https://peda.net/id/1034a4eda97 2021-04-30T08:15:22+03:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/10352eaaa97 2017-04-19T11:36:21+03:00 <span class="right medium"><a href="https://peda.net/hankkeet/hyyp%C3%A4njokilaakso/asutuksen-historia/as2/maosk/kmd4#top" title="kolme maisemaa details4 400dpi.jpg"><img src="https://peda.net/hankkeet/hyyp%C3%A4njokilaakso/asutuksen-historia/as2/maosk/kmd4:file/photo/30fad992927c374f004b745058a22631f10d6ba1/kolme%20maisemaa%20details4%20400dpi.jpg" alt="" title="Kulttuurimaisemien aluejako" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Kauhajoen kulttuurimaiseman voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Asutus ja pellot keskittyivät alkujaan alaviin <b>tasaisiin jokilaaksoihin</b>. Ylempänä <b>metsäisillä selänteillä</b> kulttuurimaisema kehittyi eri suuntaan. Kolmantena kokonaisuutena on <b>keskustaajama</b>, joka on kehittynyt voimakkaasti vasta noin 50 vuoden ajan eli 1960-luvulta alkaen.<br/> <b><br/> Kartta:</b> Kauhajoen kulttuurimaisemien aluejako. Keskustaajama on merkitty punaisella, viljelyaukeat valkoisella ja selännealueitten kulttuurimaisemat sinisellä. <br/> <br/> Nykyiset viljelyaukeat Sahankylää lukuunottamatta ja asutus niiden yhteydessä alkoivat muotoutua 1500-luvulta alkaen ja kehittyivät lähes nykyisiksi 1900-luvun alkuun mennessä.<br/> <br/> Kauhajoen itäiset ja eteläiset osat ovat karuja metsäisiä selännealueita. Ne kuluvat Pohjanmaan ja Järvi-Suomen erottavaan vedenjakajaseutuun. Selännealueilla on sekä metsiä, soita, suosta raivattuja peltoja että loivia harjuja.<br/> <br/> Keskustan sijainti vakiintui aikoinaan käytännöllisistä syistä. Se sijaitsee tiheimmin asutun jokilaakson keskellä keskeisten <b>maanteiden yhtymäkohdassa</b>. Keskustakin sijoittuu joen varrelle nauhamaisesti. <span class="right medium"><a href="https://peda.net/hankkeet/hyyp%C3%A4njokilaakso/asutuksen-historia/as2/maosk/sk2#top" title="srk-talo, kirjasto1.png"><img src="https://peda.net/hankkeet/hyyp%C3%A4njokilaakso/asutuksen-historia/as2/maosk/sk2:file/photo/a226edf755175680be1472367bf064c708ddb764/srk-talo%2C%20kirjasto1.png" alt="" title="Topeeka 1938, srk-talo" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Ennen 1930-lukua keskustassa oli vain vähän kauppoja ja palveluita, joten siellä käytiin lähinnä kirkossa ja käräjillä. Elinkeinonvapauslain (1879) myötä maaseudullakin sai käydä kauppaa, mutta aluksi tavaroita myytiin kotoa käsin. <br/> <br/> Kun rautatie ja rautatieasema rakennettiin 1919, Aronkylä kehittyi teollisuuden ja kaupan keskuksena. Koskenkylässä koski loi edellytykset vesivoima hyödyntämiselle, mikä vaikutti asutuksen lisääntymiseen.<br/> <br/> <span class="right medium"><a href="https://peda.net/hankkeet/hyyp%C3%A4njokilaakso/asutuksen-historia/as2/maosk/topeeka-2-jpg2#top" title="Topeeka (2).jpg"><img src="https://peda.net/hankkeet/hyyp%C3%A4njokilaakso/asutuksen-historia/as2/maosk/topeeka-2-jpg2:file/photo/3f8b9703b96fa26a835239131ba18ca8cb2c2435/Topeeka%20%282%29.jpg" alt="" title="Topeeka 1950-luvulla" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Kirkonkylään alkoi keskittyä palveluita 1930-luvulta alkaen. Aronkylä ja Kainasto olivat tuolloin jo tärkeitä keskuksia rautatien ja teollisuuden takia. Kirkonkylä kehittyi kuitenkin nopeammin. Omakotitaloalueita alkoi muodostua 1950-luvulla. Nykyisin keskusta on noin neljä kilometriä pitkä peltojen ympäröimä keskus, jossa on kirkko, kauppoja, kouluja, virastoja ja asutusta. <br/> <br/> <br/> <span class="right medium"><a href="https://peda.net/hankkeet/hyyp%C3%A4njokilaakso/asutuksen-historia/as2/maosk/sk3#top" title="Srk-talo Kleemola.JPG"><img src="https://peda.net/hankkeet/hyyp%C3%A4njokilaakso/asutuksen-historia/as2/maosk/sk3:file/photo/e4dbba0ba78b14b48d32b1769e4a6d96f3d1d6c8/Srk-talo%20Kleemola.JPG" alt="" title="Topeeka 2012" class="inline" loading="lazy"/></a></span><b>Kuvat</b>: Yläkuvassa Topeekaa 1938. Etualalla näkyvä vanha seurakuntatalo on rakennettu 1924. Keskimmäisessä kuvassa sama maisema 1950 -luvun alkupuolella. Keskellä kuvaa yläreunassa näkyy jo vuonna 1953 rakennettu kunnantalo, jossa toimii nykyisin kansalaisopisto. Alakuvassa sama maisema 2012. <br/> <br/> 2021-04-30T08:15:22+03:00