<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>YH03.2 syksy 2026</title>
<id>https://peda.net/id/0e582338b75c1</id>
<updated>2026-09-23T17:35:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/0e582338b75c1:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Vastausehdotus luvun VI tekstitehtävään</title>
<id>https://peda.net/id/ac07f5aad6af1</id>
<updated>2026-11-02T18:58:37+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/vastausehdotus-luvun-vi-tekstitehtavaan#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;a) Pohdi, millaisen kuvan Stubb antaa Suomen turvallisuustilanteesta. (10p)&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- Stubb kehuu Suomen sisäistä turvallisuustilannetta, vaikka kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä natisee liitoksissaan&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- turvallisuutemme peruspilarit&lt;b&gt;,&lt;/b&gt; yhtenäisyys, keskinäinen luottamus ja puolustustahto) eivät horju&lt;br/&gt;&#10;- varautumisemme ja huoltovarmuutemme ovat ensiluikkaisia ja sen keskeiset instituutiot ovat kunnossa&lt;br/&gt;&#10;- suomalaisiin viranomaisiin voi luottaa&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- pidämme kiinni arvoistamme ja olemme realisteja&lt;br/&gt;&#10;- henkinen huoltovarmuus on myös kunnossa ja se estää hybridivaikuttamiselta ja propagandalta&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;- kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä ei voi perustua vahvemman valtaan, vaan sääntöpohjaiseen maailmanjärjestykseen, mikä on erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan etu&lt;br/&gt;&#10;- Suomi pyrkii omalta osaltaan vahvistamaan sääntöpohjaista maailmanjärjestystä&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lähdekritiikkiä, vaikka sitä ei tässä kysytty:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kyse on uudenvuodenpuheesta, joka on tärkeä edellisen vuoden summaaja ja tulevan vuoden politiikan määrittäjä&lt;br/&gt;&#10;- puhe korostaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen tärkeyttä, mikä olisi Suomen etu&lt;br/&gt;&#10;- kritisoi Venäjän politiikkaan mukaan tuomaa voimapolitiikkaa kuitenkaan mainitsematta Venäjää, mikä on varmasti harkittua&lt;br/&gt;&#10;- Stubb korostaa ja kehuu Suomen kriisinkestävyyttä ja valmiutta, joka on kehu ja kannustus suomalaisille ja toisaalta varoitus venäläisille ja toisaalta viesti liittolaisille Suomen puolustukyvystä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Miten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan? (8 p.)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisesta on säädetty perustuslaissa. Sen mukaan&lt;br/&gt;&#10;ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä hallituksen kanssa.&lt;br/&gt;&#10;● Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) valmistelee&lt;br/&gt;&#10;turvallisuuspolitiikkaan liittyviä asioita. Pääministeri on valiokunnan puheenjohtaja. Sen&lt;br/&gt;&#10;muita jäseniä ovat ulkoministeri, puolustusministeri sekä enintään neljä muuta ministeriä.&lt;br/&gt;&#10;Presidentti osallistuu TP-UTVA:n istuntoihin ja johtaa käsittelyä niissä asioissa, joissa&lt;br/&gt;&#10;linjataan Suomen ulkopolitiikan toimintaohjeita.&lt;br/&gt;&#10;● Arkipäivän ulkopolitiikkaa toteuttaa ulkoministerin johtama ulkoministeriö.&lt;br/&gt;&#10;● Suurlähettiläät ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin valtioihin.&lt;br/&gt;&#10;● Arkipäivän turvallisuuspolitiikkaa toteuttaa puolustusministerin johtama&lt;br/&gt;&#10;puolustusministeriö.&lt;br/&gt;&#10;● Eduskunta hyväksyy turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeimmät päätökset, kuten&lt;br/&gt;&#10;kansainväliset sopimukset</content>
<published>2026-11-02T13:22:21+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastausehdotus luvun IV ristiriitatehtävään</title>
<id>https://peda.net/id/1f32556cd6af1</id>
<updated>2026-11-02T13:18:25+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/vastausehdotus-luvun-iv-ristiriitatehtavaan#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Lue kaksi dokumenttia Euroopan unionin elpymispaketista.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) Miten niissä suhtaudutaan elpymispakettiin? (6 p.)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Dokumentti A on uutinen, joka kertoo kahden kansanedustajan suhtautuvan&lt;br/&gt;&#10;elpymispakettiin kielteisesti. Heikki Autto (kok) tulkitsee elpymispaketin rikkovan EU:n&lt;br/&gt;&#10;perussopimuksen periaatteita ja johtavan myöhemmin unionin ongelmiin. Kaisa Juuso (ps)&lt;br/&gt;&#10;pitää hänkin elpymispakettia EU:n sopimusten vastaisena ja uskoo, että yhteiseen velkaan&lt;br/&gt;&#10;perustuvia paketteja tulee jatkossa lisää, mikä lisää Suomen velkaantumista.&lt;br/&gt;&#10;● Dokumentti B on valtiovarainministeriön tiedote, joka suhtautuu elpymispakettiin&lt;br/&gt;&#10;positiivisesti. Siinä korostetaan, että elpymispaketti uudistaa unionia ja lisää sen&lt;br/&gt;&#10;kilpailukykyä. Lisäksi tekstissä korostetaan elpymispaketin ainutkertaisuutta ja tuodaan&lt;br/&gt;&#10;esiin solidaarisuus toisia jäsenvaltioita kohtaan. Solidaarisuuden puuttumisen väitetään&lt;br/&gt;&#10;uhkaavan unionin olemassaoloa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Pohdi, mitkä tekijät voisivat selittää suhtautumisen eroja. (6 p.)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Kansanedustajien mielipiteisiin on luultavasti vaikuttanut heidän aito huolensa&lt;br/&gt;&#10;elpymispaketin ongelmista. Elpymispakettia arvosteltiin paljon, ja sen väitettiin olevan&lt;br/&gt;&#10;ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta pohti&lt;br/&gt;&#10;pitkään, onko ristiriitaa olemassa.&lt;br/&gt;&#10;● Kansanedustajien kannanottoihin on voinut vaikuttaa myös se, että sekä Kokoomus että&lt;br/&gt;&#10;Perussuomalaiset olivat oppositiossa tuohon aikaan. Kansanedustajat saattoivat siis&lt;br/&gt;&#10;arvostella kärjekkäästi elpymispakettia, sillä sen hyväksyminen oli kiinni hallituspuolueista.&lt;br/&gt;&#10;● VM:n arvioon on saattanut vaikuttaa kirjoittajien aito usko elpymispaketin hyödyllisyyteen&lt;br/&gt;&#10;ja välttämättömyyteen. VM:n tekstin mukaisia kantoja esitettiin paljon.&lt;br/&gt;&#10;● VM:n näkemyksiin on voinut vaikuttaa myös se, että hallitus ja sen valtiovarainministeri&lt;br/&gt;&#10;olivat elpymispaketin hyväksymisen kannalla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) Miten Euroopan keskuspankki yrittää vaikuttaa euromaiden talouteen? (8 p.)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● EKP hoitaa euroalueen rahapolitiikkaa. Sen avulla EKP yrittää luoda edellytyksiä&lt;br/&gt;&#10;talouskasvulle ja hyvinvoinnille.&lt;br/&gt;&#10;● Tavoitteisiin pääseminen edellyttää hintavakautta. EKP yrittää pitää inflaation keskipitkällä&lt;br/&gt;&#10;aikavälillä kahdessa prosentissa per vuosi.&lt;br/&gt;&#10;● EKP:n keskeinen keino vaikuttaa talouteen on korkojen säätely, sillä ohjauskoron avulla se&lt;br/&gt;&#10;pystyy vaikuttamaan yleiseen korkotasoon. Noususuhdanteessa korkoa nostetaan, jotta&lt;br/&gt;&#10;inflaatio ei kiihtyisi liikaa, ja laskusuhdanteessa korkoa vuorostaan lasketaan talouden&lt;br/&gt;&#10;elvyttämiseksi.&lt;br/&gt;&#10;● EKP voi harjoittaa myös määrällistä elvytystä. Tällä tarkoitetaan arvopapereiden&lt;br/&gt;&#10;ostamisesta markkinoilta, mikä lisää rahan tarjontaa.&lt;br/&gt;&#10;● EKP voi yrittää vaikuttaa euron ulkoiseen arvoon valuuttainterventioilla. Tällöin se ostaa tai&lt;br/&gt;&#10;myy euroja hyödyntäen hallussaan olevaa valuuttavarantoa</content>
<published>2026-11-02T13:18:25+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastausehdotus luvun II kuviotehtävään</title>
<id>https://peda.net/id/bbcbece0d6ae1</id>
<updated>2026-11-02T13:15:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/vastausehdotus-luvun-ii-kuviotehtavaan#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Tutki suomalaisten ja muiden EU-maiden kansalaisten arvoja käsittelevää barometria.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) Vertaa suomalaisten vastauksia muiden EU-kansalaisten vastauksiin. (6 p.)&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Suomalaisten ja muiden EU-kansalaisten vastaukset ovat yhteneväisiä seuraavissa&lt;br/&gt;&#10;kohdissa: sanan- ja ajatuksenvapaus, suvaitsevaisuus yhteiskunnassa, vapaa liikkuvuus sekä&lt;br/&gt;&#10;syrjinnän torjuminen ja vähemmistöjen suojelu.&lt;br/&gt;&#10;● Suuria eroja on seuraavissa kohdissa: demokratia, ihmisoikeuksien suojelu EU:ssa ja&lt;br/&gt;&#10;maailmanlaajuisesti, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate,&lt;br/&gt;&#10;ihmisarvoon liittyvä kohta, EU:n ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus sekä&lt;br/&gt;&#10;oikeus hakea turvapaikkaa vainolta.&lt;br/&gt;&#10;● Suomalaisten vastauksissa korostuu demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet.&lt;br/&gt;&#10;● Muiden EU-maiden osalta kärkeen nousevat demokratia, sanan- ja ajatuksenvapaus,&lt;br/&gt;&#10;ihmisoikeudet sekä miesten ja naisten välinen tasa-arvo.&lt;br/&gt;&#10;● Unionissa kannatetaan selkeästi länsimaista demokratiaa ja siihen liittyviä arvoja.&lt;br/&gt;&#10;● Unionin ulkopuolelle viittaavat asiat, kuten turvapaikkaoikeus tai solidaarisuus maailman&lt;br/&gt;&#10;köyhiä kohtaan, jäävät listan loppupäähän.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Pohdi, mikä voisi selittää vastausten yhteneväisyyksiä ja eroja. (6 p.)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Painotuksessa on pieniä eroja verrattuna Suomeen. Esimerkiksi Suomessa oikeusvaltio&lt;br/&gt;&#10;nostetaan todella korkealle, mutta EU:n keskiarvossa se jää alhaiseksi. Syynä on varmaan&lt;br/&gt;&#10;se, että oikeusvaltiokeskustelu on nyt ollut aika voimakasta unionissa ja muutamat maat&lt;br/&gt;&#10;ovat linjanneet itsensä eri puolille kuin valtaosa EU-maista.&lt;br/&gt;&#10;● Toisaalta voidaan ajatella, että suomalaisten vastauksissa näkee sen, kuinka Suomi on&lt;br/&gt;&#10;kehittynyt demokratia ja oikeusvaltio. Suomalaisille näihin liittyvät asiat ovat&lt;br/&gt;&#10;keskimääräistä tärkeämpiä.&lt;br/&gt;&#10;● Ehkä on myös niin, että jotkut asiat ovat Suomessa jo niin hyvällä tasolla, että EU:n toimia&lt;br/&gt;&#10;ei katsota tarvittavan. Tällainen on esimerkiksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo, joka on&lt;br/&gt;&#10;4. korkeimmalla sijalla EU-maiden listalla, mutta Suomella vasta kahdeksas.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) Unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Pohdi, toteutuuko tämä ajatus&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;jäsenmaiden suhtautumisessa EU:n yhteisiin arvoihin. (8 p.)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Kuvion mukaan tämä motto olisi toteutumassa arvojen suhteen.&lt;br/&gt;&#10;● Kuviossa olevat keskeiset arvot viittaavat voimakkaasti länsimaiseen demokratiaan. Esille&lt;br/&gt;&#10;nousevat esimerkiksi demokratia, oikeusvaltioperiaate, sananvapaus ja ihmisoikeudet.&lt;br/&gt;&#10;● Maakohtaisia eroja on varmasti monissa asioissa, mutta päävirtaus näyttää puoltavan&lt;br/&gt;&#10;demokratiaa ja siihen liittyviä asioita.&lt;br/&gt;&#10;● Toisaalta esimerkiksi kansallinen identiteetti ja sen puolustaminen koetaan tärkeiksi. Se&lt;br/&gt;&#10;kertoo, että kansallisvaltioilla on suuri merkitys.&lt;br/&gt;&#10;● Myös jäsenmaiden keskinäinen solidaarisuus saa paljon kannatusta, mikä kertoo&lt;br/&gt;&#10;yhtenäisyydestä.&lt;br/&gt;&#10;● Kuviossa Suomea verrataan koko unioniin. On selvää, että usean maan mielipiteet joissain&lt;br/&gt;&#10;kohdissa voivat olla hyvin erilaisia. Sitä tämä kuvio ei kerro</content>
<published>2026-11-02T13:15:38+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>13. Suomi Euroopan unionissa</title>
<id>https://peda.net/id/28619cdcd6ba1</id>
<updated>2026-11-02T18:39:21+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/11.-suomi-euroopan-unionissa#top" />
<content type="html">Lue kpl 13. ja laadi jäsentely seuraavien otsikoiden alle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kuka Suomessa päättää EU-asioista?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- hallitus johtaa EU-politiikkaa ja asioiden valmistelua Suomessa ja ministeriöt valmistelevat EU-asiat&lt;br/&gt;&#10;- hallituksen EU-ministerivaliokunta käsittelee merkittävimmät asiat ja mukana on usein myös Suomen EU-suurlähettiläs, jonka apuna on COREPER antamassa viime käden tietoja. Näissä kokouksissa käsitellään etenkin tulevia ministerineuvoston kokouksia ja niissä noudatettavaa Suomen linjaa.&lt;br/&gt;&#10;- myös suuri valiokunta evästää ministerit ministerineuvoston kokukseen ja haastattelee heidät kokouksen jälkeen&lt;br/&gt;&#10;- tavoitteena on se, että Suomella on selkeä kanta kaikkiin vireillä oleviin asioihin jo niiden käsittelyvcaiheessa&lt;br/&gt;&#10;- presidentti on mukana EU-asioiden kansallisessa valmistelussa silloin, kun valmistellaan Suomen kantoja unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suomen EU-politiikka eri pääministerien aikana&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Lipposen kaudella (1995-2003) Suomi harjoitti aktiivista EU-politiikkaa ja tavoitteena oli päästä unionin päätöksenteon ytimeen&lt;br/&gt;&#10;- Vanhasen kaudella (2003-2010) Suomen EU-politiikka ei ollut yhtä aktiivista, mutta se oli johdinmukaista ja ennustettavaa&lt;br/&gt;&#10;- Kataisen ja Stubbin kausilla (2011-2015) unionin talouskriisi johti jännitteisiin unionin sisällä. Suomi suhtautui monia maita tiukemmin Kreikan velkakriisin ratkaisemiseen vaatimalla Kreikalta takuita sille annettavalle lainarahalle&lt;br/&gt;&#10;- Sipilän hallitus (2015-19) ei ollut kovin aloitteellinen unionin suuntaan ja pyrki korostamaan lähinnä unionin taloudellisia hyötyjä&lt;br/&gt;&#10;- Rinteen ja Marinin hallituskaudet (2019-2023) muuttivat Suomen politiikan aktiivisemmaksi. Suomi korosti unionin arvojen kunnioittamista ja vaati sanktioita Puolalle ja Unkarille demokratiakehityksen heikentymisestä.&lt;br/&gt;&#10;- Orpon hallituksen (2023-) tavoitteena on ollut Euroopan yhteisen puolustukyvyn ja kriisinkestävyyden vahvistaminen sekä muuttoliikkeen hallinta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miten Suomi pystyy vaikuttamaan, että unionin päätökset olisivat Suomen etujen mukaisia?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- unionin päätöksiin on pyrittävä vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa&lt;br/&gt;&#10;- tietoa vireillä olevista lakialoitteista saa olemalla jatkuvasti yhteyksissä unionin virkamiehiin&lt;br/&gt;&#10;- pienten jäsenvaltioiden kannataa liittoutua samassa asemassa olevien ja yhteisiä tavoitteita omaavien jäsenvaltioiden kanssa&lt;br/&gt;&#10;- Suomen kannan muodostaminen yhdessä hallituksen, Brysselissä olevan Suomen edustuston eli COREPERIN kanssa&lt;br/&gt;&#10;- ministerineuvoston kokouksessa siihen osallistuvalle ministerille annetaan selvä kanta ja saalittu joustovara neuvotteluissa, jos alkuperäinen kanta ei voi toteutua</content>
<published>2026-11-02T14:37:25+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Velkaantuva Euroopan unioni</title>
<id>https://peda.net/id/b75f624cd44a1</id>
<updated>2026-10-30T12:14:39+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/12.-velkaantuva-euroopan-unioni#top" />
<content type="html">Lue kpl:n 12. luku &amp;quot;Velkaantuva Euroopan unioni&amp;quot; ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Mikä on Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen tarkoitus?&lt;br/&gt;&#10;2. Mikä on ns. no bailout-periaate ja mikä pakotti unionin luopumaan siitä?&lt;br/&gt;&#10;3. Miksi Unioni alkoi vuoden 2008 jälkeen valvomaan tarkemmin jäsenmaiden budjetteja ja niiden valmistelua?&lt;br/&gt;&#10;4. Mitkä seikat puolestaan puhuivat sen puolesta, että jäsenmaiden taloudellista vapautta tulisi päinvastoin lisätä?&lt;br/&gt;&#10;5. Talouspolitiikassa rahaliiton jäsenmaat jakaantuivat velkavetoisen politiikan kannattajiin ja ns. nuukaan nelikkoon. Miten nämä ryhmät erosivat?</content>
<published>2026-10-30T12:14:39+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>12. Neljän vapauden kilpailu. Virittely.</title>
<id>https://peda.net/id/5ea955a0d3771</id>
<updated>2026-10-30T13:35:34+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/12.-neljan-vapauden-kilpailu.-virittely#top" />
<content type="html">&lt;h2&gt;Neljän vapauden kilpailu&lt;/h2&gt;&#10;&lt;ul&gt;&lt;!--filtered attribute: data-init=&quot;done&quot;--&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;EU:ssa puhutaan &lt;em&gt;neljästä vapaudesta&lt;/em&gt;. Vapauksilla tarkoitetaan sitä, että seuraavat asiat voivat liikkua jäsenvaltioiden välillä vapaasti:&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&lt;!--filtered attribute: data-init=&quot;done&quot;--&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;strong&gt;tavarat&lt;/strong&gt; (ei tullimaksuja maiden välillä)&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;strong&gt;palvelut&lt;/strong&gt; (voi tilata mistä tahansa maasta)&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;strong&gt;ihmiset&lt;/strong&gt; (vain pieniä rajoituksia liikkumisessa)&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;strong&gt;pääomat &lt;/strong&gt;(eli raha)&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;div class=&quot;listitem&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;Keksikää ryhmittäin mahdollisimman monta erilaista hyötyä EU:n neljästä vapaudesta opettajan antamassa ajassa (10 min.)&lt;/h3&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2026-10-29T11:01:46+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11. Vaivaako unionia demokratiavaje?</title>
<id>https://peda.net/id/f983342ad37b1</id>
<updated>2026-10-30T10:22:27+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/11.-vaivaako-unionia-demokratiavaje#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Demokratiavajeella tarkoitetaan EU:n kohdalla sitä, ettei kansa pääsisi kovin paljon vaikuttamaan sen päätöksiin.&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;Lue kirjan kappale ja etsi kommentteja puolesta ja vastaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Puolesta:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- unioni on kansalaisille kaukainen ja vaikeaselkoinen, joka vähentää kiinnostusta ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin&lt;br/&gt;&#10;- parlamentilla, joka on ainoa suoraan vaaleilla valittava EU:n toimielin, on liian vähän valtaa&lt;br/&gt;&#10;- EU:n päätökset tehdään julkisuudekta piilossa&lt;br/&gt;&#10;- pienillä jäsenmailla on liian vähän valtaa unionissa&lt;br/&gt;&#10;- vallan katsotaan siirtyneen poliitikoilta virkamiehille&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vastaan:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- tietoa unionista on paljon tarjolla, mutta vaatii vähän viitseliäisyyttä ottaa selvää&lt;br/&gt;&#10;- unioni panostaa kovasti tiedotukseen&lt;br/&gt;&#10;- parlamentilla on todellisuudessa paljon lainsäädäntövaltaa yhdessä ministerineuvoston kanssa&lt;br/&gt;&#10;- kansa vaikuttaa todellisuudessa myös muiden unionin toimielinten kuin parlamentin valintaan&lt;br/&gt;&#10;- ministerineuvoston jäsenet ovat demokraattisesti valittuja kansallisten hallitusten jäseniä&lt;br/&gt;&#10;- jokaisesta komission lakiesityksestä järjestetään julkinen kuuleminenm johon kaikki voivat osallistua&lt;br/&gt;&#10;- parlamentin valiokuntien työskentely on avointa&lt;br/&gt;&#10;- lakiesitykset käyvät lausuntakierroksella kansallisissa parlamenteissa&lt;br/&gt;&#10;- lienee oikeudenmukaista, että suurilla jäsenmailla on suurempi vaikutusvalta unionissa, riippuuhan Suomessakin kansanedustajien määrä vaalipiirin väkiluvusta&lt;br/&gt;&#10;- kiertävän puheenjohtajuuden idea on tuoda unionin asioita lähemmäksi jäsenmaita&lt;br/&gt;&#10;- virkamiehillä on unionissa paljon valtaa, mutta viimeiset päätökset tekevät ministerit ja komissaarit</content>
<published>2026-10-29T11:34:44+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11. Päätöksenteko ja sen ongelmat</title>
<id>https://peda.net/id/5236bddad16f1</id>
<updated>2026-10-26T20:59:07+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/11.-paatoksenteko-ja-sen-ongelmat#top" />
<content type="html">Lue kappale 11. ja tee kappaleen tehtävät 2 ja 3.</content>
<published>2026-10-26T20:59:07+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Vastaukset kpl. 10. tehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/cdb1ab06d1e11</id>
<updated>2026-10-27T10:38:37+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/10.-vastaukset-kpl.-10.-tehtaviin#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Vastaukset tehtäviin:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1. Miten edustajat valitaan tai asetetaan seuraaviin toimielimiin?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) Eurooppa-neuvosto&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Jokainen jäsenmaa lähettää kokoukseen valtion tai hallituksen johtajan, esimerkiksi&lt;br/&gt;&#10;Suomea edustaa pääministeri.&lt;br/&gt;&#10;● Kokousta valmistelee ja johtaa EU:n ”presidentti” eli Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.&lt;br/&gt;&#10;● Kokouksessa on läsnä myös EU:n komission puheenjohtaja.&lt;br/&gt;&#10;● EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on paikalla, mikäli kokouksessa&lt;br/&gt;&#10;käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.&lt;br/&gt;&#10;● Euroopan parlamentin puheenjohtaja kertoo Eurooppa-neuvoston kokouksen aluksi&lt;br/&gt;&#10;parlamentin kannan käsiteltävänä oleviin asioihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Euroopan unionin neuvosto&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Jokaisen jäsenmaan hallitus lähettää kokoukseen ministerin. Aihepiiri ratkaisee, minkä alan&lt;br/&gt;&#10;ministeri kokoukseen lähtee.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) Euroopan komissio&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Komissio valitaan aina EU-parlamenttivaalien jälkeen.&lt;br/&gt;&#10;● Eurooppa-neuvosto esittää komissiolle puheenjohtajaa. Euroopan parlamentin pitää&lt;br/&gt;&#10;hyväksyä ehdokas.&lt;br/&gt;&#10;● Jokainen jäsenmaa nimeää oman komissaariehdokkaansa. Eurooppa-neuvoston pitää&lt;br/&gt;&#10;hyväksyä ehdokkaat. EU:n parlamentti haastattelee ehdokkaat ja jos mepit ovat tyytyväisiä,&lt;br/&gt;&#10;hyväksyy heidät. Lopuksi Eurooppa-neuvosto vielä hyväksyy komission kokoonpanon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;d) Euroopan parlamentti?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit valitaan Euroopan parlamenttivaaleissa, jotka&lt;br/&gt;&#10;järjestetään viiden vuoden välein.&lt;br/&gt;&#10;● Jokaisesta maasta valitaan sovittu määrä edustajia, väkimäärältään suurista jäsenmaista&lt;br/&gt;&#10;valitaan enemmän meppejä kuin pienistä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Valitse mielestäsi kaksi tärkeintä tehtävää jokaiselta ”vallan linnakkeelta”. Perustele valintasi.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Esimerkkejä:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;● Eurooppa-neuvosto&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;○ unionin yleisistä suuntaviivoista päättäminen&lt;br/&gt;&#10;○ merkittävät poliittiset aloitteet&lt;br/&gt;&#10;○ Perustelut: Näiden avulla Eurooppa-neuvosto ohjaa unionin kehitystä pitkällä&lt;br/&gt;&#10;aikavälillä ja toisaalta ratkoo ajankohtaisia kriisejä tai muita asioita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;● Euroopan unionin neuvosto&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;○ lakien säätäminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa&lt;br/&gt;&#10;○ EU:n vuotuisen talousarvion hyväksyminen yhdessä Euroopan parlamentin kanssa&lt;br/&gt;&#10;○ Perustelut: Lakien ja budjetin avulla Euroopan unionin neuvosto vaikuttaa paljon&lt;br/&gt;&#10;EU-kansalaisten ja unionin alueella toimivien yritysten arkeen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;● Euroopan komissio&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;○ uusien lakien ehdottaminen EU:n neuvostolle ja parlamentille&lt;br/&gt;&#10;○ jokapäiväisestä hallinnosta huolehtiminen&lt;br/&gt;&#10;○ Perustelut: Ilman komissiota unionissa ei voi säätää uusia lakeja, ja se huolehtii&lt;br/&gt;&#10;virkamiestensä avulla unionin päivittäisestä toiminnasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;● Euroopan parlamentti&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;○ lakien säätäminen yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa&lt;br/&gt;&#10;○ epäluottamuslauseen esittäminen koko komissiolle ja sen erottaminen&lt;br/&gt;&#10;○ Perustelut: Lakien säätäminen on iso osa unionin ylikansallista valtaa. Oikeus&lt;br/&gt;&#10;erottaa komissio on tärkeä osa parlamentaristista demokratiaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;● Euroopan unionin tuomioistuin&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;○ ylimmän tuomiovallan käyttäminen unionille kuuluvissa asioissa&lt;br/&gt;&#10;○ jäsenmaita ja toimielimiä vastaan nostettujen kanteiden ratkaiseminen&lt;br/&gt;&#10;○ Perustelut: Riippumattoman tuomioistuimen olemassaolo on tärkeä asia, jotta&lt;br/&gt;&#10;vallan kolmijaon periaate toteutuu Euroopan unionissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;6. Lue uutinen Ukrainan mahdollisesta EU-jäsenyydestä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) Mitä EU:n päätöksentekoon liittyviä asioita löydät uutisesta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Uutisessa mainitaan EU-maiden suurlähettiläät, mikä viittaa Coreperiin.&lt;br/&gt;&#10;● Coreper päätti pyytää lausuntoa komissiolta.&lt;br/&gt;&#10;● Ranskan puheenjohtajuus tulee esiin.&lt;br/&gt;&#10;● Eurooppa-neuvosto on mukana uutisessa, sillä siinä mainitaan Pariisin epävirallinen&lt;br/&gt;&#10;huippukokous.&lt;br/&gt;&#10;● Uutisessa on mukana Euroopan unionin neuvosto, sillä Pekka Haaviston kerrotaan&lt;br/&gt;&#10;osallistuneen EU-ulkoministerikokoukseen.&lt;br/&gt;&#10;● Päätöksentekoon voidaan ajatella kuuluvan myös se, että EU:n jäseneksi pääseminen on&lt;br/&gt;&#10;työläs prosessi. Uutisessa mainitaan jäsenhakemuksen pitkä käsittelyaika ja jäsenyyden&lt;br/&gt;&#10;kriteerit.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Mitkä kaksi unionin virallista toimielintä eivät esiinny uutisessa?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Uutisessa ei mainita Euroopan unionin parlamenttia eikä tuomioistuinta</content>
<published>2026-10-27T10:38:37+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Euroopan unionin kiertävä puheenjohtajuus</title>
<id>https://peda.net/id/3f06493ed1e11</id>
<updated>2026-10-27T10:34:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/euroopan-unionin-kiertava-puheenjohtajuus#top" />
<content type="html">Euroopan unionin puheenjohtajamaiden luettelo &lt;a href=&quot;https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/presidency-council-eu/list-of-presidencies-of-the-council-of-the-european-union/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/presidency-council-eu/list-of-presidencies-of-the-council-of-the-european-union/&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-10-27T10:34:38+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Euroopan unionin toimielimet. Nettitehtävä.</title>
<id>https://peda.net/id/4af0b97cd1651</id>
<updated>2026-10-27T10:43:51+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/euroopan-unionin-toimielimet.-nettitehtava#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tutustu Euroopan unionin toimielinten nettisivuihin ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Eurooppa-neuvosto: &lt;a href=&quot;https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.consilium.europa.eu/fi/european-council/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Euroopan unionin neuvosto (ministerineuvosto): &lt;a href=&quot;https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Euroopan komissio: &lt;a href=&quot;https://commission.europa.eu/index_fi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://commission.europa.eu/index_fi&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Euroopan unionin parlamentti: &lt;a href=&quot;https://www.europarl.europa.eu/portal/fi&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.europarl.europa.eu/portal/fi&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Suomen europarlamentaarikot: &lt;a href=&quot;https://www.eurooppalainensuomi.fi/europarlamentaarikot&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.eurooppalainensuomi.fi/europarlamentaarikot&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Euroopan unionin tuomioistuin &lt;a href=&quot;https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://curia.europa.eu/jcms/jcms/j_6/fi/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tutustu Euroopan unionin eri toimielinten nettisivuihin ja vastaa kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Viimeisin Eurooppa-neuvoston kokous pidettiin 15.-16. lokakuuta 2026. Mitä asioita siinä käsiteltiin?&lt;br/&gt;&#10;2. Kuka toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana?&lt;br/&gt;&#10;3. Millainen on komission kokoonpano? Kuka on Suomen komissaari ja mitä tehtävää hän hoitaa?&lt;br/&gt;&#10;4. Kuinka monta europarlamentaarikkoa Suomella on? Keitä he ovat? Millaisiin europuolueisiin he kuuluvat?</content>
<published>2026-10-26T19:47:20+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Viisi vallan linnaketta</title>
<id>https://peda.net/id/1e02d23ad13b1</id>
<updated>2026-10-26T14:45:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/10.-viisi-vallan-linnaketta2#top" />
<content type="html">Lue kpl. 10 ja tee tehtävät 1,2,4 ja 6 sekä tehtävät unionin toimielimistä.</content>
<published>2026-10-26T14:45:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Symboleja, joilla on pyritty korostamaan eurooppalaista identiteettiä</title>
<id>https://peda.net/id/1bf54d3ecebf1</id>
<updated>2026-10-23T11:52:42+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/7.-symboleja-joilla-on-pyritty-korostamaan-eurooppalaista-id#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;● yhteinen raha Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenillä, euroseteleiden kuvamaailma&lt;br/&gt;&#10;● Euroopan lippu (12 kultaisen tähden muodostama ympyrä sinisellä taustalla)&lt;br/&gt;&#10;● Eurooppa-hymni (Ludvig van Beethovenin säveltämä Oodi ilolle)&lt;br/&gt;&#10;● yhtenäinen passi jäsenmaiden kesken&lt;br/&gt;&#10;● Eurooppa-päivän viettäminen unionin ”syntymäpäivänä” 9.5.; Euroopan rauhan ja&lt;br/&gt;&#10;yhtenäisyyden päivä&lt;br/&gt;&#10;● autojen rekisterikilpien EU-tunnus</content>
<published>2026-10-23T11:52:42+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Vastausehdotukset kpl:n 6. kuviotehtäviin</title>
<id>https://peda.net/id/04afef22ceb91</id>
<updated>2026-10-23T11:25:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/vastausehdotukset-kpl-n-6.-kuviotehtaviin#top" />
<content type="html">Kuvatehtävä: Tarkastele tämän luvun karttaa ja kuvioita unionin jäsenmaista ja niiden&lt;br/&gt;&#10;kansalaisista. Minkälaisia havaintoja voit aineistoista tehdä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;BKT asukasta kohden 2023:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● BKT asukasta kohden vaihtelee melko paljon EU:n jäsenvaltioiden välillä.&lt;br/&gt;&#10;● Entisissä Itä-Euroopan kansandemokratioissa ja Etelä-Euroopan maista Kreikassa ja&lt;br/&gt;&#10;Portugalissa BKT/asukas on keskimääräistä alhaisempi.&lt;br/&gt;&#10;● Pohjoismaissa, varsinkin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, sekä Alankomaissa, Belgiassa,&lt;br/&gt;&#10;Luxemburgissa, Irlannissa, Itävallassa ja Sveitsissä BKT/asukas on keskimääräistä&lt;br/&gt;&#10;korkeampi. Pohjois- ja Länsi-Euroopassa on kehittynein markkinatalous.&lt;br/&gt;&#10;● Suomi kuuluu EU:n vauraimpien valtioiden joukkoon.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;EU:n jäsenvaltioiden väestömäärä 2024:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Jäsenvaltioiden erot ovat suuret.&lt;br/&gt;&#10;● Yli 30 miljoonan asukkaan maita on vain viisi.&lt;br/&gt;&#10;● Noin 10 miljoonan asukkaan maita on seitsemän.&lt;br/&gt;&#10;● Yli puolessa maista väkimäärä on alle 10 miljoonaa, peräti viidessä alle kaksi miljoonaa.&lt;br/&gt;&#10;● Suomen väestömäärä on hieman EU:n keskitason alapuolella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kokonaistuotanto EU:n jäsenvaltioissa 2024:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Jäsenvaltioiden erot ovat suuret.&lt;br/&gt;&#10;● Kolmessa jäsenvaltiossa kokonaistuotanto on aivan omaa luokkaansa. Saksa, Ranska ja&lt;br/&gt;&#10;Italia ovat vanhoja teollisuusvaltioita, joissa on paljon väestöä.&lt;br/&gt;&#10;● Kymmenessä jäsenvaltiossa kokonaistuotanto on 200 ja 500 miljardin euron paikkeilla. Osa&lt;br/&gt;&#10;näistä maista on entisiä kansandemokratioita, joissa alkutuotannon osuus on&lt;br/&gt;&#10;keskimääräistä korkeampi. Sen vuoksi esimerkiksi Puolan ja Ruotsin kokonaistuotanto on&lt;br/&gt;&#10;suunnilleen sama, vaikka Puolan väestö on lähes neljä kertaa suurempi.&lt;br/&gt;&#10;● Valtioita, joissa kokonaistuotanto on alle 100 miljardia, on myös kymmenen. Näistä&lt;br/&gt;&#10;useimmissa väestömäärä on varsin pieni.&lt;br/&gt;&#10;● Suomi on kokonaistuotannoltaan EU:n keskitasoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kokonaishedelmällisyysluku EU-maissa 2023:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Yhteistä kaikille EU-maille on, että kokonaishedelmällisyysluku on alle kaksi. Se tarkoittaa,&lt;br/&gt;&#10;että syntyvyys on alhainen ja että ilman maahanmuuttoa kaikkien EU-maiden väestö tulee&lt;br/&gt;&#10;vähenemään pitkällä aikavälillä.&lt;br/&gt;&#10;● Alhaisimpien kokonaishedelmällisyysluvun EU-maita yhdistää se, että ne kaikki ovat Puolaa lukuun ottamatta&lt;br/&gt;&#10;Välimeren maita. Useimpia niitä yhdistää katolinen uskonto ja myös monia vuosia jatkunut&lt;br/&gt;&#10;vaikea taloudellinen tilanne, mikä voi myöhentää perheen perustamista.&lt;br/&gt;&#10;● Suomen kokonaishedelmällisyysluku on EU-maiden pienimpien joukossa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ikäihmisten osuus 2024:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Ikäihmisten osuus väestöstä on varsin suuri melkein kaikissa EU-maissa. Ainoastaan&lt;br/&gt;&#10;Irlannissa ja Luxemburgissa heidän osuutensa on selvästi muita alhaisempi.&lt;br/&gt;&#10;● Suomi sijoittuu kuvion kärkipäähän..&lt;br/&gt;&#10;● Kuvio kertoo, että kaikkialla Euroopan unionissa vanheneva väestö aiheuttaa ongelmia&lt;br/&gt;&#10;väestöllisen huoltosuhteen kannalta.</content>
<published>2026-10-23T11:09:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>6. Euroopan monet kasvot 7. Mikä meitä yhdistää?</title>
<id>https://peda.net/id/e277986ccd491</id>
<updated>2026-10-21T15:21:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/6.-euroopan-monet-kasvot-7.-mika-meita-yhdistaa#top" />
<content type="html">Lukekaa oppik. kpl. 6. ja 7. ja vastatkaa seuraaviin tehtäviin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Millä eri tavoin Euroopan unionin valtiot eroavat toisistaan? (kpl. 6)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Millaiset asiat yhdistävät unionin valtioita? (kpl 7.)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Tarkastelkaa luvun 6. karttoja ja kuvioita (BKT asukasta kohti, EU:n jäsenvaltioiden väestömäärä, Kokonaistuotanto EU:n jäsenvaltioissa 2020, Kokonaishedelmällisyysluku EU-maissa 2023 ja Ikäihmisten osuus 2024). Millaisia havaintoja voitte tehdä aineistosta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Tehkää yhdessä kappaleen 7. tehtävät 4 ja 5.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tehkää tehtävät pareittain siten, että toinen tekee tehtävän yksi ja toinen tehtävän kaksi ja sitten käytte tehtävät 1. ja 2. yhdessä läpi. Tehkää yhdessä tehtävät 3. ja 4.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Palauttakaa tehtävät oheiseen palautuskansioon!</content>
<published>2026-10-21T15:21:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Kriisit syventävät yhteistyötä?</title>
<id>https://peda.net/id/2d67bbfacd491</id>
<updated>2026-10-21T15:16:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/5.-kriisit-syventavat-yhteistyota#top" />
<content type="html">Itälaajentuminen toi Euroopan unionin jäseniksi entisiä kansandemokratioita, joissa käsitykset demokratiasta ovat hieman erilaisia, kuin vanhoissa jäsenvaltioissa. Tämä on näkynyt ongelmina esim. Puolan ja Unkarin kanssa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jäsenvaltioiden määrän kasvu on vaikeuttanut päätöksentekoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vuoden 2015 pakolaiskriisi teki säröjä yhteistyöhön, sillä kaikki vatiot eivät olleet valmiita ottamaan vastaan pakolaisia samoilla ehdoilla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Iso-Britannia päätti erota unionista. Ero toteutui vuoden 2021 alusta. Britannian eroneuvotteluiden aikana unioni pystyi tiivistämään rivinsä. Eroprosessista tehtiin mahdollisimman hankala, jotta se ehkäisisi muita harkitsemasta eroa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2020-alussa koronakriisi syvensi Euroopan yhteistyötä, mikä näkyi mm. rokotteiden yhteishankintana ja suurina talouden elvytyspaketteina.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Venäjän hyökkäys Ukrainaan tiivisti rivejä lisää. Unioni on esiintynyt pääosin yhtenä rintamana, vaikka sota on jatkunut pitkään. Pakotteisiin Venäjää vastaan on sitouduttu. Yksittäisten unionivaltioiden sisällä on esiintynyt eriäviä mielipiteitä Ukrainan tukemisesta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Yhteistyö on muuttunut myös ns. eriytyvän yhdentymisen suuntaan. Esim. moni maa on pitänyt oman valuuttansa eikä ole ottanut euroa käyttöönsä.</content>
<published>2026-10-21T15:16:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5.  Brexit</title>
<id>https://peda.net/id/c6d403f2cc4a1</id>
<updated>2026-10-20T11:42:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/5.-eu-n-italaajentuminen-ja-brexit#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Lue kpl:n 5. luku &amp;quot;Brexit - goodbye EU ja vastaa kysymykseen:&amp;quot;Miksi Britannia erosi Euroopan unionin jäsenyydestä?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Britanniassa on aina vallinnut muita EU-kriittisempi ilmapiiri&lt;br/&gt;&#10;- britit suhtautuivat unioniin lähinnä taloudellisen yhteistyön näkökulmasta eivätkä halunneet yhteistyön syventämistä&lt;br/&gt;&#10;- unionin itälaajentuminen nosti jäsenmaksuja&lt;br/&gt;&#10;- Britanniaan tuli paljon siirtolaisia Itä-Euroopasta&lt;br/&gt;&#10;- monet britit äänestivät tunnepohjalta unionia vastaan, vaikka tyytymättömyyden syyt eivät välttämättä liittyneet unioniin&lt;br/&gt;&#10;- Britanniassa vaikuttanut oikeistonationalistinen UKIP-puolue kampanjoi hyvin populistisesti ja tehokkaasti EU-eron puolesta johtajansa Nigel Faragen johdolla&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lue uutiset viime viikoilta:&lt;br/&gt;&#10;Lähes puolet briteistä haluaa takaisin Euroopan unioniin &lt;a href=&quot;https://www.hs.fi/maailma/art-2000012319173.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://www.hs.fi/maailma/art-2000012319173.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Britannian pääministeri: paluu unioniin olisi yksi vaihtoehto &lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20249125&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20249125&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Miksi Britannia haluaisi palata takaisin unioniin?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- eroaminen on tuonut taloudellisia heikennyksiä: BKT:n kasvu on hidastunut, vienti EU-alueelle on heikentynyt, pienyrityksiä on lopettanut, vapaakaupan loppuminen on vaikeuttanut yritystoimintaa, maatalouteen on tullut vaikea työvoimapula&lt;br/&gt;&#10;- turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuminen on lisännyt unionin merkitystä Britannialle&lt;br/&gt;&#10;- osa poliitikoista ja kansalaisista katsoo, että Britannia menetti osan poliittisesta vaikutusvallastaan eron myötä&lt;br/&gt;&#10;- Britannia ei esimerkiksi voi vaikuttaa Euroopan unionin politiikkaan&lt;br/&gt;&#10;- Bregret-ilmiö eli Brexitin jälkeinen katumus. Ero unionista ei tuonut sellaista parannusta, mitä toivottiin tai luvattiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tee vielä kappaleen 5, pilakuvatehtävä 8.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;a) Pilakuvassa ennustetaan unionin tuhoa ja hajoamista.&lt;br/&gt;&#10;- lippu on rispaanunut ja väsynyt purjehtija kulkee kohti auringon laskua&lt;br/&gt;&#10;- lautta purjehtii aavalla merellä&lt;br/&gt;&#10;- lautasta irtoaa England-tukki, ja annetaan ymmärtää, että koko lautta hajoaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) Pilapiirroksen tekemisen aikaan näytti siltä, että unioni voi hajota.&lt;br/&gt;&#10;Britannian ero ei kuitenkaan hajottanut unionia. Jäljelle jääneet jäsenmaat pysyivät tiukkana ryhmittymänä Britannia vastaan ja Britannian EU-erosta tuli aika kallis ja tiukka. Britannia ei voinut neuvotella samoja etuja kuin jäsenmaat, vaikka erosi unionista.</content>
<published>2026-10-20T08:54:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tehtävä kotiin tiistaiksi 20.10.</title>
<id>https://peda.net/id/e2cd14aacbb31</id>
<updated>2026-10-19T14:54:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/tehtava-kotiin-tiistaiksi-20.10#top" />
<content type="html">Lue kpl. 4. ja tee tehtävät 4.</content>
<published>2026-10-19T14:54:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Talous on globalisoitunut. Vastaukset kappaleen tehtäviin.</title>
<id>https://peda.net/id/9687683ac3ba1</id>
<updated>2026-10-09T11:22:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/2.-talous-on-globalisoitunut.-vastaukset-kappaleen-tehtaviin#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;content enclose&quot;&gt;&lt;b&gt;2. Onko talouden globalisaatio hyvä vai huono asia? Perustele.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Hyvä asia:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Eri tuotteita on paljon saatavilla.&lt;br/&gt;&#10;● Hyödykkeiden laatu pysyy hyvänä ja hinnat edullisina, koska globaalit markkinat ovat laajat&lt;br/&gt;&#10;ja hyödykkeiden valmistajia on paljon.&lt;br/&gt;&#10;● Euroopan unionin alueella hyödykkeiden hinnoissa näkyvät myös alhaiset tullimaksut.&lt;br/&gt;&#10;● Ihmiset voivat muuttaa entistä helpommin ulkomaille työn ja opiskelun perässä.&lt;br/&gt;&#10;● Globalisaatio luo lisää työpaikkoja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Huono asia:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Monet alhaisen koulutustason teollisuustyöt ovat siirtyneet halpatyövoiman maihin.&lt;br/&gt;&#10;● Tulevaisuudessa mahdollisesti myös korkean tuottavuuden ammattilaisten, kuten&lt;br/&gt;&#10;ohjelmistosuunnittelijoiden ja ekonomistien, työt voidaan ulkoistaa muihin maihin.&lt;br/&gt;&#10;● Globalisaatio on lisännyt suuryritysten vaikutusvaltaa, sillä valtiot tarvitsevat yrityksiä.&lt;br/&gt;&#10;● Minimoidakseen menonsa yritykset harjoittavat verosuunnittelua. Sen lopputuloksena&lt;br/&gt;&#10;saattaa kuitenkin syntyä tilanne, jossa suuryritys ei maksa veroja mihinkään maahan juuri&lt;br/&gt;&#10;lainkaan.&lt;br/&gt;&#10;● Yritysten välinen kilpailu on kovaa. Yritykset voivat yrittää pärjätä kilpailussa väärin keinoin&lt;br/&gt;&#10;ja jättää esimerkiksi ympäristöhaitat huomioimatta tuotannossaan.&lt;br/&gt;&#10;● Talouden globaali kasvu lisää ympäristöongelmia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Vastaa kysymyksiin lokalisaatiosta.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) Mitä lokalisaatiolla tarkoitetaan?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Lokalisaatiolla tarkoitetaan tuotantoa ja toimintaa paikallisesti. Se on globalisaation&lt;br/&gt;&#10;vastakohta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Missä tilanteissa lokalisaatio voi olla järkevää ja tehokasta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Lokalisaatio on järkevää sellaisissa tapauksissa, joissa hyödykkeet kulutetaan lähialueella.&lt;br/&gt;&#10;● Ihmiset arvostavat esimerkiksi lähiruokaa eli omalla paikkakunnalla tuotettua ruokaa.&lt;br/&gt;&#10;Lähiruoka tuntuu turvalliselta.&lt;br/&gt;&#10;● Palveluiden tuotanto on usein pakko järjestää paikallisesti. Tosin netin myötä palveluitakin&lt;br/&gt;&#10;voi tuottaa aikaisempaa helpommin eri paikassa kuin missä asiakas on.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Mitä hyötyä suuryrityksille on globalisaatiosta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Markkinat ovat laajentuneet, joten suuryritykset voivat kasvattaa myyntiään ja voittojaan.&lt;br/&gt;&#10;● Tieto ja hyödykkeet kulkevat nopeasti. Suuryritykset voivat siirtää tuotantoaan sinne, missä&lt;br/&gt;&#10;se on edullisinta tai muuten järkevintä pitää.&lt;br/&gt;&#10;● Kilpailu valtioiden välillä on kiristynyt, minkä vuoksi yritysten verotusta on laskettu.&lt;br/&gt;&#10;Suuryritykset voivat kotiuttaa voittojaan maissa, joissa niitä verotetaan vain vähän.&lt;br/&gt;&#10;● Globalisaation myötä työvoima liikkuu paljon maasta toiseen. Tämä takaa suuryrityksille&lt;br/&gt;&#10;riittävästi osaavaa työvoimaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;8.a) Miksi globalisaatio on hidastunut?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Globalisaation kulta-aika liittyi Kiinan talouden avautumiseen. Moni teollisuudenala sai&lt;br/&gt;&#10;mahdollisuuden laajentaa toimintaansa esimerkiksi Kiinaan ja moniin muihinkin maihin.&lt;br/&gt;&#10;● Tuotannon ulkoistaminen tapahtui nopeasti, mutta yritysten muiden toimintojen vieminen&lt;br/&gt;&#10;ja sulauttaminen nouseviin talouksiin on ollut vaikeampaa ja hitaampaa.&lt;br/&gt;&#10;● Finanssikriisin jälkeen talouskasvu perustui pitkälti kuluttajien tekemiin ostoksiin. Yritysten&lt;br/&gt;&#10;tekemät investoinnit koneisiin ja laitteisiin pysyivät varovaisina ja kovin pieninä. Tuuli Koivu&lt;br/&gt;&#10;korostaa sitä, että nykyisin globalisaatio näkyy erityisesti monimutkaisissa koneissa, koska&lt;br/&gt;&#10;niihin tarvittavat komponentit tulevat monesta maasta ja näistä logistisista ketjuista&lt;br/&gt;&#10;globalisaatio saa voimansa.&lt;br/&gt;&#10;● Poliitikot suhtautuvat entistä varauksellisemmin globalisaatioon. Tämä liittyy populismin&lt;br/&gt;&#10;suosion kasvuun. Erilaiset investoinnit kotimaan tuotannon edistämiseksi tuovat&lt;br/&gt;&#10;poliitikoille enemmän suosiota kuin vapaakauppasopimusten edistäminen, vaikka niillä&lt;br/&gt;&#10;hyödytettäisiin kuluttajien mahdollisuuksia saada hankittua edullisempia tuotteita.&lt;br/&gt;&#10;Kotimaan työpaikkojen määrän kasvu tai lasku ovat helpommin osoitettavissa kuin säästöt,&lt;br/&gt;&#10;joita kuluttajille koituu laskeneista tullimaksuista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Mikä on Kiinan rooli siinä, että kritiikki globalisaatiota kohtaan on lisääntynyt?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Demokraattisten länsimaiden suhtautuminen Kiinaan ja sen autoritaarisuuteen on&lt;br/&gt;&#10;muuttunut varauksellisemmaksi. Yhteistyötä Kiinan kanssa mietitään uudesta&lt;br/&gt;&#10;näkökulmasta ja riippuvuutta Kiinan kauppaan on ryhdytty vähentämään.&lt;br/&gt;&#10;● Viimeksi koronapandemia sai valtiot pohtimaan omassa maassa tapahtuvan tuotannon&lt;br/&gt;&#10;lisäämisen tarvetta.&lt;br/&gt;&#10;● Kiina sen sijaan onnistui ainakin koronapandemian alussa lujittamaan asemiaan&lt;br/&gt;&#10;maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) Millaisena Koivu näkee globalisaation tulevaisuuden?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;• Globalisaatio ei katoa mihinkään, se vain muuttaa muotoaan.&lt;br/&gt;&#10;• Koronapandemian aikana erilaiset digitaaliset palvelut (esim. verkkokauppa,&lt;br/&gt;&#10;suoratoistopalvelut ja tietokonepelit) menestyivät erinomaisesti ja kasvattivat myyntiään.&lt;br/&gt;&#10;Näiden alojen kasvu vie globalisaatiota eteenpäin tavarakaupasta palvelukaupan suuntaan.&lt;br/&gt;&#10;• Koivu tunnistaa poliittiset uhkatekijät, jotka voivat vaarantaa globalisaation tulevaisuuden.&lt;br/&gt;&#10;Mikäli maailma jakautuu Yhdysvaltain ja Kiinan blokkeihin, yhtenäinen globaali kehitys&lt;br/&gt;&#10;kärsii, kun blokit mahdollisesti rakentavat toisistaan erillään olevia teknisiä järjestelmiä ja&lt;br/&gt;&#10;rahoitusjärjestelmiä&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2026-10-09T11:22:38+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Talous on globalisoitunut</title>
<id>https://peda.net/id/df73b2b8c2e01</id>
<updated>2026-10-08T09:24:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/2.-talous-on-globalisoitunut#top" />
<content type="html">Lue oppikirjan kapple 2. ja tee kappaleen tehtävät 2,3,4 ja 8.</content>
<published>2026-10-08T09:24:10+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>20. Väestönmuutokset ja muuttoliikkeet</title>
<id>https://peda.net/id/93da7ea0c1591</id>
<updated>2026-10-06T10:43:10+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/20.-vaestonmuutokset-ja-muuttoliikkeet#top" />
<content type="html">Lue kpl. 20. ja tee kappaleen tehtävät 1-6.</content>
<published>2026-10-06T10:43:10+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>18. Etsi tietoa Euroopan unionin laajenemisesta</title>
<id>https://peda.net/id/807497f8c0a31</id>
<updated>2026-10-05T12:59:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/18.-etsi-tietoa-euroopan-unionin-laajenemisesta#top" />
<content type="html">Tutustu Eurooppa-neuvoston tietopakettiin EU:n laajenemisesta sivustolla&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/how-enlargement-works/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/how-enlargement-works/&lt;/a&gt; ja vastaa kysymyksiin. Käytä apuna&lt;br/&gt;&#10;myös oppikirjan lukua 18.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Miten EU hyötyy laajenemisesta?&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä kriteerejä maan pitää täyttää, jotta se voi liittyä EU:hun?&lt;br/&gt;&#10;3. Onko väittämä oikein vai väärin?&lt;br/&gt;&#10;a) EU pyrkii laajenemaan Balkanille.&lt;br/&gt;&#10;b) Turkki on edennyt jäsenyysneuvotteluissaan pitkälle.&lt;br/&gt;&#10;c) Uusien jäsenmaiden ottaminen edellyttää kaikkien EU-maiden yksimielisyyttä.&lt;br/&gt;&#10;d) Sveitsin kanssa on aloitettu liittymisneuvottelut.&lt;br/&gt;&#10;e) Ukraina on hakenut EU-jäsenyyttä.</content>
<published>2026-10-05T12:59:49+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>18. Maailma Euroopan ympärillä</title>
<id>https://peda.net/id/7f5e0378be541</id>
<updated>2026-10-02T14:29:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/18.-maailma-euroopan-ymparilla#top" />
<content type="html">Lue kpl. 18. ja tee kappaleen teht. 1-4.</content>
<published>2026-10-02T14:29:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>17. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin?</title>
<id>https://peda.net/id/d6e51e9cbe401</id>
<updated>2026-10-02T14:24:28+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/17.-eu-n-ulko-ja-turvallisuuspolitiikka2#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;Ovatko väittämät oikein vai väärin? Osaan väittämistä voi vastata oppikirjan luvun 17.&lt;br/&gt;&#10;perusteella, osaan on etsittävä tietoa muualta. &amp;quot;Googlettamalla&amp;quot; löytyy hyvin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;a) EU onnistui lopettamaan Jugoslavian hajoamissodat 1990-luvulla.&lt;br/&gt;&#10;Väärin. EU:lla ei ollut sotilaallista voimaa eikä painostuskeinoja.&lt;br/&gt;&#10;b) EU:lla on oma ”ulkoministeri”.&lt;br/&gt;&#10;Oikein. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Tällä hetkellä virolainen Kaja Kallas&lt;br/&gt;&#10;c) Eurooppa-neuvosto luo yhteiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaviivat.&lt;br/&gt;&#10;Oikein. Eurooppa-neuvosto eli &amp;quot;EU:n huippukokous&amp;quot; on EU-maiden johtajien foorumi, joka määrittelee suuret linjat myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.&lt;br/&gt;&#10;d) Sotilaalliset operaatiot ovat olleet keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja&lt;br/&gt;&#10;turvallisuuspolitiikkaa.&lt;br/&gt;&#10;Väärin. EU:n nopean toiminnan joukot ovat olemassa, mutta niitä ei ole käytetty ja unionilla ei ole omaa armeijaa.&lt;br/&gt;&#10;e) EU on osallistunut kriisinhallintaan Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa.&lt;br/&gt;&#10;Oikein. &lt;br/&gt;&#10;f) Siviilikriisinhallinta on nykyään sotilaallista kriisinhallintaa tärkeämpää.&lt;br/&gt;&#10;Väärin. Sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan siviilikriisinhallinnan tueksi. Puhutaan kokonaisvaltaisesta kriisinhallinnasta.&lt;br/&gt;&#10;g) Turvatakuiden ansiosta Suomi saisi tarvittaessa sotilaallista apua muilta EU-mailta.&lt;br/&gt;&#10;Oikein ja väärin. Lissabonin sopimuksen avunantoartikla on aika epämääräinen ja on olemassa eri tulkintoja, mitä se pitäisi sisällään. Mutta lupau on kuitenkin olemassa.&lt;br/&gt;&#10;h) Suurin osa EU-maista ei ole Naton jäseniä.&lt;br/&gt;&#10;Väärin. Suurin osa EU-maista kuuluu Natton. Toistaiseksi Naton ulkopuolella neljä EU-maata: Irlanti, Itävalta, Malta ja Kypros.&lt;br/&gt;&#10;i) Natolla on keskeinen osa EU-maiden turvallisuuspolitiikassa.&lt;br/&gt;&#10;OIkein. Suurin osa ERU-maista kuuluu Natoon.&lt;br/&gt;&#10;j) EU on käyttänyt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineenä myös pakotteita&lt;br/&gt;&#10;Oikein. Esim. Venäjää vastaan on luotu monia pakotteita sen hyökättyä Ukrainaan.</content>
<published>2026-10-02T12:08:31+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>17. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Vastaukset tehtäviin.</title>
<id>https://peda.net/id/92c0c0ccbe401</id>
<updated>2026-10-02T12:06:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/17.-eu-n-ulko-ja-turvallisuuspolitiikka.-vastaukset-tehtavii#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;textLayer&quot;&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;1.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Miksi Euroopan unioni pyrkii yhteiseen ulko&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ja turvallisuuspolitiikkaan&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhteistyö on keino ehkäistä ja ratkaista kriisejä.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhdessä toimiminen tekee unionista maailmalla vahvemman toimijan.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Yhteisellä ulko&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ja turvallisuuspolitiikalla EU voi ajaa tehokkaammin tavoitteitaan, kuten&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;rauhan säilyttämistä sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;2.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Miten EU tekee päätökset yhteisestä ulko&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ja turvallisuuspolitiikasta&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Unionin yhteisestä ulko&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ja turvallisuuspolitiikasta päätetään monella tasolla.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Eurooppa&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;neuvosto luo suuntalinjat, joiden pohjalta Euroopan unionin neuvosto&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;määrittelee yhteiset toimet ja kannat eri asioihin.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Päätösten täytyy yleensä olla yksimielisiä.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Jokaisella jäsenmaalla on veto&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;oikeus ulko&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin, eli ne voivat&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;estää päätösten toteutumisen. Tämä korostaa jäsenmaiden hallitusten roolia.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Päätökseen kuitenkin riittää, ettei mikään jäsenmaa aktiivisesti vastusta sitä.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Päätöstä&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;vastustava jäsenmaa voi jättäytyä päätöksen ulkopuolelle, jolloin sen ei tarvitse&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;estää sitä, mutta se ilmaisee eriävän kantansa asiaan.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;EU:n neuvostoon kuuluva ulkoasiainneuvosto tekee päätökset käytännön asioissa, joita&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;voivat olla esimerkiksi kriisinhallintaoperaatiot tai humanitaariset katastrofit&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;3&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;.&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vastaa kysymyksiin kriisinhallinnasta&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;a)&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Mitä yhteisiä piirteitä on sotilaallisella kriisinhallinnalla ja siviilikriisinhallinnalla?&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Kumpikin yrittää estää puhjenneen kriisin leviämisen.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Kumpaakin tehdään EU:n rajojen ulkopuolella.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Kummassakin tapauksessa EU tekee yhteistyötä muiden kriisinhallinnan toimijoiden kanssa&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;(Nato, YK, Etyj jne.)&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;b)&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Mitä eroa niillä on?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Sotilaallisessa kriisinhallinnassa varaudutaan käyttämään voimakeinoja.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Sotilaallisessa kriisinhallinnassa toimijat ovat sotilaita, siviilikriisinhallinnassa viranomaisia&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;tai eri alojen asiantuntijoita&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;c)&lt;/span&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Miksi niitä on nykyään vaikea erottaa toisistaan?&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Kriisit ja sodankäynnin menetelmät ovat muuttuneet esimerkiksi hybridisodankäynnin&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;myötä.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Vaikeissa kriiseissä tarvitaan molempia.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Siviilikriisinhallinnalla pyritään luomaan vakaat olot yhteiskuntaan.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Siviilikriisinhallintaa suojataan sotilaiden avulla.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;●&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;markedContent&quot;&gt; &lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;Kokonaisvaltainen kriisinhallinta: Sotilaallisia ja ei&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;-&lt;/span&gt;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;sotilaallisia keinoja käytetään&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmalla tavalla. Tämän uskotaan olevan nopein ja&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span dir=&quot;ltr&quot;&gt;tehokkain keino auttaa vaikeuksiin joutunutta aluetta tai valtiota&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. Puolusta ja kritisoi väitettä: Lissabonin sopimus lisää Suomen turvallisuutta.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Puolesta:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Sopimus vahvistaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.&lt;br/&gt;&#10;● Sopimukseen sisältyvä avunantolauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vastaan:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei toimi kovin hyvin käytännössä.&lt;br/&gt;&#10;● Avunantolauseke on epämääräinen eikä määrittele tarkemmin, minkälaista apua toiselle&lt;br/&gt;&#10;jäsenmaalle täytyy antaa.&lt;br/&gt;&#10;● EU ei ole sotilasliitto.&lt;br/&gt;&#10;● Suomi kuuluu Natoon, johon kuuluvat myös lähes kaikki muut EU-maat. Lissabonin&lt;br/&gt;&#10;sopimuksen turvallisuuslauseke ei siis ole enää niin merkittävä Suomelle&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2026-10-02T12:06:37+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>17. Unioni yhteistä turvaa etsimässä</title>
<id>https://peda.net/id/71355084bced1</id>
<updated>2026-09-30T19:39:01+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/17.-unioni-yhteista-turvaa-etsimassa#top" />
<content type="html">Lue kappale 17. ja tee kappaleen tehtävät 1,2,3 ja 5.</content>
<published>2026-09-30T19:39:01+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Uutisjuttu ensimmäisten Suomen tilaamien F-35 hävittäjien saapumisesta Suomeen</title>
<id>https://peda.net/id/26498feabd741</id>
<updated>2026-10-01T11:43:18+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/uutisjuttu-ensimmaisten-suomen-tilaamien-f-35-havittajien-sa#top" />
<content type="html">Tässä Ylen juttu aiheesta &lt;a href=&quot;https://yle.fi/a/74-20248612&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/a/74-20248612&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-10-01T11:43:18+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomen ja Yhdysvaltain välisen DCA-sopimuksen sisältö lyhyesti</title>
<id>https://peda.net/id/9fd961ecbd731</id>
<updated>2026-10-01T11:40:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/suomen-ja-yhdysvaltain-valisen-dca-sopimuksen-sisalto-lyhyes#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;n6owBd awi2gc&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAC&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px 0px 16px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-inited=&quot;2&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;a class=&quot;H23r4e&quot; href=&quot;https://www.google.com/goto?url=CAESdwHrOzAV2733GTQPqSftAjC81sISQojgTgOwkTZ7il8a-ohdGMWgSPP13ZmSY_t8MvqncN_xwWudUE6FXyBuzEuJqN-TlVwQzQLPcJNrpMyjfmYlz1cO-PxbJp8QYzP7bS7xX5YERNXycK6Fl3E0wyydF2eTMGjA&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot; aria-label=&quot;Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA). Linkkien esikatselu. Sivusto: Ulkoministeriö. Otsikko: Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltain kanssa (DCA). URL: https://um.fi/puolustusyhteistyosopimus-yhdysvaltain-kanssa-dca.&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwiJme-ZtZiXAxU8ExAIHcHaCcMQy_kOegYIAggWEAM&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAD&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 500; margin: 0px; text-decoration: underline 1px rgb(26, 13, 171); border-bottom: 0px rgb(26, 13, 171);&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-subtree=&quot;aimfl,mfl&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 500; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(26, 13, 171);&quot;--&gt;Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (DCA)&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;!--TgQPHd|||[[&amp;quot;https://um.fi/puolustusyhteistyosopimus-yhdysvaltain-kanssa-dca&amp;quot;,null,null,[null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,[{&amp;quot;1218&amp;quot;:[16,null,null,null,[1]]}]],16,null,&amp;quot;Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltain kanssa (DCA)&amp;quot;,&amp;quot;Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (Defence Cooperation Agreement, DCA) tuli voimaan 1.9.2024. Sopimuksen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa.&amp;quot;,null,&amp;quot;Ulkoministeriö&amp;quot;,&amp;quot;https://encrypted-tbn2.gstatic.com/faviconV2?url\u003dhttps://um.fi\u0026client\u003dAIM\u0026size\u003d128\u0026type\u003dFAVICON\u0026fallback_opts\u003dTYPE,SIZE,URL&amp;quot;,[[1790843845069961,135271228,3272202945],null,null,null,null,[[2,2]]],null,&amp;quot;0bdd1cab-ed3e-474f-af13-a177647967c8&amp;quot;]]--&gt;&lt;/span&gt; tuli voimaan 1. syyskuuta 2024. Sopimus täydentää Suomen Nato-jäsenyyttä ja syventää maiden välistä yhteistyötä.&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yhAwj&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-inited=&quot;2&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;otQkpb&quot; aria-level=&quot;3&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-animation-nesting=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-wiz-attrbind=&quot;aria-level=BJEJxd_i/fLk2Md&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 20px; font-weight: 600; margin: 24px 0px 12px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(0, 29, 53);&quot;--&gt;&lt;b&gt;Keskeiset sisällöt&lt;/b&gt;&lt;!--TgQPHdBJEJxd_3/LL5gb|||[]--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-bfc=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwiJme-ZtZiXAxU8ExAIHcHaCcMQi4wTegYIAggWEAo&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAK&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAL&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px 0px 12px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;iNqyIf&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;rQesXe MPyX&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 700; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;15 sotilasaluetta:&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/strong&gt; Suomi avaa &lt;span class=&quot;&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-inited=&quot;2&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;a class=&quot;H23r4e&quot; href=&quot;https://www.google.com/goto?url=CAESxwEB6zswFV4b6BTtac7xNK4SomBxYy4Zk5EvgBCT2Xa19OYPVrkIqZZyvWXUgpYoLLwS1VF9QfQ9rfntoydzymz8uOx4h0XA2izlrVEywruhs6EwFEMD7eRNa1cMNdO8i2qJ9ZHuxSnPeI6tsGg5BYetrKix3Mo_Zz_fvsF3MOwE8NugtRi3F-S05VEZOtT-8sQWTZ9prbIUi_h7MAe9UQK5mG657bYmIAlGs7mD0IA_xd6AiKPm9GeWbFDxA98Cien196yZ84bN&quot; rel=&quot;noopener nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwiJme-ZtZiXAxU8ExAIHcHaCcMQy_kOegYIAggWEAw&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAM&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 500; margin: 0px; text-decoration: underline 1px rgb(26, 13, 171); border-bottom: 0px rgb(26, 13, 171);&quot;--&gt;Puolustusministeriön tietojen&lt;/a&gt;&lt;!--TgQPHd|||[[&amp;quot;https://defmin.fi/vastuualueet/kansainvalinen-puolustusyhteistyo/kansainvaliset-sopimukset/puolustusyhteistyosopimus-yhdysvaltojen-kanssa-dca-&amp;quot;,null,null,[null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,null,[{&amp;quot;1218&amp;quot;:[16,null,null,null,[1]]}]],16,null,&amp;quot;Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa (DCA) | Puolustusministeriö&amp;quot;,&amp;quot;* Etusivu. * Kansainvälinen puolustusyhteistyö * Kansainväliset sopimukset. * Puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen kanssa (DCA) ... Mitä sopimus pitää sisällään keskeisiltä osiltaan? * Sopimuksessa on johdanto-osa, 30 artiklaa ja liite (sisältäen sovitut tilat ja alueet). ... Tarkoittaako sopimus Yhdysvaltojen tukikohtia tai joukkojen tuloa Suomeen? * Yhdysvallat ei perusta Suomeen tukikohtia, vaan Puolustusvoimien olemassa olevia kohteita avataan tietyiltä osin sen käyttöön. * Yhdysvaltojen läsnäolo perustuu ensisijaisesti harjoitustoimintaan tai muuhun yhteistyöhön, joka ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti erityisesti harjoituksissa. * Jäsenyytemme Natossa tarkoittaa entistä näkyvämpää Nato-joukkojen läsnäoloa myös Suomessa. Miten alusten (ilma, maa, meri) maahantulosta on sovittu sopimuksessa? * Sopimus lähtee siitä, että Yhdysvaltojen joukkojen alukset ja ajoneuvot voivat saapua, poistua ja liikkua vapaasti Suomen alueella. * Maahantulon ja liikkumisen osalta Yhdysvallat kunnioittaa maa-, meri- ja ilmaliikenteen relevantteja sääntöjä. * Maahantulon järjestelyt koordinoidaan ja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä sovitaan asianmukaisista yhteensovittamis- ja ilmoitusmenettelyistä, jotka osaltaan tukevat joustavaa, sujuvaa ja turvallista toimintaa sekä kansallista tilannetietoisuutta. ... Miksi Suomi ja Yhdysvallat on nähnyt tarpeelliseksi nimetä 15 aluetta liitteeseen? * Suomen sijainti on sotilasstrategisesti tärkeä. Liitteeseen on nimetty sotilasalueita idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Tämä tuo joustavuutta yhteistoimintaan Yhdysvaltojen joukkojen kanssa esimerkiksi alueilla, joilla harjoitustoiminnan kehittäminen on luontevaa. * Liitteeseen nimettyjen alueiden lukumäärä on verrattavissa esimerkiksi Ruotsiin. * DCA-sopimus ei välttämättä tuo nopeaa muutosta liitteessä nimettyjen alueiden arkeen, mutta mahdollistaa yhteistoiminnan kehittämisen tarpeen niin vaatiessa. Noudattavatko Yhdysvaltojen joukot omaa lainsäädäntöään Suomessa? * Naton joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen (ns. Nato SOFA-sopimus) puitteissa tapahtuvassa toiminnassa lähettäjävaltion (esimerkiksi Yhdysvallat) joukkojen tulee noudattaa omaa lainsäädäntöään. Samalla toisen valtion joukkojen tulee kunnioittaa vastaanottajavaltion (esimerkiksi Suomi) lainsäädäntöä. * DCA-sopimuksessa vahvistetaan erikseen tämä lainsäädännön kunnioittamisvelvollisuus. ... Mitkä ovat DCA-sopimuksen ja Nato SOFA-sopimuksen keskeiset erot? * DCA eroaa Nato SOFAsta muun muassa siten, että Nato SOFAa sovellettaessa joukkojen maahantulosta päätetään tai sovitaan aina erikseen. * DCA eroaa Nato SOFAsta myös siten, että Nato SOFA käsittelee Naton jäsenvaltioiden joukkojen asemaa ja siihen liittyviä kysymyksiä toisen Naton jäsenvaltion alueella. Nato SOFA on vastavuoroinen ja sisältää määräyksiä koskien lähettäjä- ja vastaanottajavaltiota. * DCA käsittelee Yhdysvaltojen joukkojen asemaa ja siihen liittyviä kysymyksiä sopimuksen osapuolena olevan toisen valtion alueella. Sovelletaanko USA:n joukkoihin Nato SOFA-sopimusta vai DCAta? Nato SOFA määrittelee vähimmäistason, mutta DCAssa voidaan poiketa SOFAn määräyksistä. ... Miten DCAn toimeenpanossa varmistetaan, että Suomi voi kunnioittaa kuolemanrangaistuksen kieltoon liittyviä kansainvälisiä velvoitteitaan ja Suomen perustuslain säännöksiä? Suomi ja Yhdysvallat ovat tehneet kahdenvälisen noottienvaihdon, jolla vahvistetaan Suomen ja Yhdysvaltojen hallitusten välinen yhteisymmärrys siitä, miten Nato SOFA-sopimusta tulkittaisiin Suomessa kuolemanrangaistuksen kieltoon liittyvien velvoitteiden osalta. ... Millä muilla mailla on vastaava sopimus Yhdysvaltojen kanssa? * Yhdysvalloilla on lukuisia puolustusyhteistyösopimuksia Nato-maiden kanssa, mutta myös muualla maailmassa. Niiden nimet ja sisältö vaihtelevat. * Yhdysvalloilla on Suomen sopimuksen kaltainen DCA-sopimus Nato-maista Bulgarian, Latvian, Liettuan, Norjan, Puolan, Slovakian, Tšekin, Unkarin ja Viron kanssa. Ruotsi allekirjoitti DCA-sopimuksensa 5.12.2023 ja Tanska on vastikään päättänyt sopimusneuvottelut.&amp;quot;,&amp;quot;https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q\u003dtbn:ANd9GcQ5w5Epltc3PfXOJJ7OGMrUVLhuRyKuRjIRbhWinmBoqp_IXK3kdSC2Pq748BhDPkG_bb1g111QtSxY5oM&amp;quot;,&amp;quot;Puolustusministeriö&amp;quot;,&amp;quot;https://encrypted-tbn0.gstatic.com/faviconV2?url\u003dhttps://defmin.fi\u0026client\u003dAIM\u0026size\u003d128\u0026type\u003dFAVICON\u0026fallback_opts\u003dTYPE,SIZE,URL&amp;quot;,[[1790843845069961,135271228,3272202945],null,null,null,null,[[2,12]]],null,&amp;quot;0661fe82-a636-4706-bc64-384c2b23e8e0&amp;quot;]]--&gt;&lt;/span&gt; mukaan 15 aluetta ja kohdetta Yhdysvaltain joukkojen käyttöön harjoituksissa ja mahdollisesi kriisitilanteissa.&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-bfc=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwiJme-ZtZiXAxU8ExAIHcHaCcMQi4wTegYIAggWEBE&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAR&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAS&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px 0px 12px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;iNqyIf&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;rQesXe MPyX&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 700; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;Kalusto ja varastointi:&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/strong&gt; Sopimus mahdollistaa Yhdysvaltain sotilaskaluston ja tarvikkeiden ennakkovarastoinnin Suomeen.&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-bfc=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwiJme-ZtZiXAxU8ExAIHcHaCcMQi4wTegYIAggWEBc&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAX&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAY&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px 0px 12px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;iNqyIf&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;rQesXe MPyX&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 700; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;Liikkuminen:&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/strong&gt; Yhdysvaltain joukot ja ajoneuvot voivat saapua maahan ja liikkua Suomen alueella joustavasti.&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-bfc=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwiJme-ZtZiXAxU8ExAIHcHaCcMQi4wTegYIAggWEB0&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAd&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIFhAe&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px 0px 12px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;iNqyIf&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;rQesXe MPyX&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 700; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;Lainsäädäntö ja tuomiovalta:&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/strong&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt; Yhdysvaltain joukkojen on kunnioitettava Suomen lakia. Virkatehtävissä tehdyissä rikoksissa tuomiovalta voi tietyin ehdoin olla Yhdysvalloilla, mutta Suomen perustuslain mukaisia velvoitteita (kuten kuolemanrangaistuksen kieltoa) noudatetaan aina.&lt;/span&gt;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt; &lt;/span&gt;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-bfc=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-ved=&quot;2ahUKEwiJme-ZtZiXAxU8ExAIHcHaCcMQi4wTegYIAggaEAA&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIGhAA&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-hveid=&quot;CAIIGhAB&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px 0px 12px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;iNqyIf&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 400; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;&lt;strong class=&quot;rQesXe MPyX&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-cp=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-sfc-root=&quot;ep&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-copy-service-computed-style=&quot;font-family: Google Sans, Arial, sans-serif, Noto Color Emoji; font-size: 16px; font-weight: 700; margin: 0px; text-decoration: none; border-bottom: 0px rgb(10, 10, 10);&quot;--&gt;Ydinaseet:&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/strong&gt; Suomen omat lait ydinaseiden kiellosta Suomen maaperällä säilyvät ennallaan.&lt;!--TgQPHd|||[]--&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2026-10-01T11:39:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomen turvallisuuspolitiikka. Tiedonhankintatehtävä.</title>
<id>https://peda.net/id/ae3a2db0bbcb1</id>
<updated>2026-10-01T11:11:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/suomen-turvallisuuspolitiikka.-tiedonhankintatehtava#top" />
<content type="html">Tutustu Turpopankki.fi Suomen turvallisuuspolitiikka &lt;a href=&quot;https://turpopankki.fi/suomi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://turpopankki.fi/suomi/ &lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;Vastaa kysymyksiin:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;1. Millaiset tekijät on vaikuttavina asioina otettava huomioon kun arvioidaan Suomen turvallisuutta?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen kehitys&lt;br/&gt;&#10;- Naton toiminta ja sotilaallinen läsnäolo Puolassa, Baltian maissa ja Pohjoismaissa&lt;br/&gt;&#10;- EU ulko-, puolustus- ja turvallisuuspoliittisena toimijana&lt;br/&gt;&#10;- globaalit turvallisuusongelmat kuten ilmastonmuutos, terrorismi, kyberuhat ja pandemiat&lt;br/&gt;&#10;- Lähi-idän ja Afrikan ongelmien heijastuminen Eurooppaan, esim. kasvava siirtolaisuus&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;2. Selitä tarkemmin, miten Venäjän kehitys on vaikuttanut Suomen turvallisuustilanteeseen?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt Venäjän aggressiivisen toiminnan takia. Valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan Venäjä pyrkii &lt;br/&gt;&#10;luomaan Euroopassa puskurivyöhykkeen arktiselta alueelta Välimerelle asti. Turvallisuustilannetta luonnehditaan vakavaksi ja vaikeasti &lt;br/&gt;&#10;ennakoitavaksi, ja se voi muuttua nopeasti. Puolustusvoimien mukaan Venäjä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan sekä Euroopalle että &lt;br/&gt;&#10;Suomelle myös tulevaisuudessa. Venäjällä arvioidaan olevan kyky käynnistää nopeasti pitkäkestoinen sotilaallinen painostus.&lt;br/&gt;&#10;Suomi sijaitsee sotilasstrategisesti merkittävällä alueella osana sekä Itämeren aluetta että arktista aluetta. Puolustusselonteossa Suomen  puolustuksen strategiset intressit määritellään Turpopankin kuvan mukaisesti.&lt;br/&gt;&#10;- Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ja yhteistyöjärjestelyt Pohjoismaiden ja &lt;br/&gt;&#10;Yhdysvaltojen välillä vahvistavat Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Ne vähentävät sotilaalliseen voimankäytön riskiä &lt;br/&gt;&#10;Suomen lähialueilla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Millaisia geopoliittisia ja globaaleja vaikutuksia Ukrainan sodalla on ollut?&lt;br/&gt;&#10;- &lt;/b&gt;Lännen ja Venäjän sotilaallinen, poliittinen ja taloudellinen vastakkainasettelu syventynyt.&lt;br/&gt;&#10;- Transatlanttisten suhteiden syventyminen ja Euroopan panostaminen omaan puolustukseen.&lt;br/&gt;&#10;- Valtava humanitaarinen kriisi; 6–10 miljoonaa pakolaista lähtenyt Ukrainasta, lisäksi maassa on ainakin 8 miljoonaa sisäistä pakolaista.&lt;br/&gt;&#10;- Ukraina ja Venäjä merkittäviä viljantuottajia; suuret vaikutukset globaalille ruokaturvalle, erityisesti Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.&lt;br/&gt;&#10;- Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta aiheutti Euroopassa energiakriisin, mutta siitä on selvitty, ja riippuvuutta ollaan edelleen vähentämässä,  osittain jopa päättämässä kokonaan.&lt;br/&gt;&#10;- Venäjän vastaiset pakotteet vaikuttaneet merkittävästi maailmanlaajuista kauppaan ja globaalisti teollisuuteen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;4. Esittele Suomen puolustuspolitiikan päämääriä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;post-entry post-entry-type-page post-entry-950&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;entry-content-wrapper clearfix&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;flex_column av-f134m-0088c6fa3d2162b0c589ee548f27eb2d av_one_full  avia-builder-el-3  el_after_av_image  el_before_av_toggle_container  first flex_column_div av-zero-column-padding  &quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;avia_textblock&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;- Puolustuspolitiikassa korostuvat vahva kansallinen puolustuskyky, Naton ja EU:n jäsenyydet sekä vahvistuva kahden- ja monenvälinen&lt;br/&gt;&#10;puolustusyhteistyö. Ukrainan pitkäjänteinen tukeminen on Suomen kannalta tärkeää.&lt;/p&gt;&#10;- Tavoitteena on jatkuva kyky vastata laaja-alaiseen vaikuttamiseen, pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen sekä vuosia kestävään&lt;br/&gt;&#10; laajamittaiseen sodankäyntiin ottaen huomioon Naton yhteisen puolustuksen tavoitteet ja vaatimukset.&lt;br/&gt;&#10;- Suomi on sitoutunut Naton pelotteeseen ja puolustukseen 360 asteen periaatteen mukaisesti.&lt;br/&gt;&#10;- Suomi osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Suomi on kieltänyt ydinräjähteet alueellaan rauhan aikana.&lt;br/&gt;&#10;- Puolustusvoimat osallistuu joustavasti ja viiveettä Naton pelotteen ja puolustuksen ylläpitoon osana liittokunnan toimintaa&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;togglecontainer av-jri0yq8m-94a4e79564d802774b6952b571073b62 avia-builder-el-5 el_after_av_one_full avia-builder-el-last toggle_close_all enable_toggles&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;single_toggle&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-tags=&quot;{All} &quot;--&gt;&#10;&lt;div id=&quot;toggle-id-1&quot; class=&quot;toggle_wrap  &quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;toggle_content invers-color &quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;pane-slider content pane-down&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;5. Esittele Suomen kahden- ja monenvälistä puolustuspolitiikkaa ja yhteistyötä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;- Puolustusyhteistyössä painotetaan niitä maita, jotka olisivat kriisitilanteessa Suomen puolustuksen sekä Naton pelotteen ja puolustuksen&lt;br/&gt;&#10;näkökulmasta merkittäviä toimijoita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella tai joiden merkitys esimerkiksi puolustusmateriaaliyhteistyössä&lt;br/&gt;&#10;on erityisen suuri.&lt;/p&gt;&#10;- Kahden- ja monenvälinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskykyä&lt;br/&gt;&#10;- Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö&lt;br/&gt;&#10;- Yhdysvaltojen kanssa solmitun DCA-sopimuksen toimeenpano korostuu lähivuosina&lt;br/&gt;&#10;- Pohjoismainen puolustusyhteistyö&lt;br/&gt;&#10;- Suomi edistää Naton ja EU:n yhteistyötä, jolla vahvistetaan transatlanttista taakanjakoa&lt;br/&gt;&#10;- Euroatlanttisen turvallisuus ja vakaus on Naton ja EU:n yhteinen etu&lt;br/&gt;&#10;- Suomelle on tärkeää, että EU:lla on keskeinen rooli eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä sekä laajassa turvallisuudessa&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;6. Millainen rooli Suomella on osana Naton yhteistä puolustusta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;- Nato-sopimuksen 5. artiklan mukaiset oikeudet ja velvollisuudet&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;turvallisuustakuut nostavat kynnystä hyökätä Suomeen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Nato-liittolaisten puolustaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi vastaa ensisijaisesti itse oman alueensa puolustamisesta, muiden Nato-maiden avulla&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;yleinen asevelvollisuus ja kokonaisturvallisuuden malli&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomen Nato-jäsenyys ei vaikuta Ahvenanmaan kansainvälisille sopimuksille perustuvaan asemaan. Ahvenanmaan puolustaminen kuuluu Suomelle.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;osallistuminen Naton yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Naton puolustussuunnitteluprosessi&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;osa Naton yhteistä ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmää&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;osallistuminen Naton harjoitustoimintaan Suomessa ja muissa Nato-maissa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Naton operaatioihin osallistuminen omalla päätöksellä&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan asettamalla joukkopooliin kriisinhallintatehtäviin koulutettuja ja varustettuja joukkoja.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tiedustelutiedon ja tilannekuvan vaihtaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sotilashenkilöstön lähettäminen palvelukseen Naton komentorakenteeseen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Naton läsnäolo Suomessa: maavoimajohtoporras (Multi-Corps Land Component Command – MCLCC) ja FLF-valmiusjoukon (Forward Land Force) johto-osat&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi Naton komentorakenteessa ja johtamisjärjestelmässä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhanajan sotilaalliseen toimintaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Nato-jäsenyydestä aiheutuvat kustannukset&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;7. Esittele ja erittele Suomen puolustusmenoja.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;Puolustusministeriö huolehtii sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja toimintaedellytyksistä. Puolustusministeriön budjetti vuodelle 2025 on noin &lt;strong&gt;6,5 miljardia euroa&lt;/strong&gt;. Suomen tavoitteena on, että puolustusmenojen taso nousee vähintään 3 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ennen vuotta 2029.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomelle aiheutuvat kulut Nato-jäsenyydestä:&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;maksuosuudet Naton yhteisiin budjetteihin, perusteena jäsenmaiden talouden koko&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomen maksuosuudet Naton budjettimenoista n. 0,9 % (= 70–100 milj €/v)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;lisäkustannuksia:&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Naton puolustussuunnitteluprosessissa Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpano&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;osallistuminen Naton operatiiviseen suunnitteluun ja toimintaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;Naton huippukokouksessa 2025 päätettiin, että jäsenmaiden puolustusmenojen määrän tulee olla vähintään 5 % kunkin maan bruttokansantuotteesta (BKT) vuonna 2035. Suomi kannatti tätä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti. Natossa on aiemmin myös sovittu, että vähintään 20 % puolustusmenoista tulee käyttää puolustusmateriaalin hankintoihin&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tee vastauksista oma tiedostonsa ja palauta se oheiseen palautuskansioon. Tehtävän voi tehdä parin kanssa tai yksin.</content>
<published>2026-09-29T09:04:50+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>16. Intti kutsuu?</title>
<id>https://peda.net/id/683ebbe0bbcc1</id>
<updated>2026-09-29T09:10:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/16.-intti-kutsuu#top" />
<content type="html">1. Mitä tarkoittaa ns. kokonaismaanpuolustus?&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä tarkoitetaan kutsunnoilla?&lt;br/&gt;&#10;3. Mikä on Suomessa asevelvollisuuden pituus?&lt;br/&gt;&#10;4. Mitä tarkoittaa siviilipalvelus?&lt;br/&gt;&#10;5. Millaisia syitä kirjassa esitetään asevelvollisuuden keskeyttämiseen?&lt;br/&gt;&#10;6. Mitä ovat totaalikieltäytyjät?</content>
<published>2026-09-29T09:10:02+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>16. Suomen turvallisuuspolitiikka. Tehtävien vastaukset</title>
<id>https://peda.net/id/7a7f83c6bb621</id>
<updated>2026-09-28T20:31:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/16.-suomen-turvallisuuspolitiikka.-tehtavien-vastaukset#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;1. Mitkä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja keskeiset periaatteet?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Suomen turvallisuuspolitiikan eli ulkopolitiikan ja maanpuolustuksen &lt;b&gt;tavoitteina ovat&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Suomen ulkopolitiikassa keskeisiä asioita ovat ihmisoikeudet, aseriisunta, kriisinhallinta ja&lt;br/&gt;&#10;rauhanvälitys.&lt;br/&gt;&#10;● Maanpuolustuksen tehtävänä on luoda riittävä pelote mahdolliselle hyökkääjälle.&lt;br/&gt;&#10;● Suomen &lt;b&gt;turvallisuuspolitiikan periaatteena on pitkään ollut pitää yllä hyvät suhteet&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;naapurimaihin.&lt;/b&gt; Suhteet Venäjään ovat kuitenkin olleet käytännössä lähes poikki siitä asti,&lt;br/&gt;&#10;kun se hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.&lt;br/&gt;&#10;● &lt;b&gt;Toinen periaate on sitoutua Euroopan unionin yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomi luopui pitkäaikaisesta periaatteestaan pysyä&lt;br/&gt;&#10;sotilasliittojen ulkopuolella. Suomi liittyi Natoon vuonna 2023. &lt;b&gt;Kolmas periaate on kuulua sotilasliitto Natoon.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;3. Puolusta ja kritisoi väitettä: Suomi tarvitsee yleistä asevelvollisuutta.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Puolesta:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Suomi tarvitsee sotilaalliseksi pelotteeksi suuren armeijan.&lt;br/&gt;&#10;● Yleinen asevelvollisuus on edullisempaa järjestää kuin ammattiarmeija.&lt;br/&gt;&#10;● Yleisen asevelvollisuuden myötä Suomi saa rekrytoitua riittävästi joukkoja kansainvälisiin&lt;br/&gt;&#10;kriisinhallintatehtäviin.&lt;br/&gt;&#10;● Yleisellä asevelvollisuudella on tärkeä kasvatuksellinen merkitys.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vastaan:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Kansantalous kärsii, koska asevelvollisuuden suorittaminen viivästyttää monen ammattiin&lt;br/&gt;&#10;valmistumista.&lt;br/&gt;&#10;● Nykyinen tekninen sodankäynti ei vaadi suurta armeijaa, ja olennaista onkin tehokas&lt;br/&gt;&#10;aseistus ja hyvä koulutus.&lt;br/&gt;&#10;● Yleinen asevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, koska se koskee pakollisena vain miehiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. Vastaa kysymyksiin Suomen Nato-jäsenyydestä.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) Minkälainen suhde Suomella oli Natoon ennen jäsenhakemuksen jättämistä?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Suomessa puhuttiin Nato-optiosta, joka kuvasi Suomen virallista asennetta Naton&lt;br/&gt;&#10;täysjäsenyyttä kohtaan; ei haeta jäsenyyttä nyt, mutta asiaa mietitään uudelleen, jos&lt;br/&gt;&#10;turvallisuusympäristön muuttuminen sitä vaatii.&lt;br/&gt;&#10;● Suomi on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa pitkään ja solminut rauhankumppani- ja&lt;br/&gt;&#10;isäntämaatukisopimukset.&lt;br/&gt;&#10;● Suomen armeija on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa esimerkiksi sotaharjoituksissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Piirrä kaavio Nato-hakemuksen syntymisestä keväällä 2022.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kaaviossa voisi olla seuraavia asioita:&lt;br/&gt;&#10;● Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan muutti Suomessa mielipiteitä Nato-myönteisiksi.&lt;br/&gt;&#10;● Suomalaiset alkoivat pelätä Venäjän olevan uhka myös Suomelle.&lt;br/&gt;&#10;● Nato-jäsenyyden uskottiin lisäävän turvallisuutta.&lt;br/&gt;&#10;● Lähes kaikki eduskuntapuolueet ilmoittivat kannattavansa jäsenyyttä.&lt;br/&gt;&#10;● Nato-jäsenyydestä ei Suomessa järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä, sillä kansan&lt;br/&gt;&#10;yleisen mielipiteen katsottiin olevan muutenkin riittävän selkeä.&lt;br/&gt;&#10;● Lisäksi kansanäänestys olisi hidastanut hakuprosessia ja Venäjän pelättiin yrittävän&lt;br/&gt;&#10;vaikuttaa äänestyksen tulokseen.&lt;br/&gt;&#10;● Eduskunta teki päätöksen jäsenhakemuksen jättämisestä hallituksen aloitteesta.&lt;br/&gt;&#10;● Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa 2022.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;c) Mitä mieltä itse olet jäsenyydestä? Perustele.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Opiskelijan oma vastaus.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;7. Tarkastele tilastoa ja pohdi suomalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyteen.&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;a) Mitä muutoksia havaitset tilastossa?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Vastustajien määrä on ollut selvästi suurempi ja suurimmillaan se on ollut 68 %.&lt;br/&gt;&#10;Vastustajien määrä on vähentynyt voimakkaasti vuonna 2022.&lt;br/&gt;&#10;● Epävarmojen määrä on ollut tasaisesti 16–20 % välillä, mutta alkuvuonna 2022 määrä on&lt;br/&gt;&#10;noussut 30 %.&lt;br/&gt;&#10;● Kannattajien määrä on ollut pitkään reilun 20 % tuntumassa, mutta vuonna 2022 kannatus&lt;br/&gt;&#10;on kasvanut huomattavasti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;b) Mistä muutokset voisivat johtua?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;● Yksittäisiä muutoksia tilastosta voi selittää Venäjän toimilla, esimerkiksi syksyllä 2008 käyty&lt;br/&gt;&#10;Georgian sota on voinut vaikuttaa vuoden 2009 pieneen kannatuksen kasvuun.&lt;br/&gt;&#10;● Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa vuonna 2014 heijastuvat vastauksiin.&lt;br/&gt;&#10;● Vuoden 2022 kasvu johtuu Venäjän toimista ja hyökkäyksestä Ukrainaan.&lt;br/&gt;&#10;● Vastustuksen kasvu eri vuosina voi selittyä yleisellä turvallisuuden tunteella</content>
<published>2026-09-28T20:31:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>16. Suomen turvallisuuspolitiikka</title>
<id>https://peda.net/id/a10b491ebb331</id>
<updated>2026-09-28T14:56:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/16.-suomen-turvallisuuspolitiikka#top" />
<content type="html">Lue kpl. 16. ja tee kappaleen tehtävät 1,3,5 ja 7.</content>
<published>2026-09-28T14:56:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia. Oppik. kpl. 15. teht. 4.</title>
<id>https://peda.net/id/e1cae32abb321</id>
<updated>2026-09-28T14:55:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/suomeen-kohdistuvia-turvallisuusuhkia.-oppik.-kpl.-15.-teht.#top" />
<content type="html">Tutustu listaan Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista.&lt;br/&gt;&#10;a) Mitkä niistä tuntuvat todellisilta tai ovat jo realisoituneet? Perustele.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Informaatiovaikuttaminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- esimerkiksi sosiaalisen median kautta voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, osallistuminen sosiaalisen median kautta keskusteluun feikkiprofiilin kautta&lt;br/&gt;&#10;- Venäjällä on mielipidevaikuttamiseen ns. trollitehtaita eli sos. median käyttäjiä, jotka levittävät tahallisesti väärää tietoa&lt;br/&gt;&#10;- Suomessa tunnettuja henkilöitä &amp;quot;pestataan&amp;quot; Venäjän propagandan käyttöön, esim. Ano Turtiainen ja Johan Backman&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen painostus&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- uhkailu esim. voimatoimilla, jos Suomi esim. menee Naton jäseneksi&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Laajamittainen maahantulo&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Venäjä on toimittanut pakolaisia Suomen itärajalle hakemaan turvapaikkaa, jonka seurauksena Suomi on sulkenut itärajan. &lt;br/&gt;&#10;- Tämä on esim. hybridisodankäyntiä&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tieto- ja viestintäverkkojen häiriöt&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Venäjä on rikkonut merikaapeleita ja tietoverkkoja&lt;br/&gt;&#10;- Erilaiset hakkeroinnit ja iskut tietoverkkoihin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;5. Millaista yhteistyötä eri EU-maiden viranomaiset tektvät turvallisuusasioissa?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- tietojenvaihtoa (esim. poliisi-, raja-, ulkomaalisa- ja oikeusviranomaiset)&lt;br/&gt;&#10;- kyberuhkien torjuminen yhdessä&lt;br/&gt;&#10;- yhteisten virastojen perustaminen vastaamaan EU-alueen turvallisuudesta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Millaisia ongelmia yhteistyössä voi olla?&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;- tietoverkkojen valvonta on vaikeaa ja kallista&lt;br/&gt;&#10; viranomaisilla on liian vähän valtuuksia puuttua epäkohtiin&lt;br/&gt;&#10; - on vaikeaa löytää tasapainoa turvallisuuden ja avoimuuden välillä</content>
<published>2026-09-28T14:51:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>15. Hybridivaikuttaminen ja tietouhat</title>
<id>https://peda.net/id/f877a756b8c21</id>
<updated>2026-09-25T12:24:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/15.-hybridivaikuttaminen-ja-tietouhat#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;avia_textblock&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;&lt;b&gt;Hybridivaikuttamisen tavoitteena on luoda epävarmuutta tai vahinkoa toisessa valtiossa yhdistelemällä sodankäynnin perinteisiä ja uusia muotoja, mutta välttämällä suoraa hyökkäystä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hybridivaikuttamisen keinovalikoima:&lt;/b&gt;&lt;/h2&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;avia_textblock&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;propaganda&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tiedottaminen ja tiedotusvälineiden käyttö&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sosiaalisen median käyttö&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;väärennettyjen ja valeuutisten levittäminen (fake news)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tietojen vuotaminen (strategic leaks)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;organisaatioiden ja ajatushautomoiden rahoittaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;vaikuttaminen poliittisiin puolueisiin ja niiden toimintaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;vaikuttaminen protestiliikkeiden tai separatistiryhmien kautta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;valittujen henkilöiden käyttö asiamiehinä (esim. Johan Bäckmanin toiminta)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;vaikuttaminen uskontokuntien ja kirkkojen kautta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;toiminta ja vaikuttaminen tietoverkoissa ja digitaalisilla keinoilla (kybertoiminta)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;taloudellinen vaikuttaminen, esim. sanktiot, lainoitus, avustukset, kehitysapu, kaupankäynnin ja turismin rajoittaminen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;sijaistoimijoiden (proxies), puolisotilaallisten järjestöjen ja organisaatioiden käyttäminen, tunnustamaton sota&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;div class=&quot;avia_textblock&quot;&gt;&#10;&lt;h2&gt;&lt;b&gt;Kyberuhat ja tietoverkkovaikuttaminen&lt;/b&gt;&lt;/h2&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;avia_textblock&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;uusin hybridivaikuttamisen väline ja uhan muoto&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kohteina tietoverkot&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kolmenlaista haitallista kybertoimintaa: tiedustelu (vakoilu), hyökkäys ja tietojen manipulointi&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Tietoverkkotiedustelun tarkoituksena tietojen kerääminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tietoverkkohyökkäys erityisesti yhteiskunnan sähkö-, kommunikaatio-, vesi-, rahoitus- ja kriittisten järjestelmien tietoverkkoinfrastruktuureihin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kybermanipuloinnin tarkoitus muuttaa tietoverkkoon tallennettuja tietoja&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;viimeaikaisia trendejä&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Lunnaiden vaatimisohjelmia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Komponenttien ja laitteiden haavoittuvuuksiin liittyviä kyberuhkia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Peiteltyjä sotilasoperaatioita kyberavaruudessa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tietoverkkotoiminta valtioiden välisten konfliktien uutena muotona&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Monien maiden kriittinen infrastruktuuri vaarannettu ja verkkoihin voitu istuttaa haavoittuvuuksia, joita voidaan myöhemmin aktivoida&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kybertoiminta Venäjän ja Ukrainan sodassa 2022 alkaen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2026-09-25T12:24:55+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>15. Nuorten pelot ja toiveet</title>
<id>https://peda.net/id/98d19972b8c91</id>
<updated>2026-09-25T13:12:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/15.-nuorten-pelot-ja-toiveet#top" />
<content type="html">Ohjelma Moi! Jakso nuorten pelot ja toiveet. YLE 2011. &lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-50116566&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://areena.yle.fi/1-50116566&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-09-25T13:12:21+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tietoa Turpotietäjä - kisasta</title>
<id>https://peda.net/id/5ec6cd8eb8281</id>
<updated>2026-09-24T17:58:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/tietoa-turpotietaja-kisasta#top" />
<content type="html">Tästä linkistä pääset tutustumaan Turpotietäjä - kisaan &lt;a href=&quot;https://turpotietaja.fi/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://turpotietaja.fi/&lt;/a&gt;</content>
<published>2026-09-24T17:58:15+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Globalisaatio ja verkottuminen</title>
<id>https://peda.net/id/8c933c42b7611</id>
<updated>2026-09-23T18:15:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh03.2-syksy-2026/1.-globalisaatio-ja-verkottuminen#top" />
<content type="html">Lue kpl. 1. ja tee tehtävät 1,2 ja 3.</content>
<published>2026-09-23T18:15:02+03:00</published>
</entry>


</feed>