https://peda.net/id/0e793804781 2017-08-03T09:42:51+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0e912edc781 2017-07-26T16:34:55+03:00 Kuten viime osiossa mainittiin, niin hiiliyhdisteet ovat yhdisteitä, joissa eri pituisiin hiiliketjuihin on liittynyt muiden alkuaineiden atomeja. Tässä osiossa tarkastellaan <b>hiilivetyjä</b>, jotka ovat yhdisteitä, joissa on vain hiiltä ja vetyä.<br/> <br/> Hiiliyhdisteet koostuvat epämetalleista, eli ne ovat <b>molekyyliyhdisteitä</b>. Kuten kasiluokalta hyvin muistamme, niin molekyyliyhdisteet pysyvät kasassa <b>kovalenttisilla sidoksilla</b>. <b>Yksi hiiliatomi muodostaa aina neljä kovalenttista sidosta muiden atomien kanssa</b>.<br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/hiilivedyt2/hiilivedyt2/hiilivedyt2/asd-jpg2#top" title="asd.JPG"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/hiilivedyt2/hiilivedyt2/hiilivedyt2/asd-jpg2:file/photo/7fb810178595ef65ef9acce2ab59cf2d783bb5fb/asd.JPG" alt="" title="asd.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><em>Kuvassa näkyy kaikista yksinkertaisin hiilivety, metaani [[$CH_4$]], jossa hiiliatomiin on liittynyt neljä vetyatomia yksinkertaisin kovalenttisin sidoksin. Hiilivetyjä on tapana piirtää merkitsemällä yhtä kovalenttista sidosta yhdellä viivalla.</em><br/> <br/> Vetyatomi voi muodostaa aina vain yhden kovalenttisen sidoksen, joten vetyatomista lähtee aina yksi sidosviiva. Hiiliatomien välille voi muodostua yksi, kaksi tai kolme kovalenttista sidosta. <br/> <em><span class="small"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/hiilivedyt2/hiilivedyt2/hiilivedyt2/asd-1-jpg#top" title="asd (1).JPG"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/hiilivedyt2/hiilivedyt2/hiilivedyt2/asd-1-jpg:file/photo/eb947b117aa221223a191eecedbd01934015e836/asd%20%281%29.JPG" alt="" title="asd (1).JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Kuvassa näkyy kolme erilaista kahden hiiliatomin muodostamaa hiilivetyä. Hiiliatomien välillä voi olla yksinkertainen (etaani [[$C_2H_6$]]), kaksinkertainen (eteeni [[$C_2H_4$]]) tai kolminkertainen sidos (etyyni [[$C_2H_2$]]). Sidostyyppi vaikuttaa hiilivedyn vetyatomien lukumäärään.</em><br/> <br/> <b>Hiilivetyjen nimeäminen</b><br/> <br/> Koska hiilivetyjä on lukemattomasti erilaisia, niin niiden nimeämisen takana on oltava selkeä logiikka eri yhdisteiden tunnistamiseksi.<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Hiilivedyn nimen alkuosan määrää hiiliatomien lukumäärä</b></span>.<br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td><b>Hiiliatomien</b><br/> <b>lukumäärä</b></td> <td><b>Nimen</b><br/> <b>alkuosa</b></td> </tr> <tr> <td>1</td> <td>met-</td> </tr> <tr> <td>2</td> <td>et-</td> </tr> <tr> <td>3</td> <td>prop-</td> </tr> <tr> <td>4</td> <td>but-</td> </tr> <tr> <td>5</td> <td>pent-</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b><span class="editor underline">Hiilivedyn nimen loppuosan määrää se, miten hiiliatomit ovat sitoutuneet toisiinsa</span>.</b><br/> <ul> <li>jos hiilivedyssä on vain <b>yksinkertaisia</b> sidoksia hiiliatomien välillä, nimen loppuosa on -<b>aani</b>.</li> <li>jos hiilivedyssä on <b>kaksinkertaisia</b> sidoksia hiiliatomien välillä, nimen loppuosa on -<b>eeni</b>.</li> <li>jos hiilivedyssä on <b>kolminkertaisia</b> sidoksia hiiliatomien välillä, nimen loppuosa on -<b>yyni</b>.</li> </ul> <br/> <table> <tbody> <tr> <td><b>Esimerkki</b><br/> <br/> Nimetään alla oleva hiilivety.<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/hiilivedyt2/hiilivedyt2/hiilivedyt2/asd-jpgf#top" title="asd.JPG"><img src="https://peda.net/p/matti.palonen/kemiaf/kemia-9/6-hiiliyhdisteet/hiilivedyt2/hiilivedyt2/hiilivedyt2/asd-jpgf:file/photo/6e83d170a7858741e5303f8d3ce47a80d6e64900/asd.JPG" alt="" title="asd.JPG" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Hiilivedyssä on kolme hiiliatomia, joten hiilivedyn nimen alkuosa on prop-.<br/> Hiilivedyssä on yksi kaksinkertainen sidos, joten hiilivedyn nimen loppuosa on -eeni.<br/> Eli hiilivedyn nimi on propeeni!</td> </tr> </tbody> </table> 2017-08-03T09:42:51+03:00