https://peda.net/id/14da195074e 2021-02-22T09:39:23+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/858a296c74e 2021-02-22T10:39:48+02:00 21st century skills --&gt; critical thinking, creativity, collaboration, metacognition &amp; motivation<br/> <br/> Arvioinnissa tulisi hyödyntää seuraavanlaisia menetelmiä:<br/> <ul> <li>monipuoliset menetelmät</li> <li>tarpeeksi haastavat ja monimutkaiset tehtävät (huom myös avoimet ja jäsentämättömät tehtävät)</li> <li>merkitykselliset, oikeisiin tilanteisiin perustuvat ongelmat ja tehtävät</li> <li>oppilaiden kehittymisen näkyväksi tekeminen</li> <li>innovatiiviset menetelmät (esim. uusi teknologia)</li> </ul> <br/> Assessment and teaching of 21st century skills organization (ATC 21) on ehdottanut neljää &quot;kurssia&quot; 2000-luvun taidoista:<br/> <ul> <li>Ajattelun taidot (luovuus ja innovatiivisuus)</li> <li>Työskentelyn taidot (vuorovaikutus ja yhteistyötaidot)</li> <li>Työkalut työskentelyyn (tietotaito, medialukutaito ja tvt)</li> <li>Elämisen taidot (kansalaisuus, urataidot sekä yksilöllinen ja sosiaalinen vastuu)</li> </ul> Artikkelissa tuli esiin myös ensimmäisillä luennoilla esitellyt erot eri 2000-luvun taitojen mallien välillä (taulukko).<br/> Motivaation merkitystä oppimiselle korostettiin.<br/> <br/> Artikkelin tutkimuskysymykset:<br/> <ol> <li>Kuinka tutkijat määrittelevät 2000-luvun taitojen opettamista ja arviointia?</li> <li>Kuinka 2000-luvun taitojen opettamisen ja arvioinnin rakenteet muodostuvat teoreettisesti ja empiirisesti?</li> <li>Kuinka näitä rakenteita mitataan?</li> </ol> Loppupäätelmät:<br/> <ul> <li>Arviointijärjestelmien tulisi rakentua useista johtopäätöksiä tukevista toimenpiteistä</li> <li>Monipuolisten menetelmien käyttäminen erittäin tärkeää, jotta arviointi kattaisi kaikki tulokset (esim. luovuuden arviointi ajattelussa vs. luovissa prosesseissa)</li> <li>Arvioinnin kohde tärkeä määritellä etukäteen --&gt; maksimoidaan tulokset</li> <li>Taitojen kompleksisuuden (taidot sisältävät monia ulottuvuuksia – kognitiiviset ja ei kognitiiviset prosessit) takia, tulisi arvioinnissakin huomioida monipuolisuus. Tietyillä keinoilla ei pystytä arvioimaan sekoittuvia elementtejä vaan nämä tulisi huomioida erikseen. Esimerkiksi itsearvioinnilla pystytään tarttumaan affektiivisiin komponentteihin (motivaatio ja tunteet) paremmin.</li> <li>Taidoissa ei välttämättä tapahdu yleistämistä alalta toiselle. Oppilaat siis saattavat olla taitavia ajattelijoita esimerkiksi tieteessä, mutta eivät matematiikassa. Arvioinnissa tulisikin keskittyä ottamaan &quot;näytteitä&quot; kaikenlaisilla aloilla. Täten oppilaiden osaamista ilmaistaan profiilina, joka edustaa vahvuuksia ja heikkouksia.</li> <li>&quot;Ill-structured problems&quot; eli ongelmat, joilla ei ole valmiita vastauksia --&gt; taitojen kehittäminen monipuolisesti </li> </ul> 2021-02-22T10:39:48+02:00 https://peda.net/id/a20fc8469e9 2021-04-27T11:32:46+03:00 On ollut erittäin antoisaa työskennellä oman tiimin kanssa. Välillä artikkeleiden asioita saattaa olla vaikea liittää käytännön toteutukseen ja siksi lukupiirit ovat kyllä toimineet paitsi viikkojen piristyksinä myös oman oppimisen ja ajattelun selkeyttäjänä. Näin korona-aikaan kun sosiaaliset kontaktit ovat muutenkin minimissään, on mukava nähdä muita opiskelijoita edes zoomin välityksellä ja höpötellä niitä näitä ennen lukutehtävän purkamista. Kuten olen myös jo aiemmissa opinnoissani huomannut, muiden kanssa tehtävän reflektion ja keskustelun avulla omaa oppimistaan pystyy syventämään ja löytämään asioille uusia ulottuvuuksia. Alla kopioituna ryhmämme pohdintoja tämän viikon lukupiiriaineistosta.<br/> <br/> <p>&quot;- Selkeää tekstiä, miellyttävä lukea. Artikkelissa oli myös jotain uutta tietoa, mutta paljon lähinnä aiempaa tietoa syventävää ja konkretisoivaa. Linkittyi hyvin luentoihin. </p> <p>- Arvioinnin tulee olla monipuolista, jos aikoo pystyä arvioimaan laaja-alaisia taitoja. Artikkelissa korostettiin monipuolisuutta, mikä tukee esimerkiksi koulupäivien alati muuttuvaa ja ennakoimatonta luonnetta sekä oppilaiden erilaisuutta. Arviointi esitettiin artikkelissa enemmänkin mittaamisena, eikä sitä voisi täysin sellaisenaan käyttää koulussa arviointiin. Oppilaiden kannalta todella tärkeää, että &quot;mittaaminen&quot; eli arviointi monipuolista: oppilaiden tärkeä saada onnistumisen kokemuksia sekä tietoa omista vahvuuksistaan ja heikkouksistaan, jotta he voivat kehittää niitä ja löytää omat tapansa opiskella. </p> <p>- Suomalainen malli paljon laajempi, mitä artikkelissa esitetyt laaja-alaisen osaamisen osa-alueet. Artikkeli kuitenkin ilmeisesti hieman tiivistetympi versio?</p> <p>- Artikkelissa konkreettiset perustelut sille, mitä arvioinnin menetelmiä käyttää ja miksi ja mihin erilaisten taitojen arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota - helpottaa arvioinnin suunnittelua ja toteuttamista, kun ei tarvitse keksiä kaikkea itse. </p> <p>- Luovuuden opettaminen &amp; arviointi? Luovuus hyvin abstrakti käsite, jokaisella oma käsitys asiasta. Miten ohjata ja opettaa oppilasta luovuuteen? Sinnikyys/turhautuminen ja niiden opettaminen ja harjoittelu. Luovuuden huomioiminen kaikissa oppiaineissa, ei pelkästään taito- ja taideaineissa, joissa luovuus saattaa olla &quot;itsestäänselvyys&quot;.&quot;</p> 2021-04-16T13:00:54+03:00