2. Kivilajit kalliossa

Luvun sisällys

2018-01-02T06:12:32+02:00

2.1 Eri kivilajit ovat syntyneet eri tavoin

2.2 Magmakivilajit
2.3 Kerrostuneet kivilajit
2.4 Muuttuneet kivilajit
2.5 Kuvagalleria kivilajeista

2.6 Onko Suomessa ollut korkeita vuoria?
2.7 Fennoskandiassa sattui ja tapahtui
2.8 Eikä se vielä siihen loppunut
2.8 Kalliolta kukkulan kautta vesille
2.9 Skandit: Kalliolta kukkulan kautta vesille

2.10 Pohjois-Euroopan korkokuva
2.11 Saaria, järviä ja meriä

2.1 Eri kivilajit ovat syntyneet eri tavoin

2018-08-26T17:10:10+03:00

Kivilajit koostuvat mineraaleista. Esimerkiksi Suomessa yleinen graniitti koostuu kvartsista, maasälvästä ja kiilteestä.

Kivilajien synnyn perusteella kivilajit voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

Magmakivilajit ovat muodostuneet sulasta kivestä eli magmasta.
Kerrostuneet kivilajit (sedimenttikivet) ovat syntyneet kerrostuneesta ja kivettyneestä aineksesta, esim. hiekkakivi hiekasta.
Muuttuneet (metamorfiset) kivilajit ovat muuttuneet muista kivilajeista.

Suomen kallioperässä on paljon magma- ja muuttuneita kivilajeja.

Otavan Opisto: kivilajien synty

2.2 Magmakivilajit

2018-08-26T17:14:34+03:00

Magmakivilajit syntyvät jähmettyneestä magmasta ja ne jaetaan syntypaikkansa perustella kahteen alaluokkaan.

a) Syvällä kallioperässä magman jähmettyminen on hidasta ja se saa aikaan syväkivilajeja, jotka ovat tiheitä ja kestäviä.

Suomen yleisin kivilaji, graniitti on syväkivilaji. Se muodostuu kolmesta mineraalista: maasälvästä, kvartsista ja kiilteestä. Graniitti on joko punaista tai harmaata.

Vaikka syväkivilajit ovatkin syntyneet kilometrien syvyyksissä, kallioperän kuluminen on vuosimiljoonien aikana tuonut ne näkyviin.

Kestävyytensä ansiosta graniittia käytetään mm. rakennuksissa, teiden reunuskivissä, hautakivissä ja muistomerkeissä.

b) Kun tulivuori purkautuu, magma jäähtyy ja jähmettyy nopeasti maan pinnalla.

Näin syntyneet pinta- eli laavakivilajit ovat usein huokoisia, kevyitä ja pinnaltaan himmeitä. Islannin koko kallioperä muodostuu tällaisista kivistä, joista yleisin on basaltti.

Hohkakivi on laavakivi, joka veteen heitettynä kelluu hetken, kunnes sen huokoset täyttyvät vedellä.

Tällöin se alkaa vajota hitaasti. Jotkut kivet tosiaan voivat imeä vettä itseensä!

2.3 Kerrostuneet kivilajit

2018-08-26T17:19:59+03:00

Kerrostuneet kivilajit syntyvät, kun eroosion irrottamaa kallioperän ainesta kulkeutuu vesistöjen pohjaan. Miljoonien vuosien aikana aines pakkautui yhä tiiviimmiksi kerroksiksi. Irrallisista aineksista tiivistyi uusia kivilajeja, joissa näkyy selvästi kerroksellisuus, raaka-aineet ja jopa muinaisten aaltojen kuvioitakin.

Tällaisia kiviä ovat mm. hiekkakivi ja savikivi, joiden nimikin jo kertoo, mistä aineksista ne ovat muodostuneet.

Kalkkikiveä syntyy, kun merenpohjan kuolleiden simpukoiden ja kotiloiden kuorenjätteet tiivistyvät yhteen. Gotlannin ja Öölannin saarilla on upeita kalkkikivestä muodostuneita törmiä.

Suomessa kerrostuneita kivilajeja on hyvin vähän. Satakunnan hiekkakivi, Oulun savikivi ja Paraisten kalkkikivi ovat tunnetuimmat kerrostuneiden kivilajien esiintymät Suomessa.

2.4 Muuttuneet kivilajit

2018-08-26T17:33:29+03:00

Muuttuneet eli metamorfiset kivilajit ovat syntyneet, kun muinaisten suurten vuoristojen syntyessä kalliokerrostumat ovat poimuttuneet ja niiden lämpötila ja paine kasvoi. Kallioperässä olevat mineraalit järjestyivät uudella tavalla ja aikaisemmin syntyneistä magma- ja kerrostuneista kivilajeista syntyi uusia, muuttuneita kivilajeja.

Suomen yleisin muuttunut kivilaji on gneissi, joka on syntynyt graniitista, eli niissä on samat mineraalit. Gneissi on selvästi juovikkaampi kuin graniitti ja mikäli mahdollista, vieläkin kestävämpi.

Suomen kovin kivilaji on kvartsiitti, joka on muuttunut hiekkakivestä. Se on monien korkeiden huippujen, kuten Kolin, kivilaji.

Pihalaattoina käytetty kiilleliuske on muodostunut savikivestä ja arvokas marmori kiteisestä kalkkikivestä.

Kivilajit

2016-11-16T06:10:10+02:00

Kuvat: Simo Tolvanen, Shutterstock.com

2.5 Kuvagalleria kivilajeista (huomaa valokuvan yläkulman i-kirjain)

2021-08-09T14:29:31+03:00

: Sulasta magmasta syntyy magmakiveä.
: Graniittilevyjä
: Gneissiä
: Hiekkakivi on syntynyt kerrostuneesta hiekasta.
: Banteay Srei on vanha hindujen tekemä temppeli. Hiekkakiveä on helppo työstää.
: Kiilleliuske on muuttunut kivilaji (savikivestä).
: Koli on kovaa kvartsiittia.
: Monet antiikin temppelit on tehty kalkkikivestä tai siitä muuttuneesta marmorista. Turkki, Side.

2.6 Onko Suomessa ollut korkeita vuoria?

2016-11-15T15:22:57+02:00

Jos harrastat laskettelua ja haluat jyrkkiin rinteisiin, sinun pitää matkustaa ulkomaille.

Jos tilanne olisi sama kuin muutama miljardi vuotta sitten, pitkät ja jyrkät rinteet löytyisivät todennäköisesti aivan kotipaikkasi lähettyviltä.

Olisit tosin voinut joutua odottamaan sen aikaa, että maanjäristyksen aiheuttamat tuhot olisi saatu korjattua tai tulivuorenpurkauksen synnyttämä laavakenttä olisi jäähtynyt.

Mitä tämä tarkoittaa?

2.7 Fennoskandiassa sattui ja tapahtui

2016-11-15T15:23:05+02:00

Suomi kuuluu vanhaan Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen, joka on Euraasian mantereen vanhinta aluetta.

Suurin osa maamme kallioperästä arvioidaan muodostuneen 3 000 – 1 400 miljoonaa vuotta sitten. Tämä kovista kivilajeista syntynyt kallioperä on nähtävissä vain Fennoskandiassa. Muualla sitä peittävät nuoremmat kivilajit.

Tämä Baltian kilpialue ulottuu Atlantilta Vienanmerelle ja kilven luoteisraja on nähtävissä Saanatunturin rinteessä. Kallioperän nykyisestä tasaisuudesta ja rauhallisuudesta huolimatta siinä on merkkejä rajummista tapahtumista.

Eräät kivilajit ovat syntyneet sulan kiviaineksen eli magman jähmettyessä. Toiset kivilajit, kuten gneissi ja kiilleliuske, ovat saaneet alkunsa kovassa paineessa ja puserruksessa vuorten muodostumisen yhteydessä. Kun pystytään määrittämään esimerkiksi gneissin ikä, voidaan päätellä milloin vuoret ovat syntyneet.

Noin 1 900 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli liikkuvien laattojen alueella ja maahamme syntyi kallioperän poimutusten seurauksena kaksi suurta vuoristoa: Karelidit ja Svekofennidit. Ne vastasivat korkeudeltaan vähintäänkin nykyistä Skandien vuoristoa.

Karelidit kulkivat maan kaakkoisosasta Lappiin. Svekofennidit olivat Etelä-Suomen vuoristo. Monet Suomen mäet, vaarat ja tunturit ovat muistoja näistä vuoristoista. Tällaisia ovat esimerkiksi jääkausien kovaa kestäneet Keski-Suomen Puijo ja Tiirismaa sekä pohjoisempana sijaitsevat Vuokatti ja Pyhätunturi. Ks. video Pyhätunturista.

Baltian kilpi kuuluu suurempaan Euraasian laattaan. Se liikkuu muiden laattojen tavoin sulan kiviaineksen päällä parin senttimetrin vuosivauhtia. Suomenkin kallioperä oli noin 500 miljoonaa vuotta sitten Australian kanssa samoilla leveysasteilla. Päiväntasaajalla "Suomi" on ollut kolmeen otteeseen, viimeksi noin 400 miljoonaa vuotta sitten.

Lisätietoa: geologia.fi

2.8 Eikä se vielä siihen loppunut

2018-08-26T17:50:02+03:00

Saariselän alueen tuntureita.

Vuosimiljoonien ajan Suomen kallioperä on ollut hyvin rauhallinen. Tähän osaltaan vaikuttaa sekin, että allamme on paikoitellen jopa 230 kilometrin paksuinen kiinteä kivikerros. Vesi, lumi ja jää sekä etenkin lukuisien jääkausien mannerjäät ovat kuluttaneet kallioperäämme ja kuljettaneet irtainta kiviainesta etelämmäksi. On arvioitu, että pelkästään viimeisin jääkausi kulutti kallioperästämme seitsemän metriä paksun kerroksen.

Laattojen liikkeet, vuorten poimuttumiset ja maanjäristykset voivat saada aikaan kovankin kallioperän murtumista ja halkeamista.

Kalliolohkot nousevat ylemmäksi ja toiset painuvat alaspäin. Näin saavat alkunsa lohkovuoristot sekä pienemmässä mittakaavassa siirrosportaat. Lohkovuoristoja meiltä ei löydy, mutta kymmenien metrien korkuisia sekä kymmenien kilometrien mittaisia "jättiläisen rappuja" kylläkin. Inarijärvi lähiympäristöineen on tällaisen kalliolohkojen siirtymisen ja ruhjoutumisen aikaansaamaa maisemaa.

Järven kohdalla suuriakin lohkoja on vajonnut satojen metrien syvyyksiin ja sen ympäristössä lohkot ovat nousseet ylöspäin seitsemänä tunturiryhmänä, joista tunnetuin on Saariselkä.

Kevojoen kanjoni sijaitsee Utsjoen luonnonsuojelualueella. Kallioperän repeämisestä alkunsa saanut kanjoni on maamme komein ja tunnetuin murroslaakso. Kanjonilla on korkeutta enimmillään 40 metriä ja siihen voi tutustua vaellusreittiä pitkin. Meillä on myös satoja jyrkkäseinäisiä ja usein syviäkin laaksoja, jotka ovat muodostuneet kallioperän romahdettua alemmaksi. Pintavesien kerääntyminen tällaisiin laaksoihin on saanut aikaan rotkojärvet.

Kuusamossa virtaavan Oulankajoen Kiutaköngäs on näyttävä koski, joka on syntynyt maankuoren liikkeiden myötä. Kosken toisen reunan muodostaa korkea jyrkänne.

2.9 Skandit: Kalliolta kukkulan kautta vesille

2018-08-26T17:52:41+03:00

Skandit eli Kölivuoristo on vanha poimuvuoristo, joka on syntynyt 400 miljoonaa vuotta sitten laattojen törmätessä toisiinsa.

Skandit on yksi vanhimmista poimuvuoristoista. Sen uskotaan aikanaan nousseen jopa kymmenen kilometrin korkeuteen. Vuosimiljoonien aikana eroosio kulutti sen välillä puolitasangoksi eli peneplaaniksi, kunnes se kohosi uudelleen Alppien poimutusten yhteydessä.

Nykyään Skandien korkeimmat huiput sijaitsevat Norjan Jotunheimenin alueella. Korkeimmat huiput ulottuvat enää alle 2,5 kilometrin korkeuteen (Galdhöpiggen 2469 m, Glittertind 2464 m). Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksista pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi, kuten Ruotsin Kebnekaise (2117 m) ja Suomen Halti (1324 m).

Vaikka Keski-Euroopan vuoristojen rinnalla Skandit onkin suhteellisen matala, niin pohjoisen sijaintinsa vuoksi ilmasto-olot ovat sen rinteillä melko ankarat ja metsänrajakin on huomattavasti alempana kuin esimerkiksi Alpeilla.

2.10 Pohjois-Euroopan korkokuva

2016-11-16T06:41:50+02:00

Suurin osa Pohjolaa on korkokuvaltaan tasaista alankoa tai matalaa ylänköä. Etelä- ja Keski-Suomen korkeimmat kohdat ovat muistoja muinaisista vuoristoista. Itä- ja Pohjois-Suomen maisemaa hallitsevat metsäpeitteiset vaarat ja paljaslakiset tunturit.

Tanska muistuttaa kallioperältään, ilmastoltaan ja muiltakin luonnonoloiltaan enemmän Keski-Eurooppaa kuin Pohjolaa.

Skandit on samalla myös suuri vedenjakaja, jonka eri puolilta joet laskevat Itämereen, Atlanttiin tai Jäämereen. Norjan Atlanttiin laskevat joet ovat lyhyitä ja niiden virtausnopeus on suuri. Suomen ja Ruotsin Suomenlahteen ja Pohjanlahteen laskevat joet ovat pitkiä ja rauhallisesti virtaavia, kuten Suomen pisin joki Kemijoki. Pohjolan suurista joista vain Norjan Glomma, Ruotsin Göta ja Suomen Teno laskevat muualle kuin Pohjanlahteen.

Euroopassa ei ole missään muualla järviä niin paljon kuin Fennoskandiassa. Suurin järvi on Venäjän puolella sijaitseva Laatokka. Suomen suurin järvi on Saimaa. Saimaa kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen, jonka laskujoki Vuoksi laskee Laatokkaan. Sen laskujoki on puolestaan Neva, joka tuo Itämereen enemmän vettä kuin mikään muu joki. Ruotsin järvistä suurin on Vänern.

Myös merellä on Pohjolassa suuri merkitys. Se vaikuttaa luonnonoloihin, ilmastoon ja liikenteeseen. Pohjoisosaa hallitsee Jäämeri, jonka aallot murtuvat Pohjois-Norjan ja Kuolan niemimaan rannikoille.

Norjalle kuuluva Huippuvuoret on mm. tärkeä talvimatkailun kohde. Vienanmeri tunkeutuu Kuolan lähettyvillä pitkälle Karjalaan ja tarjoaa liikennereitin Laatokan kautta Itämerelle.

Itämeressä on kaksi lahtea: Pohjanlahti ja Suomenlahti. Itämeri on matala ja vähäsuolainen sisämeri, joka on yhteydessä Pohjanmereen Tanskan salmien, kuten Juutinrauman kautta. Meressä on suuria saaria, kuten Suomen Ahvenanmaa, Tanskan Själlanti, Ruotsin Gotlanti ja Öölanti sekä Suomenlahdella sijaitsevat Hiidenmaa ja Saarenmaa.

Itämeren rannikkoalueet ovat pinnamuodoiltaan tasaisia ja paikoitellen vain hieman merenpintaa ylempänä. Aivan toisenlaista on Norjan Atlantin puoleinen rannikko, joka on pitkä ja rikkonainen. Siinä on useita vuonoja eli merenlahtia, joita ympäröivät korkeat kallioseinämät. Pohjolan pisin ja syvin vuono on Sognevuono, joka työntyy yli 200 kilometrin verran sisämaahan.

Termejä:

Pohjola tai Pohjoismaat = Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti
Fennoskandia = Suomi, Ruotsi, Norja, Kuolan niemimaa ja Itä-Karjala
(luonnonmaantieteellinen suuralue)
Skandinavia = Ruotsi ja Norja
Grönlanti ja Färsaaret kuuluvat Tanskalle ja Huippuvuoret Norjalle.

2.11 Saaria, järviä ja meriä

2016-11-16T05:45:44+02:00

Navigointi

2019-01-28T03:38:10+02:00

Termit Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun