Laukaassa

2025-08-28T14:54:48+03:00

Esiopetuksessa lapsen oppimista ja tuen tarpeita arvioidaan ja taitojen kehittymistä seurataan alkukartoitusten ja arviointitehtävien avulla Laukaan esiopetuksen yhteisen arviointisuunnitelman mukaisesti. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti kielellisiin ja matemaattisiin valmiuksiin, motoriikkaan, hahmotukseen ja työmuistiin. Arviointitehtävien lisäksi esiopettaja tai erityisopettaja voi käyttää muitakin arviointimateriaaleja sekä lasta havainnoidaan arjen eri tilanteissa. Lapselle esiopetuksessa tehtyjen arviointitehtävien tulokset kirjataan Wilmaan lapsen tietoihin.

Lasten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti suunnitellaan ja toteutetaan esiopetusryhmässä käytettävät oppimisen edellytyksiä tukevat tukijärjestelyt sekä ryhmäkohtaisen tuen muodot. Mikäli on jo esiopetuksen alkaessa tiedossa tai huomataan, että lapsi tarvitsee edellä mainittua vahvempaa tukea, esiopettaja ja erityisopettaja arvioivat lapsen tilannetta tarkemmin. Arvioinnissa hyödynnetään myös monialaisessa yhteistyössä opiskeluhuollon ja/tai terveyden- ja sosiaalihuollon toimijoiden arvioinnit ja havainnot.

Tukea koskevan päätöksen valmistelun käytännöt ja vastuut sekä päätöksestä päättämisen vastuu

Kaikki lapsikohtaisia tukitoimia koskevat tuen tarpeen arviot ja suunnitelmat laaditaan Wilmassa. Esiopettaja vastaa arvioinnin aloittamisesta ja Lapsikohtaista tuen toteuttamista koskevan suunnitelman laatiminen tehdään yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Hallintopäätöksen lapsikohtaiseen tukeen siirtymisestä tekee perusopetuksen suunnittelija. Lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma toimii tukea koskevan päätöksen pohjana. Lapsikohtaisen tuen muuttuessa (siirrytään takaisin ryhmäkohtaiseen tukeen tai opetuksen järjestämisen paikka muuttuu) oleellisesti uuden hallintopäätöksen tekee perusopetuksen suunnittelija.

Kuulemismenettely

Esiopetuksessa lapsen huoltaja osallistetaan oppilaskohtaisten tukitoimien arviointiin ja suunnitteluun, ja lapsen oma näkökulma selvitetään ikä ja kehitystaso huomioiden. Ennen hallintopäätöksen tekemistä lapsikohtaiseen tukeen siirtämisestä on kuultava oppilasta/lasta, joka on asianosainen (HL § 11 ). On myös kuultava huoltajaa tai lapsen muuta laillista edustajaa (HL § 34). Oppilaan/lapsen ja huoltajan kuuleminen edellyttää, että heille selvitetään etukäteen kuulemisen tarkoitus. Lapsen ja huoltajan näkemykset tuen tarpeesta arviointia varten kirjataan Lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan.

Kuulemisen tarkoituksena on antaa mahdollisuus kertoa oma mielipide tehtävästä ratkaisusta ja selvittää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Asiat selitetään oppilaalle ja huoltajalle ymmärrettävästi, ja oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Hallintolaki | 434/2003 | Lainsäädäntö | Finlex

Kutsu kuulemiseen esitetään tavalla, joka on todennettavissa jälkeenpäin. Huoltajien kanssa sovitaan sopiva viestintämuoto. Tiedoksiannon kuulemisesta voi lähettää tavallisella kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen perille kahdeksassa päivässä sen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kuulemisesta voidaan ilmoittaa myös sähköisenä viestinä (SähkASL § 19) esim. Wilman kautta. Asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Jos tiedoksianto tehdään Wilmassa, tulee huoltajalta saada kuittaus tiedon saamisesta. Puhelimitse esitetty tiedoksianto ei ole todisteellinen. Kuulemisesta on ilmoitettava molemmille huoltajille (HL § 36).

Kuuleminen voidaan toteuttaa joko kirjallisesti tai suullisesti kuulemistilaisuudessa. Huoltajille annetaan riittävä määräaika (n. viikko) tutustua päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin, kertoa mielipiteensä ja tuoda esille omat näkemyksensä päätöksenteon kohteena olevaan asiaan. Huoltajille on ilmoitettava, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista (HL § 33).

Kuulemistilaisuus

Kuulemisessa lapsen huoltajille sekä ikä ja kehitystaso huomioiden lapselle varataan tilaisuus keskustella asiasta esiopettajan/erityisopettajan kanssa ja suullisesti kertoa näkemyksensä. Halutessaan huoltaja voi käyttää avustajaa tai valtuuttaa kuulemistilaisuuteen asiamiehensä. Molempien huoltajien läsnäoloa ei edellytetä. Lapsikohtaiseen tukeen siirtämisen prosessi etenee, vaikka huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen tai ei halua lausua näkemystään.

Kirjallinen kuuleminen. Huoltajat voivat myös esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä kirjallisesti. Lapsen ja huoltajan esittämät näkemykset ja selvitykset kirjataan Lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan. (HL § 42).

Eriävät näkemykset

Aina pyritään löytämään yhteisymmärrys asiasta huoltajien kanssa lapsen tarvitsemaa tukea koskien. Esiopetuksessa on kuitenkin oikeus ja velvollisuus jatkaa lapsikohtaisen tuen prosessia lapsen edun mukaisesti, vaikka huoltaja olisi sitä vastaan. Hallintopäätös lapsikohtaiseen tukeen siirtymisestä voidaan tehdä siitä huolimatta, että huoltaja ei tulisi kuulemistilaisuuteen tai haluaisi tulla kuulluksi. Kuuleminen ei siis tarkoita, että kuultavilta olisi saatava suostumus menettelyyn.

Opetussuunnitelman perusteet

2025-08-28T14:53:18+03:00

Opetuksen järjestäjän on tehtävä kirjallinen hallintopäätös[1] lapselle annettavista lapsikohtaisista tukitoimista. Päätös tulee tehdä ilman viivytystä, kun tarve lapsikohtaisille tukitoimille on arvioitu ja suunnitelma tukitoimien toteuttamisesta tehty. Hallintopäätösmenettelyssä noudatetaan hallintolakia[2].

Opetuksen järjestäjän tulee kuulla lasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa ennen hallintopäätöksen tekemistä hallintolain mukaisesti[3]. Kuuleminen voidaan toteuttaa joko kirjallisesti tai suullisesti. Opetuksen järjestäjä voi tehdä myönteisen tai kielteisen päätöksen. Päätös on perusteltava hallintolain mukaisesti[4]. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä tuen tarpeen arviointiin ja suunnitelmaan liittyvät seikat ja mahdolliset muut selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Hallintopäätöstä ei ole tarpeen tehdä, jos huoltajan tai muiden luvussa 5.1 mainittujen henkilöiden aloitteesta huolimatta lapsi ei tuen tarpeen arvioinnin perusteella[5] tarvitse lapsikohtaisia tukitoimia, ja tuen tarpeen arviointiin osallistuneet ovat asiasta yksimielisiä. Kielteinen tukea koskeva hallintopäätös tehdään, jos huoltaja sitä vaatii lapsikohtaisen tuen tarpeen arvioinnista huolimatta. Jos lapsikohtaisille tukitoimille ei ole tuen tarpeen arvioinnin perusteella lainkaan tarvetta, yksityiskohtaista suunnitelmaa lapsikohtaisen tuen toteuttamisesta ei tarvitse tehdä.

Lapsella ja huoltajalla on oikeus saada asiasta hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä päätös, johon he voivat hakea oikaisua[6]. Hallintopäätös lapsikohtaisista tukitoimista voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana[7]. Täytäntöönpanolla ennen päätöksen lainvoimaa on keskeinen merkitys oikeusturvan kannalta. Hallintopäätös muutetaan tai kumotaan, mikäli tuen tarve muuttuu.

Hallintopäätöksessä on määrättävä lapsikohtaisista tukitoimista lapsen tuen tarpeen arvioinnin ja sen perusteella laaditun tuen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti[8]. Päätöksessä päätetään lapsen tuen tarpeen mukaisesti seuraavista asioista:

säännöllinen erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
kokoaikainen erityisopettajan antama opetus pienryhmässä
tulkitsemispalvelut
avustajapalvelut
apuvälineet

Päätös sisältää vain ne perusopetuslain[9] mukaiset lapsikohtaiset tukitoimet, joita lapsikohtaisen tuen toteuttaminen edellyttää. Päätöksessä ei kuvata suunnitelmaa lapsikohtaisten tukitoimien toteuttamisesta.

Jos muu opetuksen järjestäjä kuin kunta ei järjestä lapsikohtaisia tukitoimia, päätöksen silloin tekee opetuksen järjestäjän esityksestä lapsen asuinkunta[10].

______________________________

[1] Perusopetuslaki 20 f § (1090/2024)

[2] Hallintolaki

[3] Hallintolaki 34 §

[4] Hallintolaki 45 §

[5] Perusopetuslaki 20 d §

[6] Perusopetuslaki 42 § (959/2015) ja Hallintolaki 46 § (581/2010)

[7] Perusopetuslaki 20 f §

[8]Perusopetuslaki 20 e §

[9] Perusopetuslaki 20 c §

[10] Perusopetuslaki 20 f §

5.3.3. Tukea koskeva päätös

Laukaassa

Opetussuunnitelman perusteet