Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosiluokalla 4

Suomen kielen ja kirjallisuuden tavoitteet vuosiluokalla 4

2016-04-13T21:45:44+03:00

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen osaamista, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Opetus tukee oppilaiden monilukutaidon, kielitietoisuuden ja kielellisen identiteetin rakentumista. Suomen kieli on paitsi opetuksen kohde myös väline muiden oppiaineiden opiskelussa, ja opetuksessa vahvistuvat keskeiset oppimaan oppimisen ja ajattelun taidot. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen painopiste on oppimaan oppimisen ja vuorovaikutuksen taitojen, lukuharrastuksen sekä sujuvan ja monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon vakiinnuttamisessa.

Suomen kieli ja kirjallisuus –oppimäärän tavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen, tekstien tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen.

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen -osa-alueen tavoitteena on ohjata oppilasta toimimaan rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä huomioiden omien kielellisten ja viestinnällisten valintojensa vaikutuksia. Oppilasta kannustetaan kehittämään myönteistä viestijäkuvaa sekä halua ja kykyä toimia erilaisissa vuorovaikutus- ja esitystilanteissa käyttäen luovuuttaan. Oppilasta rohkaistaan ilmaisemaan oma mielipiteensä.

Tekstien tulkitseminen -osa-alueen tavoitteena on ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja vahvistamaan kykyään ymmärtää erilaisia tekstejä. Häntä ohjataan kriittiseen tiedonhankintaan monipuolisia tietolähteitä käyttäen. Oppilasta kannustetaan erilaisten tekstien pariin. Hänelle luodaan mahdollisuuksia myönteisiin lukukokemuksiin ja -elämyksiin, tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen.

Tekstien tuottaminen -osa-alueen tavoitteena on kannustaa ja ohjata oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään erilaisia tekstejä tuottamalla ja tekstin vastaanottajan huomioiden. Häntä rohkaistaan vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana. Oppilasta ohjataan sujuvaan tekstin tuottamiseen niin sisällön kuin mekaanisen kirjoittamisen osalta joko yksin tai yhdessä. Häntä kannustetaan kehittämään tekstin tuottamisen prosesseja ja taitoa arvioida omia tekstejä sekä antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Oppilasta ohjataan toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen -osa-alueen tavoitteena on ohjata oppilasta vahvistamaan kielitietoisuuttaan tutkimalla ja tarkkailemalla kieltä ja sen eri variantteja sekä ymmärtämään kielellisten valintojen vaikutuksia. Hänelle opetetaan käsitteitä, joiden avulla kielestä ja sen rakenteista puhutaan. Oppilasta kannustetaan laajentamaan tekstivalikoimaansa ja jakamaan lukuelämyksiään. Häntä rohkaistaan lukuharrastukseen ja kirjaston aktiiviseen käyttöön. Oppilasta tuetaan kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisessa luomalla hänelle mahdollisuuksia media- ja kulttuuritarjontaan tutustumiseen sekä oman kulttuurin tuottamiseen. Häntä ohjataan arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä.

Uuraisilla painotetaan 4. luokan opetuksessa laaja-alaisia osaamisalueita: Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) sekä Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2).

Suomen kielen ja kirjallisuuden sisällöt vuosiluokalla 4

2016-04-28T09:28:36+03:00

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen
toisten kuunteleminen ja huomioonottaminen viestinnässä
rakentavan palautteen antamisen ja saamisen harjoitteleminen
erilaisten ilmaisukeinojen harjoitteleminen monipuolisissa viestintä- ja esitystilanteissa
aisteja hyödyntävät ilmaisuharjoitukset
oman luokan ja kouluyhteisön esitysten suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen

S2 Tekstien tulkitseminen

harjoitellaan erilaisten tekstien sujuvaa lukemista (myös mediateksti)
tietotekstin sisällön ymmärtäminen
pääasioiden löytäminen tietotekstistä
yhteisesti ja itse valitun lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukeminen ja kuunteleminen
kaunokirjallisten kokonaisteosten lukemiseen kannustaminen
kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. tapahtumat, aika, paikka)
sanaluokat

S3 Tekstien tuottaminen

omien tekstien tuottaminen (fiktiivinen, ei-fiktiivinen, mediateksti)
tekstin tuottaminen luovasti ja leikitellen
tekstintuottamisen vaiheiden sekä palautteen vastaanottamisen ja hyödyntämisen harjoitteleminen
verbin persoonamuodot
lausetajun kehittäminen (virke, päälause, sivulause, pilkun käyttö)
käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoittaminen
oikeinkirjoituksen perusasioiden (iso alkukirjain, piste, yhdyssanat, eris- ja yleisnimet) käyttäminen omissa teksteissä

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

koti- ja ulkomaiseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen tutustuminen
luetuista teksteistä keskusteleminen
kirjaston monipuolinen hyödyntäminen
median käytön harjoitteleminen ja median roolista keskusteleminen

Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi vuosiluokalla 4

2016-04-13T20:40:38+03:00

Arviointi ja siihen perustuva palaute on monipuolista, konkreettista ja oppimisen taitoja kehittävää. Se on jatkuvaa ja oppimista tukevaa. Arvioinnissa huomioidaan kaikki äidinkieli ja kirjallisuus –oppiaineen osa-alueet ja niille opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet.

Arviointi on tärkeä osa kodin ja koulun yhteistyötä, ja siihen osallistuvat opettajan lisäksi huoltajat ja oppilaat. Oppilaita ohjataan arvioimaan omaa ja muiden oppimista, työskentelyä, ilmaisua ja tuotoksia. Erittelevän arvioinnin ja palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoiseksi omista taidoistaan, tiedoistaan ja työskentelyprosesseistaan.

Neljännen luokan syyslukukaudella arviointi toteutetaan osaamiskeskusteluna, joka pohjautuu opettajan, huoltajan ja oppilaan näkemyksiin oppilaan koulutyöstä. Kevätlukukauden arviointi annetaan lukuvuositodistuksessa, ja se koostuu sekä numeerisesta että sanallisesta arvioinnista. Lisäksi kevätlukukauden arvioinnin yhteydessä arvioidaan sanallisesti syksyllä osaamiskeskustelussa asetettujen tavoitteiden toteutumista.