Lasten eläintietopankki

KETTU

2016-04-10T12:44:11+03:00

Kettu on pieni koiraeläin. Sen selkä on punertava, kaula ja rinta ovat valkoiset ja raajat ovat edestä mustat. Ketulla on terävät hampaat ja suippo kuono. Häntä on pitkä ja tuuhea, ja sen kärki on valkoinen.

LIIKKUMINEN ketulla on koiramaista. Se voi kävellä, juosta ja hyppiä, sekä nousta seisomaan takajaloilla hetkeksi.

PESÄN kettu kaivaa erilaisiin ympäristöihin, mutta saattaa käyttää esimerkiksi mäyrän vanhoja luolia.

Ketun pesäkäytävissä on yleensä vahva tuoksu. Pentuja kettu saa 3-5.

ÄÄNTELY muistuttaa haukkumista, ulvomista ja kiljumista.

RAVINTO ketulla on kaikkiruokaista. Se saalistaa pikkunisäkkäitä, lintuja ja erilaisia hyönteisiä. Kettu syö myös marjoja ja sieniä.

LAULUJOUTSEN

2016-05-18T08:45:18+03:00

Laulujoutsenet saapuvat muuttomatkaltaan maalis-huhtikuussa Suomeen.
Joutsen valitsee itselleen elinikäisen kumppanin ja rakentaa pesän rannalle, rehevälle järvelle tai suojaisaan lahden poukamaan. Naaras munii 4–7 kermanvalkeaa munaa.

Laulujoutsen on sorsalintu ja puolisukeltaja. Ne syövät pääasiassa kasvisravintoa, jota löytävät pitkän kaulan avulla syvältäkin vedestä.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu.

Laulujoutsenen erottaa kyhmyjoutsenesta parhaiten nokan perusteella. Laulujoutsenen nokka on keltainen, mustakärkinen, kun taas kyhmyjoutsenella väri on punertava ja nokan päällä on musta kyhmy.

ORAVA

2016-04-09T12:52:32+03:00

Orava on tupsukorvainen jyrsijä. Sen häntä on pitkä ja tuuhea.

VÄRITYKSELTÄÄN orava on talvisin harmaa ja kesäisin ruskea. Vatsa on aina valkoinen.

LIIKKUMINEN on ketterää. Se kiipeää ja loikkii puusta puuhun helposti. Orava osaa myös uida.

ÄÄNTELY on piipitystä ja naksuttelua.

PESÄN orava rakentaa yleensä korkealle havupuuhun. Se käyttää rakentamiseen lehtiä, sammalta ja heiniä. Oravalla on yleensä 2-3 pesuetta vuodessa. Poikasia voi syntyä kerralla 1-6.

RAVINTO on yleensä kasvisravintoa, esimerkiksi siemenet, marjat, hedelmät, pähkinät ja kukat kelpaavat. Orava saattaa joskus mennä linnunpesälle ja syödä lintujen munat.

SAMMAKKO

2016-05-15T13:38:39+03:00

Sammakot viihtyvät parhaiten kosteassa ympäristössä ja niiden lisääntymisen edellytyksenä on aina vesi.
Sammakko kutee keväällä hyytelömäisen munaryppään, josta muutamassa viikossa kehittyy nuijapäätoukkia ja muutaman kuukauden jälkeen pieniä sammakoita. Aikuiseksi sammakko kehittyy parissa vuodessa.

Sammakko pyydystää ravintoa pitkän, tahmean kielen avulla. Se syö hyönteisiä, matoja, etanoita ja hämähäkkejä.

Sammakko viettää talven horroksessa yleensä ojien ja järvien pohjamudissa. Sen on hyvä pysyä kosteassa ympäristössä, jotta ei jäätyisi.

Sammakko ja sammakonkutu ovat rauhoitettuja.

Sammakonkutu

SINISORSA

2016-05-17T13:57:44+03:00

Sinisorsa on vesilintu.
Koiras ja naaras ovat erinäköisiä.
Koiraalla on vihreä pää ja naaras on ruskean sävyinen.

Sinisorsa syö levää, vesikasveja, hyönteisiä ja pieniä vesieläimiä.
Se on puolisukeltaja.

Keväällä sorsat munivat 7-11 vihreänvalkoista munaa.
Munista kuoriutuu poikasia, jotka oppivat lentämään kahden kuukauden ikäisinä.

SUSI

2016-04-09T13:10:40+03:00

Muistuttaa saksanpaimenkoiraa, mutta on suurempi. Sudella on pitkä kuono, silmät vinossa ja korvat pyöreäpäiset. Häntä on suora ja tuuhea. Suden jalat ovat pitkät ja käpälät suuret.

VÄRITYS on harmaa, mutta vatsassa on vaaleaa. Etujaloissa on usein mustat juovat.

LIIKKUMINEN on kävelyä, juoksemista ja hyppimistä. Voi seisoa hetken myös takajaloilla.

PESÄN susi tekee luolaan, suojaisaan onkaloon tai kuoppaan. Pentuja susi synnyttää 3-10.

ÄÄNTELY on murinaa, haukkumista ja ulvomista.

RAVINTO koostuu lihasta. Susi saalistaa hirvieläimiä, jäniksiä, jyrsijöitä ja lintuja.