<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>3. Fennoskandian kallioperä</title>
<id>https://peda.net/id/14a35e6cf90</id>
<updated>2021-08-09T14:29:31+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/14a35e6cf90:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/9-lk-lv-20-212/suomi2252/vihko/3fk#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Muistiinpanot</title>
<id>https://peda.net/id/14a4e459f90</id>
<updated>2022-02-11T14:16:02+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/9-lk-lv-20-212/suomi2252/vihko/3fk/nimet%C3%B6n-bc6c#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;3. Fennoskandian kallioperä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1.a) Missä päin Suomea kallioperä on kaikkein vanhinta ja missä vastaavasti nuorinta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;  b) Minkä nimisiä ja ikäisiä alueita nämä ovat?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;2. Millaista on iältään Satakunnan seutu ja minkä nimiseen alueeseen me kuulumme?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;3.Millaisia kivilajimme täytyy tästä syystä olla?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;4. Kuinka moneen ja minkä nimisiin vuorten poimutuksiin ovat kivilajimme joutuneet?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;5. Millainen ilmasto meillä oli 400 miljoonaa vuotta sitten?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;6. Mikä virhe on elokuvissa, joissa dinosaurukset jahtaavat esi-isiämme?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;1. a) Vanhin Itä-Suomessa ja nuorinta käsivarren Lapissa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; b) Arkeeinen alue yli 2 500 miljoona vuotta ja Skandit 400 miljoonaa vuotta.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;2. Vanhaa Svekofennidien aluetta, iältään 1 900 miljoonaa vuotta.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;3. Niiden pitää olla hyvin kestäviä, koska ne ovat niin vanhoja.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;4. Kolmeen poimutukseen, Karelidit + Svekofennidit, Skandit ja Alpit &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;5. Erittäin lämmin, koska silloin viimeksi olimme päiväntasaajalla.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;6. Ihmiset ja dinosaurukset eivät ole eläneet samanaikaisesti maapallolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Fennoskandian kallioperään liittyviä asioita&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) Fennoskandian kilpi: &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Vanhoista kovista kivilajeista muodostunut rauhallinen peruskallioalue, iältään yli 2 500 miljoonaa vuotta&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;b) Karelidit ja Svekofennidit: &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Muinaisia vuoristojamme, iältään 1 900 miljoonaa vuotta. Svekofennidit E- ja L-Suomessa, &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Karelidit I- ja P-Suomessa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;c) puolitasanko: &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Suomen kallioperä korkokuvaltaan, keskikorkeus 150 m.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;d) Puijo, Tiirismaa,Vuokatti, Pyhätunturi:&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; Ympäristöään korkeampia vaaroja ja tuntureita, muinaisten vuoristojemme jäänteitä.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;e) &amp;quot;jättiläisen raput&amp;quot;: &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kymmenien kilometrien mittaisia ja kymmenien metrien korkuisia siirrosportaita, mm. Saariselän tunturit.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;f) Kevojoen kanjoni: &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Maamme komein ja tunnetuin murroslaakso, joka on syntynyt kallioperän lohkeillessa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2021-08-09T14:29:31+03:00</published>
</entry>


</feed>