https://peda.net/id/13929170687 2017-07-14T12:51:57+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/2dd5fb38b31 2021-05-12T14:57:08+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-760954b8-b319-11eb-ae53-f8f21e980ce1"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-760954b8-b319-11eb-ae53-f8f21e980ce1 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="760954b8-b319-11eb-ae53-f8f21e980ce1"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://youtu.be/nNGC2PRdkfA" title="https://youtu.be/nNGC2PRdkfA (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Biodiversiteetin tasot</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-606f5594-b319-11eb-87c6-f8f21e980f51"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-606f5594-b319-11eb-87c6-f8f21e980f51 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="606f5594-b319-11eb-87c6-f8f21e980f51"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://youtu.be/MyKD9gDzaP0" title="https://youtu.be/MyKD9gDzaP0 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Biodiversiteetti sanan määrittely</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-386ad532-b319-11eb-a7c5-f8f21e980f51"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-386ad532-b319-11eb-a7c5-f8f21e980f51 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="386ad532-b319-11eb-a7c5-f8f21e980f51"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://youtu.be/nKABd-dfj4I" title="https://youtu.be/nKABd-dfj4I (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Biodiversiteetin kato</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2021-05-12T14:57:08+03:00 https://peda.net/id/876ccefc687 2017-07-15T18:26:40+03:00 <ul> <li>Biodiveristeetti = luonnon monimuotoisuus</li> <li>Tarkastellaan kolmella tasolla: <ul> <li>Ekosysteemien monimuotoisuus = kuinka monia erilaisia elinympäristöjä alueella on</li> <li>Lajimonimuotoisuus = kuinka monia eri lajeja alueella on</li> <li>Lajin sisäinen eli perinnöllinen monimuotoisuus = rakenne, käyttäytyminen, ulkonäkö, DNA</li> </ul> </li> <li>Tärkeitä, häviämisuhan alla olevia elinympäristöjä: <ul> <li>Trooppiset sademetsät: biodiversiteetti siellä on suuri, merkittävä hiilidioksidin sitoja</li> <li>Kosteikot: biodiversiteetti suuri, tärkeitä lisääntymispaikkoja, tärkeitä tulvauosjelussa, suojaavat eroosiolta ja puhdistavat vesiä</li> <li>Korallisriutat: biodiveristeetti suuri, kalanpoikasten suojapaikkoja; turismi, ilmastonmuutos, veden samentuminen ja merten happamoituminen uhkaavat koralliriuttoja</li> <li>Suomessa vanhat metsät ja perinneympäristöt häviämisuhan alla</li> </ul> </li> <li>Kuudes joukkosukupuutto on menossa, syitä taulukossa s. 144</li> <li>Lajien sukupuutolle altistavia syitä: endeemisyys, suuri koko, kapea ekolokero, sijainti ravintoketjun huipulla, ihmisen mielestä mielenkiintoinen, petoviha</li> <li>Miksi monimuotoisuus on tärkeää? <ul> <li><b>Perinnöllinen monimuotoisuus<span> </span></b><span>on evoluution edellytys. Jos kaikki yksilöt olisivat toistensa klooneja, ne pärjäisivät vain yhdenlaisessa ympäristössä. Monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että “kaikki munat eivät ole samassa korissa.” -&gt; Lajit selviytyvät muuttuvissa olosuhteissa.</span></li> <li><b>Lajimonimuotoisuus:<span> </span></b><span>jokainen laji vaikuttaa johonkin toiseen lajiin. Yhden lajin häviämisellä voi olla yllättävä vaikutus toisiin lajeihin. Erityisesti avainlajien häviäminen voi muuttaa ekosysteemiä suuresti (myös ihmisen kannalta).</span></li> <li><span>Monimuotoinen ekosysteemi on yleensä vakaa. Vain muutaman lajin sisältävä ekosysteemi ajautuu helpommin tuhoon. Esimerkkejä:</span></li> <ul> <li><span>Vieraslajit aiheuttavat usein suurempia haitallisia vaikutuksia monimuotoisuudeltaan pienessä ekosysteemissä.</span></li> <li><span>Yhden lajin tuhoutuminen ei vaikuta keskimäärin yhtä paljon monimuotoisissa ekosysteemeissä.</span></li> <li><span>Abioottisen ympäristön muutokset, häiriöt, vaikuttavat keskimäärin enemmän, jos monimuotoisuus on pieni.</span></li> </ul> <li><b>Ekosysteemien monimuotoisuus<span> </span></b><span>mahdollistaa lajimonimuotoisuuden.</span></li> <li><span>Ihminen voi taloudellisesti hyötyä monista eri lajeista tai esimerkiksi viljelykasvien alalajeista, joita ei vielä ole löydetty tai osata hyödyntää.</span></li> <li><span>Luonto ja eliökunta selviää ja on selvinnyt suuristakin mullistuksista. Yksittäinen laji, kuten ihminen taas ei välttämättä selviä kaikista mullistuksista yhtä varmasti. Vrt. aiemmat 5 massasukupuuttoa -&gt; eliökunta säilyi ja uusia lajeja syntyi, mutta monet lajit kuolivat sukupuuttoon.</span></li> </ul> </li> <li><span>Vieraslaji on ihmisen myötä jonnekin levinnyt laji. Kaikki eivät ole haitallisia, mutta monet uhkaavat alkuperäistä luontoa.</span></li> <li><span>Tulokaslaji on itse parin viime vuosisadan aikana levinnyt laji.</span></li> </ul> 2017-07-14T13:02:22+03:00