<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Viikko 4</title>
<id>https://peda.net/id/13dcac105cb</id>
<updated>2021-01-22T15:52:33+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/13dcac105cb:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/annina.poukka/ilo/viikko-4#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Pohdintaa oppimaan oppimisen käsitteestä</title>
<id>https://peda.net/id/dc6c4e96a67</id>
<updated>2021-04-26T12:22:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/annina.poukka/ilo/viikko-4/pohdintaa-oppimaan-oppimisen-kasitteesta#top" />
<content type="html">Oppimaan oppimisen käsiteestä on keskusteltu paljon opintojen aikana, mutta sen teoriatausta on jäänyt kokonaan hämärän peittoon. Mitä enemmän kursseja on tullut käytyä, sitä enemmän olen ymmärtänyt teoria- ja tutkimuskirjallisuuden merkityksen tulevan opettajan työn kannalta. Jos opettajana kokee jonkin asian tärkeäksi opettajuudessaan, on se tärkeää pystyä myös perustelemaan niin vanhemmille kuin oppilailleenkin. Vaikka tälläkin luennolla tuli paljon asiaa lyhyessä ajassa, oli tärkeimpänä asiana huomattavissa nimenomaan oppimaan oppimisen käsite. Tärkeimpänä nostona haluan sisällyttää oppimispäiväkirjaani lainaukset opetussuunnitelmasta ja sen määrittelemästä oppimaan oppimisesta:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Oppimaan oppiminen opetussuunnitelman perusteissa:&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Oman oppimisprosessin ymmärtämistä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tutkivaa oppimista ja luovia työskentelytapoja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kriittistä ajattelua&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ristiriitaisen tiedon ymmärtämistä, tiedonhankintastrategioita&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ongelmanratkaisua ja tieteellistä päättelyä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhteistoiminnallista oppimista, näkökulman vaihtamista, argumentointia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ikätasoisten menetelmien käyttöä: leikin, kokeilujen ja käsillä tekemisen kautta oppimista&amp;quot;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2021-04-26T12:22:02+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Oppimaan oppimisen suomalainen viitekehys</title>
<id>https://peda.net/id/e3a10a725fc</id>
<updated>2021-01-26T13:37:37+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/annina.poukka/ilo/viikko-4/oppimaan-oppimisen-suomalainen2#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Alkuperäinen oppimaan oppimisen määritelmä&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomalaisen oppimaan oppimisen määritelmän mukaan oppimaan oppiminen on &lt;b&gt;taitoa ja halua sopeutua uudenlaisiin oppimistilanteisiin&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;--&amp;gt; Laajassa merkityksessään suomalainen oppimisen käsite kattaa hyvin suuren osan kansainvälisissä malleissa eritellyista taidoista, kun taas kansainvälisessä kirjallisuudessa termillä tarkoitetaan lähinnä metakognitiota.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Arviointimalli kattaa yleiset oppimis-, ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot sekä affektiivisia tekijöitä, jotka vaikuttavat:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;--&amp;gt; koulumenestykseen&lt;br/&gt;&#10;--&amp;gt; valmiuteen elinikäiseen oppimiseen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Arvioinnin kohteet&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kognitiiviset taidot eli &lt;em&gt;osaaminen&lt;/em&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;--&amp;gt; Luetun ymmärtäminen (keskeisen sisällön hahmottaminen, kriittinen lukutaito)&lt;br/&gt;&#10;--&amp;gt; Ajattelu ja päättely eri sisältöalueilla (vrt. Demetrioun erikoistuneet alajärjestelmät)&lt;br/&gt;&#10;--&amp;gt; Ongelmanratkaisu eri konteksteissa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Oppimiseen liittyvät asenteet, motivationaaliset uskomukset ja käsitykset itsestä oppijana&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;--&amp;gt; Tavoiteorientaatiot&lt;br/&gt;&#10;--&amp;gt; Toiminnan kontrolliteoriaan perustuvat uskomukset&lt;br/&gt;&#10;--&amp;gt; Akateemiset minäkäsitykset ja itsearviointi&lt;br/&gt;&#10;--&amp;gt; Oma ja muiden suhtautuminen koulunkäyntiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Viime aikoina arvioinnissa on hyödynnetty myös oppimisanalyyttista näkökulmaa tehtävänaikaiseen toimintaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;Hautamäki, J., Arinen, P., Eronen, S., Hautamäki, A., Kupiainen, S., Lindblom, B., Niemivirta, M., Pakaslahti, L., Rantanen, P., Scheinin, P. (2002). &lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Assessing Learning-to-learn: A Framework. &lt;/em&gt;Helsinki: National Board of Education, Evaluation 4/2002.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2021-01-26T13:37:37+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kirjallisuus Miettisen artikkeli ja keskustelu</title>
<id>https://peda.net/id/c7d523b25f0</id>
<updated>2021-04-26T11:38:30+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/annina.poukka/ilo/viikko-4/kirjallisuus-miettisen-artikkeli#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/317193/OECDja21._vuosisadan.5.4.pdf?sequence=1&amp;amp;isAllowed=y&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/317193/OECDja21._vuosisadan.5.4.pdf?sequence=1&amp;amp;isAllowed=y&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tiimin keskustelun koonti:&#10;&lt;p&gt;- Mielenkiintoinen kriittinen näkökulma laaja-alaisesta osaamisesta, kun aiheesta on annettu pääasiassa positiivinen kuva&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;- Jos tavoitellaan laaja-alaista osaamista, miksi opetussuunnitelmassa on tarkoin rajatut oppiaineet? Toisaalta on hyvä, että oppiaineet on rajattu, jotta oppiainesisällöistä ei tule eriarvoistava tekijä koulujen välillä. Opettajat kuitenkin opettavat aina omalla persoonallaan ja omien vahvuuksiensa ohjaamina.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;- Koska 2000-luvun taitojen lähtökohtana ovat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt, pohdimme onko esimerkiksi ilmastonmuutos huomioitu vai korostuuko pelkästään oletettu yhteiskunnallinen etu?&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2021-01-25T15:11:05+02:00</published>
</entry>


</feed>