https://peda.net/id/0e582338b75c1 2026-09-23T17:35:43+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/683ebbe0bbcc1 2026-09-29T09:10:02+03:00 1. Mitä tarkoittaa ns. kokonaismaanpuolustus?<br/> 2. Mitä tarkoitetaan kutsunnoilla?<br/> 3. Mikä on Suomessa asevelvollisuuden pituus?<br/> 4. Mitä tarkoittaa siviilipalvelus?<br/> 5. Millaisia syitä kirjassa esitetään asevelvollisuuden keskeyttämiseen?<br/> 6. Mitä ovat totaalikieltäytyjät? 2026-09-29T09:10:02+03:00 https://peda.net/id/7a7f83c6bb621 2026-09-28T20:31:46+03:00 <b>1. Mitkä ovat Suomen turvallisuuspolitiikan tavoitteet ja keskeiset periaatteet?<br/> </b><br/> ● Suomen turvallisuuspolitiikan eli ulkopolitiikan ja maanpuolustuksen <b>tavoitteina ovat</b><br/> <b>itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä</b><br/> <b>kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen.</b><br/> ● Suomen ulkopolitiikassa keskeisiä asioita ovat ihmisoikeudet, aseriisunta, kriisinhallinta ja<br/> rauhanvälitys.<br/> ● Maanpuolustuksen tehtävänä on luoda riittävä pelote mahdolliselle hyökkääjälle.<br/> ● Suomen <b>turvallisuuspolitiikan periaatteena on pitkään ollut pitää yllä hyvät suhteet</b><br/> <b>naapurimaihin.</b> Suhteet Venäjään ovat kuitenkin olleet käytännössä lähes poikki siitä asti,<br/> kun se hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022.<br/> ● <b>Toinen periaate on sitoutua Euroopan unionin yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan.</b><br/> ● Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Suomi luopui pitkäaikaisesta periaatteestaan pysyä<br/> sotilasliittojen ulkopuolella. Suomi liittyi Natoon vuonna 2023. <b>Kolmas periaate on kuulua sotilasliitto Natoon.</b><br/> <br/> <b>3. Puolusta ja kritisoi väitettä: Suomi tarvitsee yleistä asevelvollisuutta.</b><br/> <b>Puolesta:</b><br/> ● Suomi tarvitsee sotilaalliseksi pelotteeksi suuren armeijan.<br/> ● Yleinen asevelvollisuus on edullisempaa järjestää kuin ammattiarmeija.<br/> ● Yleisen asevelvollisuuden myötä Suomi saa rekrytoitua riittävästi joukkoja kansainvälisiin<br/> kriisinhallintatehtäviin.<br/> ● Yleisellä asevelvollisuudella on tärkeä kasvatuksellinen merkitys.<br/> <b>Vastaan:</b><br/> ● Kansantalous kärsii, koska asevelvollisuuden suorittaminen viivästyttää monen ammattiin<br/> valmistumista.<br/> ● Nykyinen tekninen sodankäynti ei vaadi suurta armeijaa, ja olennaista onkin tehokas<br/> aseistus ja hyvä koulutus.<br/> ● Yleinen asevelvollisuus ei ole tasa-arvoinen, koska se koskee pakollisena vain miehiä.<br/> <br/> <b>5. Vastaa kysymyksiin Suomen Nato-jäsenyydestä.</b><br/> <b>a) Minkälainen suhde Suomella oli Natoon ennen jäsenhakemuksen jättämistä?</b><br/> ● Suomessa puhuttiin Nato-optiosta, joka kuvasi Suomen virallista asennetta Naton<br/> täysjäsenyyttä kohtaan; ei haeta jäsenyyttä nyt, mutta asiaa mietitään uudelleen, jos<br/> turvallisuusympäristön muuttuminen sitä vaatii.<br/> ● Suomi on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa pitkään ja solminut rauhankumppani- ja<br/> isäntämaatukisopimukset.<br/> ● Suomen armeija on tehnyt yhteistyötä Naton kanssa esimerkiksi sotaharjoituksissa.<br/> <br/> <b>b) Piirrä kaavio Nato-hakemuksen syntymisestä keväällä 2022.<br/> </b><br/> Kaaviossa voisi olla seuraavia asioita:<br/> ● Venäjän aloittama sota Ukrainaa vastaan muutti Suomessa mielipiteitä Nato-myönteisiksi.<br/> ● Suomalaiset alkoivat pelätä Venäjän olevan uhka myös Suomelle.<br/> ● Nato-jäsenyyden uskottiin lisäävän turvallisuutta.<br/> ● Lähes kaikki eduskuntapuolueet ilmoittivat kannattavansa jäsenyyttä.<br/> ● Nato-jäsenyydestä ei Suomessa järjestetty neuvoa-antavaa kansanäänestystä, sillä kansan<br/> yleisen mielipiteen katsottiin olevan muutenkin riittävän selkeä.<br/> ● Lisäksi kansanäänestys olisi hidastanut hakuprosessia ja Venäjän pelättiin yrittävän<br/> vaikuttaa äänestyksen tulokseen.<br/> ● Eduskunta teki päätöksen jäsenhakemuksen jättämisestä hallituksen aloitteesta.<br/> ● Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa toukokuussa 2022.<br/> <br/> <b>c) Mitä mieltä itse olet jäsenyydestä? Perustele.</b><br/> ● Opiskelijan oma vastaus.<br/> <br/> <b>7. Tarkastele tilastoa ja pohdi suomalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyteen.</b><br/> <b>a) Mitä muutoksia havaitset tilastossa?</b><br/> ● Vastustajien määrä on ollut selvästi suurempi ja suurimmillaan se on ollut 68 %.<br/> Vastustajien määrä on vähentynyt voimakkaasti vuonna 2022.<br/> ● Epävarmojen määrä on ollut tasaisesti 16–20 % välillä, mutta alkuvuonna 2022 määrä on<br/> noussut 30 %.<br/> ● Kannattajien määrä on ollut pitkään reilun 20 % tuntumassa, mutta vuonna 2022 kannatus<br/> on kasvanut huomattavasti.<br/> <br/> <b>b) Mistä muutokset voisivat johtua?</b><br/> ● Yksittäisiä muutoksia tilastosta voi selittää Venäjän toimilla, esimerkiksi syksyllä 2008 käyty<br/> Georgian sota on voinut vaikuttaa vuoden 2009 pieneen kannatuksen kasvuun.<br/> ● Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa vuonna 2014 heijastuvat vastauksiin.<br/> ● Vuoden 2022 kasvu johtuu Venäjän toimista ja hyökkäyksestä Ukrainaan.<br/> ● Vastustuksen kasvu eri vuosina voi selittyä yleisellä turvallisuuden tunteella 2026-09-28T20:31:46+03:00 https://peda.net/id/a10b491ebb331 2026-09-28T14:56:24+03:00 Lue kpl. 16. ja tee kappaleen tehtävät 1,3,5 ja 7. 2026-09-28T14:56:24+03:00 https://peda.net/id/e1cae32abb321 2026-09-28T14:55:05+03:00 Tutustu listaan Suomeen kohdistuvista turvallisuusuhkista.<br/> a) Mitkä niistä tuntuvat todellisilta tai ovat jo realisoituneet? Perustele.<br/> <b>Informaatiovaikuttaminen</b><br/> - esimerkiksi sosiaalisen median kautta voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, osallistuminen sosiaalisen median kautta keskusteluun feikkiprofiilin kautta<br/> - Venäjällä on mielipidevaikuttamiseen ns. trollitehtaita eli sos. median käyttäjiä, jotka levittävät tahallisesti väärää tietoa<br/> - Suomessa tunnettuja henkilöitä &quot;pestataan&quot; Venäjän propagandan käyttöön, esim. Ano Turtiainen ja Johan Backman<br/> <b>Poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen painostus</b><br/> - uhkailu esim. voimatoimilla, jos Suomi esim. menee Naton jäseneksi<br/> <b>Laajamittainen maahantulo</b><br/> - Venäjä on toimittanut pakolaisia Suomen itärajalle hakemaan turvapaikkaa, jonka seurauksena Suomi on sulkenut itärajan. <br/> - Tämä on esim. hybridisodankäyntiä<br/> <b>Tieto- ja viestintäverkkojen häiriöt</b><br/> - Venäjä on rikkonut merikaapeleita ja tietoverkkoja<br/> - Erilaiset hakkeroinnit ja iskut tietoverkkoihin<br/> <br/> <b>5. Millaista yhteistyötä eri EU-maiden viranomaiset tektvät turvallisuusasioissa?</b><br/> - tietojenvaihtoa (esim. poliisi-, raja-, ulkomaalisa- ja oikeusviranomaiset)<br/> - kyberuhkien torjuminen yhdessä<br/> - yhteisten virastojen perustaminen vastaamaan EU-alueen turvallisuudesta<br/> <br/> <b>Millaisia ongelmia yhteistyössä voi olla?</b><br/> - tietoverkkojen valvonta on vaikeaa ja kallista<br/>  viranomaisilla on liian vähän valtuuksia puuttua epäkohtiin<br/>  - on vaikeaa löytää tasapainoa turvallisuuden ja avoimuuden välillä 2026-09-28T14:51:03+03:00 https://peda.net/id/f877a756b8c21 2026-09-25T12:24:55+03:00 <div class="avia_textblock"> <h2><b>Hybridivaikuttamisen tavoitteena on luoda epävarmuutta tai vahinkoa toisessa valtiossa yhdistelemällä sodankäynnin perinteisiä ja uusia muotoja, mutta välttämällä suoraa hyökkäystä. <br/> <br/> Hybridivaikuttamisen keinovalikoima:</b></h2> </div> <div class="avia_textblock"> <ul> <li>propaganda</li> <li>tiedottaminen ja tiedotusvälineiden käyttö</li> <li>sosiaalisen median käyttö</li> <li>väärennettyjen ja valeuutisten levittäminen (fake news)</li> <li>tietojen vuotaminen (strategic leaks)</li> <li>organisaatioiden ja ajatushautomoiden rahoittaminen</li> <li>vaikuttaminen poliittisiin puolueisiin ja niiden toimintaan</li> <li>vaikuttaminen protestiliikkeiden tai separatistiryhmien kautta</li> <li>valittujen henkilöiden käyttö asiamiehinä (esim. Johan Bäckmanin toiminta)</li> <li>vaikuttaminen uskontokuntien ja kirkkojen kautta</li> <li>toiminta ja vaikuttaminen tietoverkoissa ja digitaalisilla keinoilla (kybertoiminta)</li> <li>taloudellinen vaikuttaminen, esim. sanktiot, lainoitus, avustukset, kehitysapu, kaupankäynnin ja turismin rajoittaminen.</li> <li>sijaistoimijoiden (proxies), puolisotilaallisten järjestöjen ja organisaatioiden käyttäminen, tunnustamaton sota</li> </ul> <div class="avia_textblock"> <h2><b>Kyberuhat ja tietoverkkovaikuttaminen</b></h2> </div> <div class="avia_textblock"> <ul> <li>uusin hybridivaikuttamisen väline ja uhan muoto</li> <li>kohteina tietoverkot</li> <li>kolmenlaista haitallista kybertoimintaa: tiedustelu (vakoilu), hyökkäys ja tietojen manipulointi <ul> <li>Tietoverkkotiedustelun tarkoituksena tietojen kerääminen</li> <li>Tietoverkkohyökkäys erityisesti yhteiskunnan sähkö-, kommunikaatio-, vesi-, rahoitus- ja kriittisten järjestelmien tietoverkkoinfrastruktuureihin</li> <li>Kybermanipuloinnin tarkoitus muuttaa tietoverkkoon tallennettuja tietoja</li> </ul> </li> <li>viimeaikaisia trendejä <ul> <li>Lunnaiden vaatimisohjelmia</li> <li>Komponenttien ja laitteiden haavoittuvuuksiin liittyviä kyberuhkia</li> <li>Peiteltyjä sotilasoperaatioita kyberavaruudessa</li> <li>Tietoverkkotoiminta valtioiden välisten konfliktien uutena muotona</li> <li>Monien maiden kriittinen infrastruktuuri vaarannettu ja verkkoihin voitu istuttaa haavoittuvuuksia, joita voidaan myöhemmin aktivoida</li> </ul> </li> <li>kybertoiminta Venäjän ja Ukrainan sodassa 2022 alkaen</li> </ul> </div> </div> 2026-09-25T12:24:55+03:00 https://peda.net/id/98d19972b8c91 2026-09-25T13:12:21+03:00 Ohjelma Moi! Jakso nuorten pelot ja toiveet. YLE 2011. <a href="https://areena.yle.fi/1-50116566" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://areena.yle.fi/1-50116566</a> 2026-09-25T13:12:21+03:00 https://peda.net/id/5ec6cd8eb8281 2026-09-24T17:58:15+03:00 Tästä linkistä pääset tutustumaan Turpotietäjä - kisaan <a href="https://turpotietaja.fi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://turpotietaja.fi/</a> 2026-09-24T17:58:15+03:00 https://peda.net/id/8c933c42b7611 2026-09-23T18:15:02+03:00 Lue kpl. 1. ja tee tehtävät 1,2 ja 3. 2026-09-23T18:15:02+03:00