https://peda.net/id/14a392b4ab2 2024-11-25T15:13:36+02:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/14a54fbcab2 2024-11-25T15:13:36+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-37189232-ab31-11ef-9902-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-37189232-ab31-11ef-9902-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="37189232-ab31-11ef-9902-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.worldometers.info/population/most-populous-countries/" title="https://www.worldometers.info/population/most-populous-countries/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maailman väkirikkaimmat valtiot</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">WorldOmeter</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-14aa6816-ab2f-11ef-a807-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-14aa6816-ab2f-11ef-a807-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="14aa6816-ab2f-11ef-a807-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.skylinewebcams.com/" title="https://www.skylinewebcams.com/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Webcam</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Tee matka maailmalle!</div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-14a954a7-ab2f-11ef-a807-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-14a954a7-ab2f-11ef-a807-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="14a954a7-ab2f-11ef-a807-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet" title="https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kestävän kehityksen tavoitteet (Ulkoministeriö)</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-14a8f92a-ab2f-11ef-a807-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-14a8f92a-ab2f-11ef-a807-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="14a8f92a-ab2f-11ef-a807-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.worldometers.info/geography/largest-countries-in-the-world/" title="https://www.worldometers.info/geography/largest-countries-in-the-world/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maailman valtiot pinta-alan mukaan (Worldometers)</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-14a74007-ab2f-11ef-a807-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-14a74007-ab2f-11ef-a807-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="14a74007-ab2f-11ef-a807-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.geoguessr.com/seterra/fi" title="https://www.geoguessr.com/seterra/fi (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Harjoittele karttaa pelaamalla! (Seterra maantietopelit)</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2024-11-25T15:13:36+02:00 https://peda.net/id/14ab90d0ab2 2023-01-06T11:01:36+02:00 <table border="1"> <tbody> <tr> <td><span class="editor underline"><strong class="editor red">Ihmismaantieteellinen ajattelu</strong></span><br/> Mitä ihmismaantiede on? <br/> - miten maantiede jaotellaan<br/> - miten ihmismaantiede eroaa muista ihmistieteistä<br/> - monitieteisyys<br/> - humanistinen ja yhteiskunnallinen näkökulma<br/> - geomedia<br/> <b><em>Ihmismaantieteellinen tutkimus </em></b><em>yliopistossa</em> <br/> - mitä ovat ihmismaantieteen eri alat (<em>esimerkkejä) </em>ja minkälaisia aiheita ne tutkivat<br/> <br/> <strong class="editor red"><span class="editor underline"><b>Kestävä kehitys</b></span></strong><br/> Mitä kestävä kehitys tarkoittaa?<br/> - kestävän kehityksen <b>osa-alueet</b><br/> Kestävyyskysymysten tärkeys<br/> - ilmastonmuutos<br/> - luontokato<br/> Kehitys - mitä se on...<br/> <br/> <span class="editor underline"><strong class="editor red"><b>Maailman eri alueiden jaottelu<br/> </b></strong></span>- ihmismaantieteen käsitteiden tärkeys, haasteet ja ristiriidat<br/> - miten kuvata eri alueiden eroja kartalla<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> 2024-11-25T15:13:36+02:00 https://peda.net/id/14ac5fbcab2 2018-01-12T17:27:37+02:00 <p><strong></strong><strong></strong><b>Euroopan ja Aasian välinen raja</b> erottaa nämä kaksi maanosaa joka sijaitsevat yhteisellä Euraasian mantereella. <br/> <b><strong>Missä tämä raja kulkee?</strong></b><br/> Euroopan ja Aasian välinen raja kulkee Uralvuoristoa pitkin.<br/> Kaakossa rajanveto ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja siitä on olemassa useita tulkintoja.<br/> Yleensä määritellään rajan jatkuvan Uralvuorten jälkeen Uraljokea pitkin Kaspianmereen, josta se jatkuu <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaukasus" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kaukasusvuorten</a> vedenjakajaa pitkin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustameri" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Mustallemerelle</a>.<br/> Uraljoen ohella rajana on pidetty myös <a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Emba&amp;action=edit&amp;redlink=1" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Embajokea</a> ja Kaukasuksen ohella <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kura" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kurajokea</a>. <strong><br/> Onko Turkki Euroopassa vai Aasiassa?</strong><br/> Mustaltamereltä Euroopan ja Aasian välinen raja kulkee Turkin läpi. Raja menee ensin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Bosporinsalmi" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Bosporin</a> salmen, sitten Marmaranmeren ja lopulta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Dardanellit" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Dardanellien</a> salmen kautta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Egeanmeri" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Egeanmerelle</a> ja sieltä edelleen Välimerelle.<br/> Täten suurin osa Turkkia sijaitsee Aasian puolella, mutta sen luoteisosa Euroopassa.<br/> <b>Ihminen vetää rajoja<br/> </b>Ihmismaantieteessä korostetaan, että (lähes kaikki) alueet ovat ihmisen rajaamia ja rajat ihmisen piirtämiä, nimet ihmisen antamia.</p> 2024-11-25T15:13:36+02:00