31. Aasia on suuri maanosa

Luvun sisällys

2017-12-16T11:31:59+02:00

31.1 Aasia pähkinäkuoressa
31.2 Aasian maantietoa
31.3 Aasiassa elää yli neljä miljardia ihmistä

31.4 Aasia – tundralta sademetsään
31.5 Tundra ja havumetsä
31.6 Aroja, autiomaita ja vuoristoa
31.7 Savanneja ja sademetsiä
31.8 Monsuuni-ilmastossa sataa kesällä, talvella on kuivaa

31.9 Kuvia Aasian kasvillisuusalueista

31.1 Aasia pähkinäkuoressa

2017-02-13T03:25:36+02:00

Koko

44 miljoonaa neliökilometriä: kolmannes maapallon maa-pinta-alasta
n. 50 valtiota (kaikkien maiden itsenäisyyttä kaikki muut valtiot eivät ole tunnustaneet)
neljä miljardia asukasta, 60 % maailman ihmisistä asuu Aasiassa
ihmisten sanotaan olevan mongolideja (mm. Kiina ja Japani) ja europideja (mm. Lähi-Itä ja Intia)

Talouselämä

Teollinen tuotanto erittäin suurta: esimerkiksi monet kodinlaitteet ja autot ovat aasialaisia.
Nykyisin maailman talouselämän keskus (mm. Kiina, Japani ja Etelä-Korea).
Arabian niemimaalla, Länsi-Aasiassa ja Venäjän Siperiassa on maaöljyä ja maakaasua.
Kiinalla on paljon luonnonvaroja.
Aasia on maailman tärkein teen tuottaja.

Maatalous

vehnä ja riisi tärkeimmät viljat
tundralla poronkasvatusta
havumetsävyöhkkeellä ei juurikaan maataloutta (mm. syrjäisiä kyliä, joissa eletään täysin ilman maitoa!)
lehtimetsä ja savanni tärkeitä ruuantuotantoalueita
aavikolla ja arolla maataloutta keinokastelun avulla
sademetsässä kasvatetaan muutamia ruokakasveja ja öljypalmua (jonka öljystä tehdään ns. biopolttoainetta)

Uskonnot

monia uskontoja
islam
buddhalaisuus
hindulaisuus

31.2 Aasian maantietoa

2016-12-24T05:09:18+02:00

31.3 Aasiassa elää yli neljä miljardia ihmistä

2016-12-24T05:09:28+02:00

Aasia on maapallon väkirikkain maanosa. Siellä asuu yli neljä miljardia ihmistä. Sekä Kiinassa että Intiassa asuu yli miljardi eli tuhat miljoonaa ihmistä.

Kiinan ja Intian valtavan väkimäärän selittää kolme asiaa:

Sekä Kiina että Intia ovat pinta-alaltaan suuria.
Niissä pystytään tuottamaan ruokaa suurellekin ihmisjoukolle suotuisan ilmaston ja maataloudelle sopivan maaperän ansiosta.
Näissä maissa syntyvyys on ollut suurta. Kiinassa perheiden lapsiluku on jo vähentynyt, mutta Intiassa perheet ovat edelleen suuria.

31.4 Aasia – tundralta sademetsään

2016-12-24T05:09:47+02:00

Aasia ulottuu pohjoiselta Jäämereltä aina päiväntasaajalle asti. Tämä selittää sen, että Aasiassa on monenlaista kasvillisuutta.

Aasiasta voidaan erottaa kahdeksan kasvillisuusaluetta:

tundra
havumetsä
lehtimetsä
aro
aavikko
vuoristokasvillisuus
savanni
sademetsä

31.5 Tundra ja havumetsä

2018-01-01T19:39:56+02:00

Pohjoismaista tutut tundra ja havumetsä jatkuvat Ural-vuoriston takana valtavassa Siperiassa.

Tundra on puutonta aluetta. Koska maa on jäässä ympäri vuoden eli ikiroudassa, puut eivät siellä pysty kasvamaan. Vain heinät, eräät varvut, sammalet ja jäkälät menestyvät tässä ankarassa ympäristössä.

Jäämeren rannalla tundralla elää vain vähän ihmisiä. Syynä tähän on muun muassa tundran ankarat ilmasto-olot: talvi on hyvin kylmä ja kesä viileä. Valtavat suot estävät kulkemisen kesäaikaan.

Matkustaminen on mahdollista vain jokia pitkin. Asukkaat elävät kalastamalla ja poroja kasvattamalla.

Siperian kallioperän rikkaudet, kuten maakaasu ja metallit, houkuttelevat alueelle teollisuutta. Tundralle onkin syntynyt monia teollisuuskaupunkeja.

Tundran eteläpuolella on havumetsää. Sen eläimistö on tuttua suomalaisille. Muun muassa karhu ja liito-orava ovat taigan eläimiä myös Venäjällä.

Havumetsävyöhykkeellä asutus on myös harvaa. Asutus keskittyy lähinnä jokien varsille.

31.6 Aroja, autiomaita ja vuoristoa

2018-01-01T19:39:35+02:00

Laajan Aasian sisäosiin ei riitä meriltä pilviä. Tästä syystä näillä alueilla sataa vähän. Aasiassa onkin suuria aroja ja aavikoita.

Arolla ei kasva puita, vaan heinät ovat yleisimpiä kasveja. Maanviljely on mahdollista vain keinokastelun avulla.

Arabian suurella niemimaalla on kasviton aavikko eli autiomaa.

Gobin aavikko on Keski-Aasiassa (kuva). Gobi on valtava autiomaa Aasiassa, neljä kertaa Suomea suurempi. Autiomaassa elää muun muassa kameleita ja villihevosia.

Ihmiset asuvat siirrettävissä ja lämmitettävissä teltoissa.

Himalajan mahtavan vuoriston huipuilla on vuoristokasvillisuutta. Vain jäkälät, sammalet sekä pienet heinät ja varvut menestyvät korkeilla vuorilla. Korkeimmilla huipuilla on lunta ja jäätiköitä.

Vaikka Himalajan korkeimmat huiput ovat jopa kahdeksan kilometrin korkeudella, monet muuttolinnut matkaavat vuoriston yli kesäksi pesimään pohjoisiin metsiin ja soille.

Talveksi linnut palaavat lämpimille Etelä-Aasian alueille.

31.7 Savanneja ja sademetsiä

2016-12-24T05:10:26+02:00

Kiinassa ja Japanissa on lehtimetsien alue. Tosin lehtimetsät on monin paikoin hakattu pelloiksi. Alueella sataa riittävästi ja lämpötila on muun muassa riisin viljelylle sopiva. Tästä syystä nämä alueet pystyvät elättämään suuria ihmismääriä.

Intiassa ja Taka-Intian niemimaalla on melko kuivaa. Siellä on savannikasvillisuutta. Näille alueille on tyypillistä suuret sademäärän vaihtelut.

Päiväntasaajan läheisyydessä on trooppisen kuumaa ja sateista. Näillä alueilla kasvaa sademetsää.

31.8 Monsuuni-ilmastossa sataa kesällä, talvella on kuivaa

2016-12-24T05:10:45+02:00

Intiassa ja Taka-Aasiassa vallitsee monsuuni-ilmasto. Sille on tyypillistä kaksi vuodenaikaa: sateinen kesä ja sateeton talvi.

Alueella sataa kesällä paljon, kun tuulet tuovat Intian valtamereltä pilviä. Kesän sateita tuovaa tuulta kutsutaan kesämonsuuniksi. Silloin tällöin sateet muuttuvat hirmumyrskyiksi. Tällöin sataa hetkessä valtava määrä vettä ja laajat alueet peittyvät veden alle.

Kesämonsuuni:

Alueella ei sada talvella, koska tuulet puhaltavat Aasian ylängöltä. Tällöin kärsitään kuivuudesta.

Talvimonsuuni:

Kasvit, eläimet ja ihmiset ovat sopeutuneet monsuuni-ilmastoon. Esimerkiksi monet savannin kasvit viettävät kuivan talven lepotilassa.

Eräät suomalaiset viettävät talvella lomaansa Thaimaassa, joka on Taka-Aasiassa. Thaimaassakin vaikuttaa talvimonsuuni, vaikka joulu-tammikuussa suosituimmilla turistialueilla ei olekaan täysin sateetonta.

31.9 Kuvia Aasian kasvillisuusalueista

2021-08-09T14:29:24+03:00

: Tundraa Siperiassa.
: Aasia. Himalajan vuoristo erottuu kartasta ruskeana. Löydätkö Japanin ja Intian?
: Tundra: jääkarhuja elää Jäämeren reunalla.
: Havumetsävyöhyke: siperialaista havumetsää.
: Autiomaa: Gobin autiomaa. Kaksikyttyräinen kameli on tärkeä kantojuhta ja kotieläin. Gobissa elää myös kameleita täysin luonnonvaraisina.
: Vuoristokasvillisuutta Himalajalla.
: Lehtimetsävyöhyke: Isopanda syö bambuja.
: Savanni: aasiannorsuja.
: Kesämonsuunin aikana vettä sataa usein liikaa.
: Talvimonsuunin aikaan vettä ei sada. Kasvit lakastuvat tai jopa kuolevat veden puutteeseen.
: Sademetsää Aasiassa.
: Tiikereitä elää erityisesti Aasian sademetsissä. Kuvan yksilö etsii ruokaa talvikauden kuivasta metsästä.
: Sademetsäalue: intiannorsuja.