivät empimättä alistu Ylipäällikön käskyihin, kielletään. Jokainen yritys asein vastustaa järjestyksen palauttamista varten hallituksen alaisina toimivia suojeluskuntia ja puolustuslaitokseen kuuluvia henkilöitä, katsotaan maanpetokseksi ja kukistetaan maanpuolustuslaitosta vastaan sota-aikana tehtynä rikoksena.

Samalla kun Hallitus täten kutsuu kaikkia Suomen kansalaisia jaloon, uhrautuvaan taisteluun maamme ja kansamme vapauden puolesta, vakuutetaan jokaiselle lain kuuliaiselle kansalaiselle säätyyn tai puolueeseen katsomatta täysi lain turva.

Vaasassa 1 päivänä helmikuuta 1918

Suomen Senaatti:

Heikki Renvall. Juhani Arajärvi
Alexander Frey. E.Y. Pehkonen.
H.J.Boström.

Vallankumousjulistus Suomen kansalle.

Suomen työväenluokan suuren vallankumouksen hetki on lyönyt.
Tänä päivänä on pääkaupungin työväki uljaasti kukistanut sen synkän harvainvallan päämajan, joka alkoi verisen sodan omaa kansaansa vastaan.
Rikoksellisen senaatin jäsenet valmistelivat maan pääkaupungissakin inhoittavaa veljesveren vuodatusta ja salakavalaa hyökkäystä Suomen järjestäytyneen työväen kimppuun. Samalla he tekivät itsensä syypäiksi niin julkeaan valtiopetokseen, että pyysivät vieraiden valtioiden monarkistisia hallituksia lähettämään murhajoukkoja Suomen työtätekevää kansaa teurastamaan. Koko kansamme vapaus ja elämä oli täten suuressa vaarassa.
Nyt on lahtarisenaatilta otettu valta pois. Sen rikoksellisen jäsenet olemme määränneet vangittaviksi, missä ikinä heidät tavataan, sillä vankilassa olisi aikoja sitten ollut sellaisten kansan vihollisten paikka.
Kaikki valtiovalta on päätetty ottaa tämän maan työtätekevän kansan omiin luotettaviin käsiin.
——
Sosialidemokratien Puoluetoimikunnan valtuuttamana Suomen työväen vallankumouksen korkeimpana elimenä me nyt julistamme, että
kaikki vallankumouksellinen valta Suomessa nyt kuuluu järjestyneelle työväelle ja sen vallankumouselimille.
Maan sosialidemokraattinen v a l l a n k u m o u s h a l l i t u s muodostetaan nyt heti. Sen jäsenistä julkaistaan tieto ensi tilassa.
—–
Työväen vallankumous on ylevä ja ankara. Se on ankara röyhkeille kansan vihollisille, mutta avulias turva kaikille sorretuille ja puutteenalaisille.
Luottakaa työväen vallankumouksen voimaan! Sen on vielä toisilla seuduilla taisteluja tehtävä. Mutta vastustamattomasti se vie nyt lippunsa voittoon!
Uskomme varmasti, että työtätekevän kansamme niin nykyiset kuin tulevatkin polvet vielä moneen kertaan siunaavat tätä vallankumousta, josta on alkava Suomen uusi, onnellisempain olojen aika.

Helsingissä, 27 päivänä tammikuuta 1918.

Suomen Työväen Toimeenpaneva Komitea.

Eero Haapalainen

puheenjohtaja

4. Taistelu Suomen asemasta

2019-02-19T08:55:10+02:00

3. Kansalaisyhteiskunnan synty

2022-02-17T07:48:30+02:00

Linkki

1. Suomen autonominen asema - Fennomania

2022-02-16T09:58:32+02:00

Kuvataidetta 1800-luvun Suomesta

Linkki

Johan Ludvig Runeberg - Vänrikkö Stoolin tarinat 1860: Sven Dufva (katkelma)

Ei hyvä enää viipyä, jokainen häikähtää.

Taas paukaus, ja jäljelle vain viisi miestä jää.

"Kivääri sojoon, taaksepäin!" nyt komennettihin.

Sven Dufva yksin hairahtui ja laski painetin.

Käännöskin Dufvan taaksepäin ol' eriskummainen:

peräytymään kun käskettiin, hän hyökkäs sillallen

ja seisoi siinä jäykkänä, vakaana, vanhoillaan,

kaikille valmis neuvomaan paraita temppujaan.

Ei aikaakaan, niin saakin hän jo niitä osoittaa,

kun silta täyteen ryssiä samassa tuoksahtaa.

Yks toisen perään rynnähtää, mut heistä joka mies sai

oikeaan ja vasempaan, niin että tempun ties.

Käsinpä tät karhua ei voitu kukistaa,

ja lähin mies se luodilta hänt' aina varjoaa;

mut ryssäin kiihtyy rohkeus, kun toivo heikkenee;

nyt Sandels saapuu, huomaapi, kuin Dufva ottelee.

"Hyv' on", hän huutaa, "niin, kas niin, sa poika urhoinen,

äl' yli päästä perhanaa, niin, vielä hetkinen!

Noin suomalainen taistelee, se vasta soturi.

Avuksi, pojat, rientäkää, tuo meidät pelasti."

Ja ryssä huomas rynnäkön nyt tyhjään käynehen,

vihollisjoukko kääntyi pois, hitaasti kulkien.

Kun tyynt' on kaikki, ratsultaan käy Sandels rantahan

ja kysyy miestä, sillalla min näki sotivan.

Sven Dufvaa näytetään. Hän on jo loppuun taistellut

ja taistellut kuin mies, ja nyt on taisto tauonnut;

hän näyttää siihen nukkuneen lepäämään leikistään.

Vakaampi ei, mut kalvaampi on paljon entistään.

Ja Sandels silloin kumartuu kuollutta katsomaan,

ei tuntematon ole tuo, vaan tuttu vanhastaan;

mut alla hänen rintansa punoittaa nurmi nyt,

on luoti käynyt sydämeen, on veri ehtynyt.

"Se luoti tiesi paikkansa, sit' eipä kieltää voi,

enemmän tiesi se kuin me", näin kenraal' aprikoi,

"ei kajonnut se heikkohon ja huonoon otsahan,

parempahan se pyrki vain, jalohon rintahan."

Johan Ludvig Runeberg - Saarijärven Paavo 1830

Saarijärven salomailla asui

tilallansa hallaisella Paavo,

perkas, hoiti ahkerasti maataan;

mutta Jumalalta kasvun toivoi.

Vaimoineen ja lapsineen hän siinä

niukkaa leipäänsä söi hiess’ otsan,

ojat kaivoi, kynti, touon kylvi.

Tuli kevät, hanki suli mailta,

myötänsä vei puolet orahista;

tuli kesä, raekuuro kulki,

kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;

tuli syksy, kaikki ryösti halla.

Tukkaa riistäin Paavon vaimo lausui:

»Paavo parka, kovan onnen lapsi,

sauvaan tartu, Herra meidät hylkäs;

miero raskas, raskahampi nälkä.»

Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:

»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.

Pane leipään puolet petäjäistä;

kaksin verroin minä ojaa kaivan,

mutta Jumalalta kasvun toivon.»

Pantiin leipään puolet petäjäistä,

kaksin verroin ojaa kaivoi Paavo.

Lampaat myi ja siement’ osti, kylvi.

Tuli kevät, hanki suli mailta,

mutt’ ei orahia vesi vienyt;

tuli kesä, raekuuro kulki,

kaatoi maahan puolet tähkäpäistä;

tuli syksy, kaikki ryösti halla.

Rintoihinsa lyöden vaimo lausui:

»Paavo parka, kovan onnen lapsi,

kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;

tuska kuolla, tuskempi tok’ elää.»

Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:

»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.

Pane toinen puoli petäjäistä,

ojat kahta suuremmat ma kaivan,

mutta Jumalalta kasvun toivon.»

Pantiin toinen verta petäjäistä,

kahta suuremmat loi ojat Paavo,

karjan myi ja siement’ osti, kylvi.

Tuli kevät, hanki suli mailta,

mutt’ ei orahia vesi vienyt;

tuli kesä, raekuuro kulki,

mutt’ ei kaatunutkaan kaunis olki;

tuli syksy, halla kultaviljan

koskematta korjaajalle säästi.

Silloin Paavo polvistuen lausui:

»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»

Paavon vaimo polvistuen lausui:

»Vaikka koettaa, eipä hylkää Herra.»

Mutta miehellensä virkkoi vaimo:

»Paavo, Paavo, riemull’ ota sirppi,

nyt jo meillä alkaa ilon päivät,

nyt jo syrjään petäjäinen silkko,

nyt ma rukihisen leivän leivon.»

Vaimon käteen tarttuin Paavo lausui:

»Vaimo, vaimo, sit’ ei kuri kaada,

veljeään ken hädässä ei hylkää.

Pane leipään puolet petäjäistä,

veihän naapurimme touon halla.»

1. Suomen autonominen asema

2019-02-11T09:41:39+02:00

1. Suomen autonominen asema - Porvoon valtiopäivät

2020-02-09T16:42:26+02:00

7.-9. Suomi 1910-1930 -luvuilla apukysymykset

2021-03-02T10:52:26+02:00

Tasavalta vai kuningaskunta? s. 70-73

1. Miksi Suomesta tehtiin kuningaskunta?

2. Keiden aloitteesta ja miten kuningaskunta muodostettiin?

3. Kuka valittiin Suomen kuninkaaksi, ja miksi kuningas tuli Saksasta?

4. Miksi kuningaskunnasta palattiin kuitenkin tasavaltaan?

Nuori radikaali Suomi s. 74-77

1. Miten kommunisteihin suhtauduttiin valkoisessa Suomessa?

2. Miten valkoisten voitto sisällissodassa näkyi 1920-30 -luvuilla?

3. Miten Suomen valtio ja kansa suhtautuivat Neuvostoliittoon?

4. Miten SDP (Sosiaalidemokraattinen puolue) muuttui sisällissodan jälkeen?

Tavoitteena yhtenäinen Suomi s. 80-84

1. Mitä sisällissodan jälkeen punavangeille tehtiin ja miksi?

2. Millaisia eheyttäviä ja yhtenäisyyttä luovia lakiuudistuksia tehtiin sodan jälkeen?

3. Miten talous kehittyi maailmansotien välisenä aikana? Mitä Suomesta vietiin?

4. Mikä oli 1930-luvun lama ja miten se vaikutti Suomeen?

7.-9. Suomi 1910-1930 -luvuilla

2021-03-02T07:28:06+02:00

Linoit

6. Sisällissota - kansakunnan haava - sotasurmat

2021-03-01T09:45:57+02:00

Sotasurmat

5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen

2021-02-26T12:35:12+02:00

Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa,
Yön uhka karkoitettu on jo pois,
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois.
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa,
Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.
Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
Pääs seppelöimä suurten muistojen,
Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
Sa että karkoitit orjuuden
Ja ettet taipunut sa sorron alle,
On aamus alkanut, synnyinmaa.

Sanat:

V.A. Koskenniemi 1940

2. Irti vanhasta - 1800-luvun murros

2021-02-22T09:12:45+02:00

Linoit-linkki

Apukysymykset:
Maaseutu muuttuu s. 20-21

Miten kuvailisit Suomen elinkeinoja 1800-luvun alussa?
Mikä oli ns. "nälkävuodet" 1866-1867, mistä "nälkävuodet" johtuivat ja mitä niistä seurasi?
Miten Suomen väestönosia voisi lajitella 1800-luvulla?
Miten maatalous muuttui 1800-luvun puolivälissä?
Millaisia seurauksia nopealla väestönkasvulla oli 1800-luvulla?

Yhteiskunnalliset uudistukset, taantumus ja liberalismi s. 22 & s.

Mitä tarkoittaa konservatismi ja liberalismi, ei kirjassa selkeästi, ks. esim: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:konservatismi & https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:liberalismi)
Miten konservatismi näkyi 1800-luvun alussa Suomessa?
Miten liberalismi näkyi 1800-luvun puolivälissä, eli millaisia poliittisia uudistuksia Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälissä?
Mitä perusteita on pitää 1800-lukua taantumuksen (konservatismin) tai kehityksen (liberalismi) aikakautena?

Teollistuminen alkaa s. 22-25

Mitä tarkoittaa taloudellinen merkantilismi ja liberalismi ks. esim. (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:merkantilismi & https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:liberalismi)
Millaista teollisuutta Suomessa oli 1800-luvun alussa?
Mitä taloudellisia uudistuksia Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälissä?
Miten teollisuus muuttui Suomessa 1800-luvun lopulle tultaessa?

Liikenne kehittyy, elintaso paranee s. 25

Mitä tarkoitetaan infrastruktuurilla ks. esim. (https://termipankki.fi/tepa/en/search/kriittinen%20infrastruktuuri)
Miten liikenneyhteydet muuttuivat Suomessa 1800-luvun puolivälistä eteenpäin?
Millaisia muunlaisia infrastruktuuriuudistuksia Suomessa tehtiin 1800-luvun puolivälistä eteenpäin?
Millaisia arjen parannuksia tuli 1800-luvulla?

6. Sisällissota

2020-02-23T07:27:59+02:00

4. Taistelu Suomen asemasta

2020-02-21T10:48:05+02:00

3. Kansalaisyhteiskunnan synty

2020-02-17T11:40:56+02:00

Lisätehtävä:
Katsokaa alla oleva video, joka kuvaa 1930-luvun maaseutua. Video voisi aivan hyvin olla 1800-luvun loppupuolelta materiaalisen omaisuuden valossa.

Vertailkaa videolla esitettyä elämäntapaa omaanne. Pohtikaa millaisia eroja havaitsette.

Linkki

2. Irti vanhasta – 1860-luvun murros

2020-02-11T07:29:27+02:00

Linkki linoitiin:
Linoit

Kurssikoe - kertaus

2020-03-29T12:02:37+03:00

20.3. - Kertaus

2019-03-20T06:38:58+02:00

Kerratkaa pienissä ryhmissä mitä seuraavat asiat tarkoittavat:

-Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit
-Asekätkentä
-Sotakorvaukset & aluemenetykset, Pariisin rauha 1947
-Valvontakomissio
-Vaaran vuodet 1944-48
-Ilon vuosi 1952

19.3. - Vaaran vuodet

2019-03-18T22:49:20+02:00

Terijoen hallituksen julistus (sivu 2)

2019-03-18T10:09:44+02:00

Linkki

7.-10. Suomi 1920-30-luvuilla

2019-02-26T07:10:17+02:00

HI3.2.

HI3.1

6. Sisällissota - kansakunnan haava

2019-02-24T08:59:16+02:00

Suomen sotasurmat 1914-1922

5. Eduskuntauudistuksesta itsenäistymiseen

2019-02-19T22:02:48+02:00

Tarkempia kysymyksiä

2019-02-13T12:40:10+02:00

Naisten asema 1800-luvulla

Millainen oli naisten yhteiskunnallinen, koulutuksellinen, taloudellinen ja poliittinen asema 1800-luvun alussa?
Millaisia muutoksia tähän tilanteeseen tuli 1800-luvun kuluessa?
Millä yhteiskunnan osa-alueilla naiset olivat näkyvimmillään?
Miten eri yhteiskuntaluokkien naisten asema erosi toisistaan?

Suomalaisen identiteetin syntyminen

Millaisi paikallisia/kansallisia identiteettejä Suomessa oli 1800-luvun alussa? Miten kansallisuusaate syntyi ja levisi Suomeen?
Ketkä ottivat asiakseen kansallisuusaatteen levittämisen Suomessa? Miten kansallisuusaatetta levitettiin?
Miten suomenkielisten asema muuttui Suomessa 1800-luvun kuluessa?
Keitä olivat fennomaanit ja svekomaanit?

Kansalaisjärjestöt syntyvät

Millaisia poliittisia tai yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia suomalaisilla oli 1800-luvun alussa?
Miten tilanne muuttui 1800-lvuun kuluessa?
Miksi yhdistyksiä perustettiin 1800-luvulla? Ketkä yhdistyksiä perustivat ja keitä niihin kuului?
Millaisia nämä yhdistykset yleensä olivat, ja millaisia olivat suosituimmat yhdistykset?

Teollistuminen ”Teollistuminen alkaa” ja ”Liikenne kehittyy, elintaso paranee”

Mikä aatteellinen muutos vauhditti teollistumista?
Miten kaupankäynti muuttui?
Millaista teollisuutta Suomeen tuli?
Miten työllistymistä helpotettiin?
Miten pääoman saatavuutta helpotettiin?
Miten liikenneyhteydet Suomen sisällä ja ulos Suomesta muuttuivat?

Väestörakenne ”Nälkä ja tauti tappoivat”

Mihin Suomen talous perustui?
Millainen oli Suomen ruokahuolto?
Mitä Suomessa tapahtui 1866-68, miksi?
Millainen oli Suomen väestörakenne?
Miten maaseudun elinkeinot muuttuivat?
Mitä muita tulonlähteitä maaseudulla oli?
Miten Suomen väestö kehittyi?

Apulinkkejä

2019-02-11T18:07:42+02:00

Maatalous

Teollistuminen

Maatalous - Rikun vuosi

Järjestötoiminnasta

Fennomania

Kansallisromantiikka

Työväenliikkeestä

Naisten asemasta 1800-luvulla

4. Sortokaudet

2021-02-23T08:20:12+02:00