<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Elias Lönnrot: Kalevala (1835)</title>
<id>https://peda.net/id/1171462c0b0</id>
<updated>2017-03-17T13:15:46+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/1171462c0b0:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/jk/9-luokka39/k/ra11/elk1#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Elias Lönnrot: Kalevala (1835)</title>
<id>https://peda.net/id/f23c10fc0b0</id>
<updated>2018-12-17T08:42:06+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/jk/9-luokka39/k/ra11/elk1/elk1#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Lönnrot (1802-1884) oli monilahjakkuus, jolla on ansioita niin lääketieteen, kasvitieteen, kielitieteen kuin myös kirjallisuuden saralla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lönnrotin merkittävin saavutus on kansalliseepos Kalevala, jonka hän kokosi 11 laajan tutkimusmatkansa aineistosta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lönnrot keräsi Kalevalaan kansanrunoutta, kansanperinteitä ja tietoja suomen kielestä haastattelemalla ihmisiä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lönnrot kulki pääasiallisesti jalan tai hiihtäen yli tuhat kilometriä vuodessa tutkimusmatkoillaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lönnrotia kutsutaan &lt;b&gt;suomen kirjakielen toiseksi isäksi&lt;/b&gt; Mikal Agricolan ohella hänen mittavan uudissanojen kehittäjän työnsä vuoksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Kalevala (1935)&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kansalliseepos Kalevala perustuu kansanrunoille, joiden pohjalta Lönnrot kirjoitti juonellisen kertomuksen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kalevala on runomuotoinen tarina, jossa yksittäinen säe (runon rivi) on kahdeksan tavun mittainen ja jossa säkeen sanat noudattavat useimmiten alkusointua eli alkavat samalla äänteellä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;em&gt;Va/ka / van/ha / Väi/nä/möi/nen&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt; tie/tä/jä / i/än/i/kui/nen &lt;/em&gt; = &lt;b&gt;kalevalamitta&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kalevala kertoo myyttisestä maailmasta, jossa Väinämöisen hallitsema Kalevala ja Louhen hallitseva Pohjola taistelevat maan rikkautta ja vaurautta tuottavasta ihmekoneesta Sammosta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kalevalan keskeisiä hahmoja ovat Louhen ja Väinämöisen ohella&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Joukahainen, joka häviää kilpalaulannan Väinämöiselle ja tarjoaa siskoaan Ainoa maksuksi hengestään&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Aino, joka mieluummin hukuttautuu kuin menee vanhalle miehelle vaimoksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Pohjan neito, Louhen tytär, jota Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen kosiskelevat&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ilmarinen, joka takoo Sammon hinnaksi Pohjan neidosta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lemminkäinen, joka menettää henkensä kosiomatkallaan ja jonka äiti haravoi Tuonelan joesta ja kokoaa entiselleen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kullervo, onneton ja kaltoin kohdeltu orja, joka elää väkivaltaisen elämän ja kokee väkivaltaisen kuoleman&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Tehtäväpaketti &lt;a href=&quot;https://kalevalaa.wordpress.com/category/kalevalan-perinto/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kalevalan perintö&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tehtävä &lt;a href=&quot;https://kalevalaa.wordpress.com/category/kalevalan-maailma/kalevala-hahmon-facebook-profiili/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kalevalahahmon Facebook-profiili&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-03-17T13:50:41+02:00</published>
</entry>


</feed>