https://peda.net/id/0e1fb6c8eb3 2020-08-31T05:17:01+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4931ecd4ecd 2020-09-02T08:15:15+03:00 <em>Ihmisrodussa on yksilöitä, jotka ovat yhtä paljon muiden alapuolella kuin ruumis on hengen</em><br/> <em>tai eläin ihmisen alapuolella. He ovat niitä, jotka pystyvät hyödyttämään muita vain</em><br/> <em>ruumiinvoimillaan. Tällaiset yksilöt on luonto itse määrännyt orjuuteen, koska heille ei</em><br/> <em>mikään sovi paremmin kuin totteleminen. – – Jos jokainen työkalu osaisi käskyn saatuaan</em><br/> <em>tehdä itse työnsä, jos sukkulat kutoisivat itse ja näppäimet soittaisivat itse lyyraa, silloin eivät</em><br/> <em>yrittäjät tarvitsisi työläisiä eivätkä isännät orjia.</em><br/>  - Aristoteles 300-luvulla eaa.<br/> <br/> Miten Aristoteles perustelee orjuutta?<br/> <br/> <br/> <em>Useimmat orjat saivat ennen vapautensa ilmaiseksi palkkiona hienosta ja hyvästä</em><br/> <em>käytöksestä. Tämä oli isäntien paras tapa vapauttaa orjia. Muutamat ostivat vapautensa</em><br/> <em>rehellisellä kunnon työllä hankkimallaan rahalla. Mutta nykyään ei ole näin. Pikemminkin</em><br/> <em>asiat ovat joutumassa kaaokseen, ja Rooman kaupungin kunnia on laskenut alas: jotkut</em><br/> <em>ostavat vapautensa voitoilla, joita he ovat saaneet ryöstöistä ja murroista sekä prostituutiosta</em><br/> <em>ja kaikista muista rikoksista, ja ovat välittömästi Rooman kansalaisia. Toiset jotka ovat</em><br/> <em>palvelleet isäntiään rikoskumppaneina ja apureina myrkytyksissä ja murhissa sekä jumaliin</em><br/> <em>että yhteiskuntaan kohdistuvissa rikoksissa, ovat saaneet vapautensa. -- Kuitenkin kun</em><br/> <em>useimmat ihmiset katselevat näitä mätämunia, joita ei voida hävittää, he ovat vihaisia ja</em><br/> <em>tuomitsevat käytännön, koska on väärin, että valtakunnan pääkaupunki, joka pyrkii</em><br/> <em>hallitsemaan maailmaa, teke tällaisista ihmisistä kansalaisia.</em><br/> <br/> Dionysios Halikarnassolainen kommentoi orjuutta Rooman valtakunnassa Keisari<br/> Augustuksen aikana<br/> <br/> Mistä Dionysios oli huolissaan?<br/> Millaista käytäntöä orjuuden suhteen hän piti hyvänä? 2020-09-02T08:15:15+03:00 https://peda.net/id/146f236eeb3 2020-08-31T05:25:36+03:00 <p>Vastaa seuraaviin kysymyksiin oppikirjan tekstin s. 42 – 47 perusteella:</p> <ol> <li>Selosta, millä tavoin Rooma kasvoi kaupunkivaltiosta suurvallaksi. Mainitse ainakin kolme asiaa.</li> <li> Millaista oli elämä Rooman pääkaupungissa?</li> </ol> 3. Lue roomalaisen historioitsijan Tacituksen kuvaus ”fenneistä” <b><br/> </b> <b>a)</b> Miten tekstiä tulisi lähestyä historiallisen lähdekritiikin kautta? Mitä kysymyksiä tulisi esittää?Palauta aihe mieleesi oppikirjan sivujen 8-9 avulla.<br/> <b>b)</b> Mitä teksti voi kertoa laatijastaan ja roomalaisista?<br/> <p><em>Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.</em></p> 2020-08-31T05:24:21+03:00