Viljelymaisemaa

2016-11-25T10:11:30+02:00

Video Lauhanvuoren muotoutumisesta

2021-08-12T21:50:07+03:00

Katso animaatio Lauhanvuoren muotoutumisesta

http://www.lauhanvuoriregion.fi/

Hyypän erityispiirteet

2017-05-05T01:21:24+03:00

Hyypän erityispiirteitä ovat

poikkeukselliset ja vaikuttavat maastonmuodot
luonteva ja avoin maaseudun kulttuurimaisema
omaleimainen geologinen tausta
huomionarvoinen lintulajisto
luonnon monimuotoisuus
perinnebiotoopit

Pientareiden lajeja

2017-05-05T01:45:21+03:00

Nurmitädyke kasvaa pientareilla, niityillä, pelloilla, pihoilla, hakkuuaukeilla.

Poimulehti on yleinen kasvi pihoilla, tienvarsilla ja pientareilla.

Loistokultasiipi on laskeutunut koiranputken kukintoon.

Puna-ailakki viihtyy pientareiden lisäksi lehdoissa, niityillä, joenvarsilla, metsänreunassa ja pihoissa.

Harvinaistuva laji

2017-04-19T13:45:10+03:00

Haurasloikko on erittäin harvinainen Kauhajoella. Sitä kasvaa vain yhdessä paikassa Hyypänjokilaaksossa.

Video suon muodostumisesta

2021-08-12T21:53:06+03:00

Suon muodostuminen

Kauhajoen ja Hyypänjokilaakson luonnosta

2021-08-12T21:51:34+03:00

Näillä sivuilla kerrotaan aluksi Hyypän luonnon erityispiirteistä. Voit perehtyä myös Kauhajoen maastomuotojen, soiden ja metsien syntyyn. Linkkien kautta pääset katsomaan animaatioita ja panoraamakuvia. Lisää tietoa Hyypän luonnosta löytyy Luonnon monimuotoisuus –sivuilta.

Hyypänjokilaakso on erityinen

Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ei ole toista Hyypänjokilaakson kaltaista paikkaa. Erikoislaatuinen notko on muodostunut kallioperän heikentyneeseen murroskohtaan, jota jäätiköt ovat jääkausien aikana kuluttaneet isommaksi. Laaksossa on myös ns. muinaisharju aikaisemman jääkauden ajalta, Hyypänmäki, joka muotoutui, kun syvä laakso suojasi pinnanmuotoja jäätikön kuluttavalta vaikutukselta. Merenpinnan vähitellen laskiessa Hyypänjokilaaksosta muotoutui ensin merenlahti. Kun maa nousi ja rantaviiva siirtyi kauemmas, Kauhajärvi löysi sopivan purkuaukon Hyypänlaaksosta. Vesi on uurtanut kiemuraista uraa laaksoon jo tuhansien vuosien ajan.

Laakson ollessa veden peitossa sen pohjalle kertyi viljelykelpoisia hienojakoisia maalajeja. Meren väistyttyä kaikkein alimmille tasoille kertyi lisäksi orgaaninen turvekerros. Nämä alueet on raivattu pelloiksi. Maastonmuotojen ”mutkikkuus”ja lähteet ovat ehkäisseet viljelyalueiden monotonistumista.

Hyypänjoki on Kyrönjoen pisin latvahaara. Ympäristön metsäiset mäet ovat viitisenkymmentä metriä jokea ylempänä. Vaikka monin paikoin leppä- ja pajukasvustot kätkevätkin kapean jokiuoman, se on silti keskeinen osa maisemaa. Mäkien rinteiden valumavedet kerääntyvät puroiksi, jotka yhtyvät jokeen. Vesi on kuluttanut vähitellen rinteisiin kanjonimaisia uomia.

Hyypänjokilaaksossa sijaitsevien Katikankanjonien jyrkät rinteet ovat veden uurtamia, ja ne koostuvat hiekasta ja sorasta. Esimerkiksi Kolmentuulenlakki nousee noin 18 metriä hyvin jyrkästi suoraan kanjonin pohjalta. Syvissä kanjoneissa mutkittelee puroja.

Yllä olevassa karttakuvassa erottuvat Hyypänjokilaakso, kanjonit, Hyypänmäki sekä laaksoon virtaavat purouomat. Kuvaan on merkitty myös nykyiset tiet.

Seikkailuohjeita Katikkaan
Seikkaile Suupohjassa
Alla olevassa linkissä on kartta, johon on merkitty Hyypän parhaiden näkymien, kylien, kanjonien ja luontokohteiden sijainnit.
Hyypän infotaulu

Hyypänjoki rehevine metsiköineen, puroineen ja lähteineen onkin erikoislaatuinen: sen luonto poikkeaa ympäristön karusta metsä- ja suomaisemasta. Sen vuoksi laaksossa viihtyvät mm. monenlaiset linnut. Kasveista kiinnostunut löytää sieltä yhden jos toisenkin harvinaisuuden. Erityisen kiinnostavia ovat puronvarsien lehdot. Niistä voi löytää esimerkiksi näsiän. Monilajisia ovat myös pellon- ja tienpientareet, vanhat laidunalueet (perinnebiotoopit), kosteikkojen rannat ja parhaimmillaan myös kesantopellot. Metsäsaarekkeiden kasvilajistoa on paikoin rikastutettu istuttamalla marjovia puita ja pensaita. Laaksoon on perustettu kosteikkoja rikastuttamaan elinympäristöjen kirjoa ja siten myös eliölajistoa.

Kuva yllä: Tienpientareilla Kiviluomankylässä kasvaa monia kukkivia kasveja.
Kuva: Poikkileikkaus Hyypänjokilaaksosta.

Luonnonolosuhteet luovat perustan kulttuurimaisemalle. Jokilaakso on kapea ja jyrkkärinteinen. Pellot ulottuvat korkealle ylärinteille. Avoimen peltomaiseman ansiosta laakso hahmottuu pitkänä, kapeana, jatkuvana ja polveilevana maisemana. Laaksossa virtaa kiemurteleva joki, jossa on jyrkät joenpenkat. Ylätasot ovat tasaisempia, minkä vuoksi pellot ja kylät sijaitsevat rinteiden yläpäässä. Peltoaukeita reunustaa ja pilkkoo metsäiset loivat selänteet ja laaksoa kohtisuoraan halkovat veden uurtamat kanjonit ja raviinit. Maastonmuodot ovat vaikuttaneet viljelysten sijoittumiseen ja kulttuurimaiseman muotoutumiseen.