https://peda.net/id/1181659fa97 2021-04-30T08:15:22+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/1181beeca97 2017-02-20T11:38:39+02:00 <p><strong>Alla olevassa taulukossa on koottu näiden sivujen sisällöstä aikajana, jonka avulla voidaan pohtia, miten luonto, asutus ja elinkeinot ovat sidoksissa toisiinsa. Taulukon voi toteuttaa tiedonhakutehtävänä ja/tai kuvitustehtävänä. Tyhjä taulukko löytyy vasemmasta marginaalista. Jos tehtävä tehdään ryhmissä, voidaan koonti ja reflektointi toteuttaa samalla tavalla kuin Paikkatieto -tehtävässä.<br/> <br/> </strong></p> <table> <tbody> <tr> <td> </td> <td> <p><strong>Asutus</strong></p> </td> <td> <p><strong>Elinkeinot</strong></p> </td> <td> <p><strong>Maisema</strong></p> </td> <td> <p><strong>Luonto</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>6000ekr-1500jKr</strong></p> </td> <td> <p>Vaeltavia metsästäjiä rantojen tuntumassa</p> </td> <td> <p>metsästys</p> <p>kalastus</p> </td> <td> <p>Erämaa, hankalakulkuinen merenlahti, saaria</p> </td> <td> <p>Jääkauden jälkeen alue veden peitossa.</p> <p>Aallot vievät hiekan ja saven laaksoihin, kivi ja sora jää korkeille paikoille.</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>1500-luku</strong></p> </td> <td> <p>Ensimmäiset vakituiset asukkaat</p> <p>Harva asutus</p> <p>Vain yksi tie</p> </td> <td> <p>metsästys</p> <p>kalastus</p> <p>kaskiviljely</p> </td> <td> <p>Peltojen raivaus alkaa.</p> <p>Tilat pieniä, erillään</p> <p>Ei avaraa peltomaisemaa</p> <p>Savutupia</p> <p>Kyrönkankaantie</p> </td> <td> <p>Eliölajien ihmisen toimintaan sopeutuminen alkaa, mutta ihmisen vaikutus luontoon vielä vähäistä.</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>1600-luku</strong></p> </td> <td> <p>Nuijasota 1596-1597</p> <p>sota ja katovuodet→ nälkä</p> <p>Asutus leviää hitaasti 1600-luvun alkupuolella.</p> <p>1600-luvun loppupuolella asutus lisääntyy nopeammin.</p> </td> <td> <p>metsästys</p> <p>kalastus</p> <p>peltoviljely</p> <p>kytöviljely</p> <p>tervanpoltto</p> </td> <td> <p>Pysyviä peltoja→ peltomaisema avartuu vähän.<br/> <br/> Tulvaniityt</p> <p>Kotieläimiä→ aidat lähipeltojen ympärille.</p> <p>Metsälaitumet</p> <p>Savutuvat</p> </td> <td> <p>Soita viljelyyn</p> <p>Metsiä tervan-tuotantoon</p> <p>Niityille alkaa muodostua erityinen niittykasvillisuus, jossa omat hyönteiset ja linnut.</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>1700-luku</strong></p> </td> <td> <p>Suuri Pohjansota ja Isoviha sekä</p> <p>katovuodet→ asutus taantuu</p> <p>Väki vähenee 1700-luvun alkupuolella.</p> <p>1700-luvun loppupuolella asutus lisääntyy. Torppia lisää, tiloja jaetaan, raivataan lisää peltoa.</p> </td> <td> <p>peltoviljely</p> <p>tervanpoltto</p> <p>Isojako 1749</p> </td> <td> <p>Taloihin piiput</p> <p>Talot pieniä torppia</p> <p>Umpipihat: paljon rakennuksia</p> <p>Kylien rakenne muotoutuu: kantatilat lähellä jokea, torpat kauempana.</p> <p>Muutama isompi talo</p> </td> <td> <p>Tervanpoltto verottaa metsiä, koloaminen</p> <p> </p> <p>Kulttuuriympäristön kasvit ja eläimet kehittyvät ja sopeutuvat</p> <p> </p> <p>halloja</p> <p> </p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>1800-luku</strong></p> <p> </p> </td> <td> <p>Suomen sota 1808-1809</p> <p>Nälkävuodet 1867-1868</p> <p>1800-luvun loppupuolella nopea väestön kasvu, vaurastuminen tervan avulla</p> <p>Kouluja perustetaan</p> </td> <td> <p>peltoviljely</p> <p>tervanpoltto</p> <p>puunjalostus</p> <p>sahat</p> <p>myllyt</p> <p>meijerit</p> <p>elinkeinon-vapauslaki 1879</p> </td> <td> <p>Maatalous kehittyy, peltoja raivataan paljon lisää</p> <p>Talot suurempia</p> <p>Taloja maalataan, koristellaan: empire, kertaustyylit</p> <p>Julkisia rakennuksia lisää</p> <p>Sähköpylväät 1880 alkaen</p> </td> <td> <p>Hakkuut verottavat metsää</p> <p>Metsänhoitoon kiinnitetään huomiota</p> <p>Hallat 1860-luvulla</p> <p>Laidunniittyjä paljon</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>1900-luvun alku</strong></p> </td> <td> <p>Väestö kasvaa</p> <p>90% väestöstä viljelijöitä, tilat pieniä</p> </td> <td> <p>viljely</p> <p>turve-tuotanto</p> <p>rahatalous yleistyy:</p> <p>osuus-meijerit</p> <p>osuuspankit</p> <p>osuuskaupat</p> </td> <td> <p>Avara peltomaisema</p> <p>Kirkonkylä muotoutunut</p> <p>Joenvarsiasutus</p> <p>Kylät</p> <p>Peltomaisemaan ladot, heinäseipäät, puutarhat, kasvimaat, ensimmäiset salaojat 1920-luvulla</p> <p>Rautatie 1911</p> <p>Jugend, klassismi</p> </td> <td> <p>Metsien hoito:</p> <p>Metsänhoitoneuvojia</p> <p>Metsänhoitoyhdistykset</p> <p>Soiden ja metsien ojitus 1930-1990</p> <p>Soiden hyötykäyttö</p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>1900-luvun loppu</strong></p> </td> <td> <p>Väestön kasvu taittuu 1960-luvulla.</p> <p>Tilojen koko kasvaa, määrä vähenee.</p> <p>Maalta muutto kaupunkeihin ja keskustoihin, kun maatalous tehostuu.</p> </td> <td> <p>teolliset</p> <p>ammatit</p> <p>palvelu-</p> <p>ammatit</p> <p> </p> <p>viljely erikoistuu</p> </td> <td> <p>Traktorit</p> <p>Salaojat yleistyy→ peltomaisema yhtenäisemmäksi</p> <p>Kouluja lakkautetaan</p> <p>Teitä levennetään, päällystetään, suoristetaan</p> <p>Rintamamiestalot</p> <p>Teolliset materiaalit</p> </td> <td> <p>Peltojen lannoitus→ laidunniittyjen tarve vähenee→ niittykasvit ja –hyönteiset vähenevät</p> <p>Talousmetsät</p> <p>Luonnonsuojelu</p> <p>Perinnebiotooppien hoito</p> </td> </tr> </tbody> </table> <p> </p> <p> </p> <p> </p> 2021-04-30T08:15:22+03:00