<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>39. Australia</title>
<id>https://peda.net/id/12f9683cf90</id>
<updated>2021-08-09T14:29:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/12f9683cf90:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/id/FGdQ44&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;e-Oppi -lisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Luvun sisällys</title>
<id>https://peda.net/id/12faa36ff90</id>
<updated>2017-12-16T12:35:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/luvun-sis%C3%A4llys#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/luvun-sis%C3%A4llys/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_159521273_Mirelle_australia_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/luvun-sis%C3%A4llys/s:file/photo/5cdaff108940f6ef288bd5ea97bc1872ae239eae/shutterstock_159521273_Mirelle_australia_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Jouluna Australiassa on kesä, sillä se sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;39.1 Australia&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;39.2 Australian talouselämän perusta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;39.3 Australian ilmasto ja kasvillisuus&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;39.4 Australian eläimistö&lt;br/&gt;&#10;39.5 Kuvagalleria Australian eläimistä</content>
<published>2021-08-09T14:29:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>39.1 Australia</title>
<id>https://peda.net/id/12fea93af90</id>
<updated>2017-12-02T06:35:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/australia#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Australian&lt;/b&gt;&lt;span&gt; nimi tulee latinan kielen sanasta &amp;quot;australis&amp;quot; eli eteläinen. Australian pinta-ala on 7,7 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 23 miljoonaa. Se on samalla manner, maanosa ja valtio. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Australian kanssa samaan maanosaan lasketaan &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Oseania&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Oseanian&lt;/a&gt; saaret, ja maanosaa kutsutaan myös nimellä &amp;quot;&lt;b&gt;Australia ja Oseania&lt;/b&gt;&amp;quot;. Suurimpia Oseanian saaria ovat &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Uusi-Guinea/@-4.7302422,133.8476504,1121285m/data=!3m2!1e3!4b1!4m2!3m1!1s0x684a0316a5130283:0xf0d0324058e7ea8&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Uusi-Guinea&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; ja &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Uusi-Seelanti/@-43.0135002,163.4812057,3290712m/data=!3m2!1e3!4b1!4m2!3m1!1s0x6d2c200e17779687:0xb1d618e2756a4733&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Uuden-Seelannin&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; kaksi pääsaarta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;3109&quot; height=&quot;2305&quot; src=&quot;//www.thinglink.com/card/993367630683308035&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Australian asuttivat jo 40 000 – 50 000 vuotta sitten kivikauden ihmiset. He saapuivat ennen asumattomalle mantereelle puusta tehdyillä veneillä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Nämä asukkaat ovat nykyisten alkuperäisasukkaiden aboriginaalien&lt;/span&gt;&lt;span&gt; esi-isiä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kapteeni James Cook julisti alueen Ison-Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen mantereelle alettiin muuttaa Euroopasta. Nykyisin suurin osa asukkaiden esi-isistä on lähtöisin Europasta, erityisesti Iso-Britanniasta. Australian rannikolla on monia miljoonakaupunkeja, kuten kuvan &lt;a href=&quot;https://www.google.fi/maps/place/Melbourne+VIC,+Australia/@-37.8594087,144.7994381,111038m/data=!3m2!1e3!4b1!4m2!3m1!1s0x6ad646b5d2ba4df7:0x4045675218ccd90&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Melbourne&lt;/a&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Australia itsenäistyi 1900-luvulla, mutta Iso-Britannian kuningatar on edelleen valtion muodollinen hallitsija. Englanti on Australian virallinen kieli.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/australia/sv#top&quot; title=&quot;shutterstock_287176919_Taras Vyshnya_melbourne.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/australia/sv:file/photo/9a0e8e398d0e2d64546e2b476e77ec8e1e5ca06f/shutterstock_287176919_Taras%20Vyshnya_melbourne.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Melbourne.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Melbourne.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-08-09T14:29:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>39.2 Australian talouselämän perusta</title>
<id>https://peda.net/id/12fffbb7f90</id>
<updated>2017-02-13T03:45:10+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/3atp#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Vaikka Australia vaikuttaa etäiseltä ja aavikon hallitsemalta valtiolta, se on rikas hyvinvointivaltio.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Australiassa on paljon luonnonrikkauksia. Esimerkiksi ydinvoimaloiden polttoaineeksi tarvittavaa uraania on Australian kallioperässä paljon. Muita tärkeitä luonnonvaroja ovat kivihiili ja rautamalmi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maatalous tuottaa vientiin muun muassa lampaanvillaa ja lihaa sekä vehnää.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2021-08-09T14:29:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>39.3 Australian ilmasto ja kasvillisuus</title>
<id>https://peda.net/id/13005856f90</id>
<updated>2017-11-11T15:30:42+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/aijk#top" />
<content type="html">Australia on kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Tästä syystä joulukuu ja tammikuu ovat mantereen lämpimimmät kuukaudet. Jouluna kelpaakin australialaisten esimerkiksi lainelautailla etelärannikon hiekkarannoilla!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Australian pohjoisosat ovat melko lähellä päiväntasaajaa. Siellä kasvaakin sademetsiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/aijk/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_293663612_mingman_eukalyptus_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/aijk/s:file/photo/aacb78b620415695dc43528fcc76ff9315308345/shutterstock_293663612_mingman_eukalyptus_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Eukalyptuksia. Puun lehdet ovat kovia ja niistä haihtuu tuoksuvia aineita.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Laajan mantereen sisäosissa sataa vain vähän vettä. Suurin osa mantereesta onkin savannia tai aavikkoa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Australiasta kotoisin oleva eukalyptus on puu, jota kasvatetaan nykyään lähes kaikkialla maailmassa rakennuspuuksi tai paperin raaka-aineeksi. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Eukalyptus voi suotuisassa ilmastossa kasvaa jo 20 vuodessa kymmeniä metrejä korkeaksi puuksi! &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Eukalyptuksen lehdet kelpaavat vain harvalle eläimelle. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Koala on Australian kotoperäinen eli endeeminen laji, jonka elimistö pystyy käyttämään eukalyptuksen lehtiä ravinnoksi.</content>
<published>2021-08-09T14:29:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>39.4 Australian eläimistö</title>
<id>https://peda.net/id/13019edff90</id>
<updated>2017-12-16T12:37:21+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/ejk#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/ejk/sk#top&quot; title=&quot;shutterstock_310857608_Anan Kaewkhammul_kenguru_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/ejk/sk:file/photo/980ae865cea17404746b9db91397b6ca2c9d41f2/shutterstock_310857608_Anan%20Kaewkhammul_kenguru_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kengurun poikanen voi kavuta pussiin vielä isompanakin. Siellä on turvallista!&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Koska Australia on eristyksissä muista maanosista, sen luonto on kehittynyt ainutlaatuiseksi. Siellä elää monia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei tavata missään muualla. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kun lähes kaikkialta muualta &lt;b&gt;pussieläimet&lt;/b&gt; ovat kuolleet sukupuuttoon, Australiassa elää monia pussieläinlajeja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pussieläimet ovat nisäkkäitä, joilla on sikiön kasvattamista varten pussi. Poikanen syntyy hyvin pienenä ja karvattomana. Se kiipeää emon karvoja pitkin pussiin ja alkaa imeä ravintoa pussissa olevasta nisästä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tunnetuimpia pussieläimiä ovat &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenguru&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;kengurut&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Koalat&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;koalat&lt;/a&gt;&lt;span&gt; ja &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Vompatti&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;vompatit&lt;/a&gt;&lt;span&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kaikkein erikoisin Australian eläimistä on &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesinokkael%C3%A4in&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;vesinokkaeläin&lt;/a&gt;&lt;span&gt;, joka on yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2021-08-09T14:29:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>39.5 Kuvagalleria Australian eläimistä</title>
<id>https://peda.net/id/13026e0ef90</id>
<updated>2021-08-09T14:29:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal/aemk#top&quot; title=&quot;shutterstock_314399327_Andrea Izzotti_kenguru_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal/aemk:file/thumbnail/921db76ac85af21c96272bd4d03237f3c3cf00da/shutterstock_314399327_Andrea%20Izzotti_kenguru_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Australiassa elää monia kengurulajeja.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Australiassa elää monia kengurulajeja.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal/kopjsel#top&quot; title=&quot;shutterstock_378712390_jeep2499_koala_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal/kopjsel:file/thumbnail/16a7dfc18802cb80de6b18ffae8a12b18b2d79ad/shutterstock_378712390_jeep2499_koala_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Koala on pussieläin, joka syö eukalyptuksen lehtiä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Koala on pussieläin, joka syö eukalyptuksen lehtiä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal/vovvmn#top&quot; title=&quot;bi7_vesinokkaelain_shutterstock_109281908_peda_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal/vovvmn:file/thumbnail/3c0471470b67b3067fc6b0e93d61d8f7c282531d/bi7_vesinokkaelain_shutterstock_109281908_peda_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vesinokkaeläin on vedessä viihtyvä, muniva nisäkäs.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Vesinokkaeläin on vedessä viihtyvä, muniva nisäkäs.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal/voapnok#top&quot; title=&quot;shutterstock_227345659_Samantzis_vompatti_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/pori/kuninkaanhaan-koulu/maantieto/rantanen/arkisto/8-lk-lv-20-212/eurooppa35/aja2/4-australia/kal/voapnok:file/thumbnail/9c6bc6d7f6e009cc604b1f443d3fac547b513704/shutterstock_227345659_Samantzis_vompatti_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vompatit ovat Australialaisia pussieläimiä. Ne ovat kasvinsyöjiä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Vompatit ovat Australialaisia pussieläimiä. Ne ovat kasvinsyöjiä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2021-08-09T14:29:24+03:00</published>
</entry>


</feed>